RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Herttoniemen kartano (Hertonäs gård)
Helsinki (Helsingfors), Uusimaa, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- huvimaja, kartano, museo, puisto
- Character (as the agency lists it)
- kaupunki
- Municipality
- Helsinki (Helsingfors)
- Region
- Uusimaa
- Country
- Finland
- Coordinates
- 60.18948, 25.04380
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 52
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Riksarkivet, Swedish National ArchivesRiksarkivet, Swedish National ArchivesInternet ArchiveBibliothèque nationale de France (Gallica)
4 historical maps cover this location, the earliest the 1666 map "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
- 1742 · Sveriges Krig, Ordres de Bataille 1723-1740 - Kriget mot Preussen 1757-1762… (Riksarkivet, Swedish National Archives)
- 1809 · Belägenheten af Helsingfors och Sveaborg (Internet Archive)
- Lantmäteristyrelsen, Lantmäteristyrelsens leverans 1850, SE/RA/420571/02/1/0078:00001… (Riksarkivet, Swedish National Archives)
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Herttoniemen kartano päärakennuksineen, muotopuutarhoineen ja englantilaisine puistoineen on parhaita 1800-luvun kartanokulttuurin ilmentäjiä.
Päärakennuksen rungon muodostaa Herttoniemen fajanssitehtaan entinen polttimorakennus, joka on muutettu asuinrakennukseksi arkkitehti Pehr Granstedtin suunnitelmin vuoden 1813 jälkeen. Rakennus on kaksikerroksinen ja satulakattoinen. Yläkerta on alakertaa korkeampi, mikä näkyy julkisivuissa korkeampina ikkuna-aukkoina. Sileäksi rapattuja fasadeja jäsennöi pitkillä sivuilla vain kahden pilasterin muodostama portiikkiaihe ja sen päätteenä päätykolmio. Rakennuksen julkisivua on muutettu 1880-luvulla lisäämällä klassistiset altaanit ja päätyportaikko. Puutarhajulkisivusta laskeutuvat suuret graniittiportaat muotopuutarhan keskikäytävälle.
Herttoniemen kartanopuisto periytyy 1760-luvulta, linnoitusupseeri ja arkkitehti Bengt von Spångenin omistajakaudelta. Nykyisen puiston muoto ja laajuus ovat peräisin 1800-luvun alusta, amiraali Cronstedtin omistajakaudelta. Puisto on huomattavimpia puistotaiteen toteutuksia maassamme. Päärakennukseen liittyvä ranskalainen muotopuutarha vaihtuu vapaamuotoiseksi englantilaiseksi maisemapuistoksi, joka kehystää kartanoa etelässä ja idässä. Puistossa on kaksi C.L. Engelin suunnittelemaa kivirakenteista huvimajaa. Kartanon talousrakennukset muodostavat erillisen ryhmän päärakennuksen pohjoispuolella.
Historia
Herttoniemen kylä mainitaan historiallisissa lähteissä ensimmäisen kerran vuonna 1405 ja sitä voidaan pitää yhtenä Helsingin vanhimmista.
Herttoniemen kartano oli yksi Herttuaniemen 1500- ja 1600-lukujen kolmesta rälssisäteristä. Kartanon alueella toimi Augustin Ehrensvärdin omistusaikana 1752-57 tiilitehdas ja myöhemmin fajanssitehdas.
Carl Olof Cronstedt antoi omistusaikanaan Pehr Granstedtin suunnitella fajanssitehtaasta kartanon uuden päärakennuksen.
Oulun läänin kamreeri C.G. Bergbom osti kartanon 1859. Hänen poikansa J.G. Bergbom myi 1916 valtaosan kartanon maista, mutta piti itsellään päärakennuksen ja sitä ympäröivän noin 15 hehtaarin puiston. Alueelta lohkotuista tonteista oli tarkoitus muodostaa teollisuus- ja varastotontteja, mutta suunnitelmat eivät toteutuneet omistajan, maanviljelysneuvos J.G. Bergbomin saatua surmansa kansalaissodassa 1917. Kartano lahjoitettiin Svenska Odlingens Vänner i Helsinge-yhdistykselle, jonka tuli perustaa alueelle museo. Museo aloitti toimintansa 1925.
Kartanon ympäristöstä oli 1920-luvulla tarkoitus tehdä suomenruotsalaisen kulttuurin ulkoilmamuseo, minkä takia alueelle siirrettiin Knusbackan maalaistalo Sipoosta ja Täktomin kartanon tuulimylly.
Beskrivning (på svenska)
The agency's own Swedish text. The English below is made from the Finnish.
Hertonäs gård med sitt karaktärshus, sin formgivna franska trädgård och engelska park är en av de finaste representanterna för 1800-talets herrgårdskultur.
Karaktärshusets bottenvåning utgörs av brännhuset som tillhört Hertonäs fajansfabrik och som efter år 1813 byggts om till boningshus efter ritningar av arkitekt Pehr Granstedt. Byggnaden har två våningar och sadeltak. Rumshöjden är högre i övre våningen vilket kan ses på fasaden i form av större fönsteröppningar. Den slätputsade fasaden markeras på långsidorna av en pelargång med två pilastrar som avslutas i en tympanon, ett triangelformat gavelfält. På 1880-talet byggdes altaner i klassicistisk stil och ett trapphus i västra gaveln. Stora granittrappor leder från trädgårdsfasaden ner till mittgången av den franska trädgården.
Hertonäs herrgårdspark härstammar från 1760-talet då gården ägdes av fortifikatören och arkitekten Bengt von Spången. Parken fick sin nuvarande form och omfattning i början av 1800-talet då herrgården ägdes av amiral Cronstedt. Parken är ett av de mest betydande exemplen på parkkonst i vårt land. Den franska trädgården intill karaktärshuset förvandlas till en engelsk landskapsträdgård som omringar herrgården från södra och östra sidan. I parken finns två lusthus i sten som är ritade av C.L. Engel. Herrgårdens ekonomibyggnader bildar en grupp för sig norr om karaktärshuset.
Historia (på svenska)
I historiska källor nämns Hertonäs by för första gången år 1405 och kan betraktas som en av Helsingfors äldsta byar.
Hertonäs gård var ett av tre frälsesäterier som fanns på Hertignäs under 1500- och 1600-talen. Under Augustin Ehrensvärds tid som ägare 1752–57 fanns där ett tegelbruk och senare en fajansfabrik.
Carl Olof Cronstedt gav under sin tid som ägare Pehr Granstedt i uppdrag att planera en ombyggnad av fajansfabrikens brännhus till nytt karaktärshus för herrgården.
Länskamreren i Uleåborgs län C.G. Bergbom köpte gården år 1859. År 1916 sålde hans son J.G. Bergbom största delen av godset och behöll endast karaktärshuset och den omgivande parken på cirka 15 hektar. Meningen var att de parceller som styckats av området skulle bli lager- och industritomter, men planerna lades ner efter att ägaren, lantbruksrådet J.G. Bergbom dödades i medborgarkriget. Gården donerades till föreningen Svenska Odlingens Vänner i Helsinge r.f. under förutsättning att ett herrgårdsmuseum skulle inrättas där. Museet öppnades år 1925.
Syftet var att gårdsmiljön på 1920-talet skulle bli ett friluftsmuseum för hela Svenskfinland. Därför flyttades Knusbacka bondgård från Sibbo samt en väderkvarn från Täktom gård i Bromarv till Hertonäs.
Further reading (as the agency lists it)
Leena Arkio, Marja-Liisa Lampinen (toim.), Herttoniemen säteritilasta, kaakelitehtaasta ja kartanosta. Narinka. Helsingin kaupunginmuseo 1981.
Herttoniemen saviastia- ja kaakelitehdas. Narinkka. Helsingin kaupungin museo 1981. Helsinki 1982.
C.J. Gardberg, Suomalaisia kartanoita. 1989.
Irma Lounatvuori, Puistopaviljonkeja ja hautakappeleita, Carl Ludvig Engel 1778-1840. Näyttelykatalogi 1990.
Lauri Putkonen, Herttoniemen rakennettu ympäristö. Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston julkaisuja 1994:23.
Bo Lönnqvist, Vanhoja kartanoita Helsingin seudulla. Schildts 1995.
Kaarina Hulkkonen, Roihuvuori, Ehrensvärdin kartanon maista vehreäksi kaupunginosaksi. Roihuvuori-seura 1999.
Camilla Rosengren, Kolme vanhaa suomalaista puutarhaa. Hortus fennicus, Suomen puutarhataide. Viherympäristöliitto & Suomen puutarhataiteen seura 2001.
C.J. Gardberg, Kivestä ja puusta. Suomen linnoja, kartanoita ja kirkkoja. 2002.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
Herttoniemi manor, with its main building, formal parterre garden and English park, is one of the finest expressions of 19th-century manor culture.
The main building's frame is formed by the former kiln building of the Herttoniemi faience factory, converted into a residential building after 1813 to plans by architect Pehr Granstedt. The building is two storeys high with a pitched roof. The upper floor is taller than the ground floor, which shows in the facades as taller window openings. The smooth-rendered facades are articulated along the long sides only by a portico motif formed by two pilasters, capped by a pediment at the end. The street facade was altered in the 1880s by the addition of classicist basins and a gable staircase. Large granite steps descend from the garden facade to the central axis of the parterre garden.
The Herttoniemi manor park dates from the 1760s, from the period of ownership of fortifications officer and architect Bengt von Spången. The present form and extent of the park originate from the early 19th century, from the period of ownership of admiral Cronstedt. The park is one of the most notable realisations of landscape art in our country. The French-style parterre garden adjoining the main building gives way to a free-form English landscape park, which frames the manor to the south and east. The park contains two stone-built garden pavilions designed by C.L. Engel. The manor's outbuildings form a separate group to the north of the main building.
History
Herttoniemi village is first mentioned in historical sources in 1405 and can be regarded as one of the oldest in Helsinki.
Herttoniemi manor was one of the three rälssisäteri of Herttuaniemi in the 1500s and 1600s. During the ownership of Augustin Ehrensvärd in 1752-57, a brick factory operated on the manor grounds, and later a faience factory.
During his ownership, Carl Olof Cronstedt had Pehr Granstedt design the manor's new main building from the faience factory.
C.G. Bergbom, chamberlain of Oulu Province, bought the manor in 1859. His son J.G. Bergbom sold the majority of the manor's land in 1916, but kept the main building and the park of about 15 hectares surrounding it. Plots partitioned from the area were intended to form industrial and storage plots, but the plans were not realised after the owner, agricultural counsellor J.G. Bergbom, was killed in the Civil War in 1917. The manor was donated to the Svenska Odlingens Vänner i Helsinge association, which was to establish a museum in the area. The museum began its activities in 1925.
In the 1920s the intention was to make the manor's surroundings an open-air museum of Finland-Swedish culture, and for this reason the Knusbacka farmhouse from Sipoo and the windmill of Täktom manor were moved to the area.
Nearby in the register
- Länsi-Herttoniemen pientaloalue (Småhusområdet i västra Hertonäs)Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
- Kulosaaren huvilakaupunki (Brändö villastad)Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö1 mi
- Viikin opetus- ja koetila (Viks undervisnings- och försöksgård)Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö2 mi
- Suvilahden voimalaitosalue (Kraftverksområdet i Södervik)Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö2 mi
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.