‹ RKY: nationally significant built cultural environments, Finland

RKY: nationally significant built cultural environments · Finland

Suvilahden voimalaitosalue (Kraftverksområdet i Södervik)

Helsinki (Helsingfors), Uusimaa, Finland

The record

Type: Nationally significant built cultural environment (RKY)
Elements (as the agency lists them): muu teollisuusrakennus, muu tuotantorakennus, voimalaitos
Character (as the agency lists it): kaupunki
Municipality: Helsinki (Helsingfors)
Region: Uusimaa
Country: Finland
Coordinates: 60.18669, 24.97205
Pin: Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
RKY number: 1579

TodayHistorical map

Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.

Internet Archive

4 historical maps cover this location, the earliest the 1666 map "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).

Historical maps covering this location

1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
1742 · Sveriges Krig, Ordres de Bataille 1723-1740 - Kriget mot Preussen 1757-1762… (Riksarkivet, Swedish National Archives)
1809 · Belägenheten af Helsingfors och Sveaborg (Internet Archive)
Lantmäteristyrelsen, Lantmäteristyrelsens leverans 1850, SE/RA/420571/02/1/0078:00001… (Riksarkivet, Swedish National Archives)

Get directions ↗

This area in the Finnish Heritage Agency's RKY inventory ↗

The agency's Swedish page for this area ↗

The Finnish Heritage Agency's description

Kuvaus

Helsingin kaupungin rakennuttama ensimmäinen kunnallinen sähkö- ja kaasulaitosalue Suvilahdessa on suomalaisen teollisuusarkkitehtuurin merkkiteos. Rakennukset ovat teräsbetonirakenteiden ja niihin perustuvan arkkitehtuurin edelläkävijöitä maassamme.

Suvilahden yhtenäinen arkkitehtuuri heijastelee 1900-luvun alun saksalaisia ja wieniläisiä virtauksia. Kokonaisuuden on suunnitellut arkkitehti Selim A. Lindqvist yhteistyössä betonirakenteisiin erikoistuneen insinööri Jalmar Castrénin kanssa. Alueen myöhemmät rakennukset kuten voimalan laajennus sekä ruokala- ja sosiaalitilat 1930-luvulta ovat kaupunginarkkitehti Gunnar Taucherin ja konttorin laajennus 1950-luvulla Lauri Pajamiehen käsialaa.

Suvilahden toiminnan ensi vaiheen 1908-1910 keskeisiä rakennuksia ovat sähkölaitoksen betonirakenteinen voima-asema höyrykattilahalleineen, turbiinisaleineen ja piippuineen sekä kaupunkikuvaa leimaava kaasulaitoksen umpiseinäinen ja kupolikattoinen säiliörakennus. Vanhan kaasukellon vieressä on 1929 valmistunut, avoimen ristikkokehikon ympäröimä kaasukello. Kaupunkikaasua on Suomessa tuotettu vain suurimmissa kaupungeissa, ja Suvilahden mittavat kaasusäiliöt ovatkin harvinaisen rakennustyypin edustajia. Kaasukellojen rinnalla on Selim A. Lindqvistin suunnittelema ja 1910 valmistunut tiivis laitosrakennusalue: porttimakasiini, mittarihuone, tiivistämö, puhdistamo, toimisto, kojehuone ja porttirakennus.

Historia

Vuonna 1860 perustettu Helsingin Kaasuvalaistusosakeyhtiö siirtyi Helsingin kaupungin hallintaan 1900. Vuonna 1907 kaupunginvaltuusto osoitti kaasulaitokselle uuden sijoituspaikan Suvilahdesta. Samalle alueelle päätettiin rakentaa myös vasta perustetun kunnallisen sähkölaitoksen höyryvoimala. Laitokset sijoitettiin lähelle satamaa. Polttoaineena käytettiin kivihiiltä aina vuoteen 1973 asti.

Suvilahden sähkölaitoksen höyryvoimalaitoksen rakennustyön ensimmäinen vaihe toteutettiin 1908. Voima-asema käsitti kolme höyrykattilaa, kaksi turbiinigeneraattoria ja piipun. Kattilahuonetta ja konesalia jatkettiin 1913, samalla lisättiin toinen piippu. Rakennusta laajennettiin 1932 kaupunginarkkitehti Gunnar Taucherin suunnitelman mukaan. Höyryvoimalaitoksen toiminta päättyi 1974. Lopettamista edelsi Salmisaaren ja Hanasaaren voimaloiden rakentaminen.

Kaasulaitos rakennettiin pääosin 1909-1910. Vesikaasulaitos valmistui 1911. Kaasulaitoksen rakennuskantaa täydennettiin ja laajennettiin moneen otteeseen. 1940-1950 -luvuilla koko kaasulaitoksen prosessi uudistettiin. Monet siihen kuuluneista rakennuksista on purettu. Kaasunkulutuksen laskettua sähkö- ja kaasulaitos yhdistettiin energialaitokseksi 1978 ja se toimi vuoteen 1987. Vuonna 1994 siirryttiin kokonaan maakaasuun, jolloin rakennukset menettivät alkuperäisen merkityksensä.

Sekä sähkö- että kaasulaitoksen arkkitehti oli Selim A. Lindqvist, joka monipuolisessa tuotannossaan sovelsi taitavasti edistyksellisiä rakenneratkaisuja esim. Kaukaan lankarullatehtaassa ja liiketalo Hamsterissa Aleksanterinkadun varrella Helsingissä. Suvilahden voimalaitoksen teräsbetonirakenteista mainittakoon höyryvoimalaitoksen turbiinisali, kattilahuone hiilisuppiloineen sekä kaasulaitoksen suuri uunihuone (purettu 1948). Suvilahdessa Lindqvistin työparina oli insinööri Jalmar Castrén, jota tutkijan, suunnittelijan, rakentajan ja asiantuntijatehtäviensä ansiosta pidetään teräsbetonitekniikan ja sen opetuksen perustajana Suomessa.

Suvilahden energiantuotantoalue otettiin kulttuurikäyttöön 2007 tehdyllä päätöksellä.

Beskrivning (på svenska)

The agency's own Swedish text. The English below is made from the Finnish.

I Södervik lät Helsingfors bygga sitt första kommunala el- och gasverksområde som utgör ett betydande verk inom finländsk industriarkitektur. Byggnaderna är i vårt land föregångare inom stålbetongkonstruktioner och arkitektur som använder dessa.

Den enhetliga arkitekturen i Södervik avspeglar strömningar från Tyskland och Wien i början 1900-talet. Helheten har ritats av arkitekt Selim A. Lindqvist i samarbete med ingenjör Jalmar Castrén som var specialiserad på betongkonstruktioner. De senare byggnaderna såsom utbyggnaden av kraftverket samt matsalen och personalrummen från 1930-talet har ritats av stadsarkitekt Gunnar Taucher och utbyggnaden av kontoret på 1950-talet av Lauri Pajamies.

Centrala byggnader under den första fasen av verksamheten i Södervik 1908–1910 var elverkets kraftstation i betong med sin ångpannhall, turbinsal och skorsten samt gasverkets behållarbyggnad som präglar stadsbilden med sin slutna vägg och sitt kupoltak. Bredvid den gamla gasklockan finns den 1929 byggda gasklockan som omges av ett öppet gallerramverk. I Finland har stadsgas producerats endast i de större städerna och de stora gasbehållarna i Södervik är också representanter för en sällsynt byggnadstyp. Utöver gasklockorna finns här det av Selim A. Lindqvist ritade och 1910 färdigställda tättbebyggda området med olika byggnader: portmagasinet, mätarrummet, kondensverket, reningsverket, kontoret, redskapsrummet och portbyggnaden.

Historia (på svenska)

Gaslysningsaktiebolaget i Helsingfors som hade grundats 1860 övergick till Helsingfors stad 1900. År 1907 anvisade stadsfullmäktige för gasverket en ny förläggningsplats i Södervik. Man beslutade att på samma område också bygga ett ångkraftverk för det nyligen grundade kommunala elverket. Anläggningarna placerades nära hamnen. Stenkol användes som bränsle fram till 1973.

Den första fasen i byggnadsarbetet på elverkets ångkraftverk i Södervik genomfördes 1908. I kraftstationen ingick tre ångpannor, två turbingeneratorer och en skorsten. Pannrummet och maskinrummet utbyggdes 1913 och samtidigt byggdes en andra skorsten. Byggnaden utbyggdes 1932 efter stadsarkitekt Gunnar Tauchers ritningar. Verksamheten vid ångkraftverket upphörde 1974. Före det hade kraftverken på Sundholmen och Hanaholmen byggts.

Gasverket byggdes huvudsakligen 1909–1910. Vattengasverket blev färdigt 1911. Gasverkets byggnadsbestånd kompletterades och utbyggdes i flera etapper. Under 1940–1950-talen förnyades hela gasverkets process. Många av de byggnader som har ingått i gasverkets byggnadsbestånd har rivits. Då gaskonsumtionen minskade sammanslogs el- och gasverket 1978 till energiverket och det fungerade till 1987. År 1994 övergick man helt till naturgas, varvid byggnaderna förlorade sin ursprungliga betydelse.

Selim A. Lindqvist, var arkitekt för både el- och gasverket och i sin varierande produktion tillämpade han skickligt avancerade konstruktionslösningar t.ex. vid trådrullfabriken i Kaukas och i affärshuset Hamstern vid Alexandersgatan i Helsingfors. Av stålbetongkonstruktionerna vid kraftverket i Södervik kan nämnas ångkraftverkets turbinsal, pannrummet med sina koltrattar samt gasverkets stora ugnsrum (revs 1948). I Södervik hade Lindqvist ingenjör Jalmar Castrén som kollega. Castrén anses tack vare sina uppdrag i egenskap av forskare, planerare, byggare och expert vara grundaren av den finländska stålbetongtekniken och undervisningen i den.

Energiproduktionsområdet i Södervik har anvisats för kulturell verksamhet enligt ett beslut som fattades 2007.

English translation (from the Finnish)

The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com

Description

The first municipal electricity and gas works complex built by the City of Helsinki in Suvilahti is a landmark of Finnish industrial architecture. Its buildings were pioneers of reinforced concrete structures and of the architecture based on them in our country.

The uniform architecture of Suvilahti reflects German and Viennese currents of the early 20th century. The complex was designed by architect Selim A. Lindqvist in cooperation with engineer Jalmar Castrén, who specialised in concrete structures. The later buildings of the area, such as the extension of the power station and the canteen and social spaces from the 1930s, are the work of city architect Gunnar Taucher, and the extension of the office in the 1950s is the work of Lauri Pajamies.

Among the key buildings of the first phase of the Suvilahti operations, 1908-1910, are the reinforced concrete power station of the electricity works with its boiler hall, turbine hall and chimney, and the gas works' solid-walled, dome-roofed gasholder building, which characterises the townscape. Beside the old gas holder is a gas holder completed in 1929, surrounded by an open lattice frame. City gas has been produced in Finland only in the largest towns, and the large gas tanks of Suvilahti are therefore representatives of a rarely found building type. Alongside the gas holders is a compact plant complex designed by Selim A. Lindqvist and completed in 1910: porttimakasiini, mittarihuone, tiivistämö, puhdistamo, office, control room and gate building.

History

Helsingin Kaasuvalaistusosakeyhtiö, founded in 1860, passed into the ownership of the City of Helsinki in 1900. In 1907 the city council allocated a new site for the gas works at Suvilahti. It was also decided to build the steam power station of the newly established municipal electricity works on the same site. The works were located close to the harbour. Coal was used as fuel until 1973.

The first phase of the construction of the steam power station of the Suvilahti electricity works was carried out in 1908. The power station comprised three steam boilers, two turbine generators and a chimney. The boiler house and machine hall were extended in 1913, and a second chimney was added at the same time. The building was extended in 1932 to the design of city architect Gunnar Taucher. The steam power station ceased operation in 1974. The closure was preceded by the construction of the Salmisaari and Hanasaari power plants.

The gas works were built mainly in 1909-1910. The water gas plant was completed in 1911. The gas works' building stock was supplemented and extended on many occasions. In the 1940s and 1950s the entire gas production process was modernised. Many of the buildings belonging to it have been demolished. After gas consumption declined, the electricity and gas works were merged into an energy works in 1978, which operated until 1987. In 1994 the works switched entirely to natural gas, whereupon the buildings lost their original significance.

The architect of both the electricity and gas works was Selim A. Lindqvist, who in his versatile production skilfully applied progressive structural solutions, for example at the Kaukaa wire reel factory and at the Hamster commercial building on Aleksanterinkatu in Helsinki. Among the reinforced concrete structures of the Suvilahti power station are the turbine hall and the boiler house with its coal hoppers, and the large furnace hall of the gas works (demolished in 1948). In Suvilahti, Lindqvist's working partner was engineer Jalmar Castrén, who, through his work as researcher, designer, builder and expert, is regarded as the founder of reinforced concrete technology and its teaching in Finland.

The Suvilahti energy production area was taken into cultural use by a decision made in 2007.

Nearby in the register

Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.

Descriptions are shown with the written permission of the Finnish Heritage Agency and reproduced unchanged. Locations come from its open spatial data; pins are placed by TreeAlive. Finnish Heritage Agency (Museovirasto) · Spatial data: CC BY 4.0

All Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö in Uusimaa All Region Uusimaa records All Finland Heritage registers Historical markers (US)National Register of Historic Places (US)

See your own family's places on a living map