RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Lauttasaaren kirkko (Drumsö kyrka)
Helsinki (Helsingfors), Uusimaa, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- hautausmaa, kirkko
- Character (as the agency lists it)
- kaupunki
- Municipality
- Helsinki (Helsingfors)
- Region
- Uusimaa
- Country
- Finland
- Coordinates
- 60.15858, 24.87012
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 5159
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Internet ArchiveRiksarkivet, Swedish National ArchivesBibliothèque nationale de France (Gallica)
3 historical maps cover this location, the earliest the 1666 map "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
- 1742 · Sveriges Krig, Ordres de Bataille 1723-1740 - Kriget mot Preussen 1757-1762… (Riksarkivet, Swedish National Archives)
- 1809 · Belägenheten af Helsingfors och Sveaborg (Internet Archive)
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Lauttasaaren kirkko on korkeatasoiselta sisustukseltaan ja viimeistellyiltä yksityiskohdiltaan hyvin säilynyt ja edustava esimerkki rationalististen suunnittelupyrkimysten esiintymisestä kirkkorakentamisessa. Seurakuntatoiminnan monipuolistumisesta kertova kirkko muodostaa pihasommitelmineen, portaineen ja pengermineen vaikuttavan kaupunkirakennustaiteellisen kokonaisuuden.
Myllykallion rinteessä sijaitsevalle kirkolle nousee Tallbergin puistotien jatkeella olevalta sankarihauta-alueelta kivilohkaremuurien rajaamat leveät portaat. Laatoitettu kirkkopiha yhdistää rakennuksen eri osat toisiinsa. Suomenkielisen seurakunnan ja ruotsinkielisen P. Jaakopin (Sankt Jacob) seurakunnan kirkkojen taustalla on niitä yhdistävä kaksikerroksinen seurakuntatoimintojen siipi. Kirkkopihan keskellä kohoaa kookkaaseen ristiin päättyvä solakka kellotapuli. Kirkkokokonaisuuden pintamateriaalina on hiekkapuhallettu valkobetoni, ikkunavyöhykkeet on kuparilla päällystetty.
Suomalaisen kirkon sisääntuloa juhlistaa eteishallin taustaseinässä oleva klinkkerisommitelma. Kuoria kohti alenevaa korkeaa kirkkosalia kattaa hoikkien pylväiden kannattava puuritiläkatos, lattia on Tervolan marmoria. Valo siivilöityy seinien yläosassa olevien nauhaikkunoiden ja kuorin korkean ikkunan kautta. Penkit ja niiden yläpuolella riippuvat kirkkosalin yleisilmeen ja tunnelman kannalta keskeiset messinkivalaisimet ovat sisustusarkkitehti Ilmari Tapiovaaran piirtämät. Alttariseinällä on suomenkielisen seurakunnan kirkossa paljas metalliristi, ruotsinkielisen seurakunnan kirkossa kuvanveistäjä Viktor Janssonin tekemä kookas krusifiksi. Kirkollisissa astioissa ja tekstiileissä toistuu kirkkojen kuparipakotteisten ulko-ovien ristiaihe. Molempiin kirkkoihin liittyy niihin yhdistettävissä olevat seurakuntasalit.
Historia
Lauttasaari kuului seurakunnallisesti Helsinkiin vuodesta 1939, vaikka se kunnallishallinnollisesti tuli vasta 1946 toimeenpantujen alueliitosten kautta osaksi kaupunkia. Omaksi seurakunnaksi se erotettiin 1956.
Lauttasaaren kirkollisesta työkeskuksesta pidettiin yleinen arkkitehtuurikilpailu 1953. Vuonna 1958 valmistunut rakennuskokonaisuus toteutettiin arkkitehtien Marja ja Keijo Petäjän laatiman, kilpailussa lunastettuihin kuuluneen ehdotuksen mukaan.
Beskrivning (på svenska)
The agency's own Swedish text. The English below is made from the Finnish.
Drumsö kyrka, S:t Jacobs kyrka, är med sin exklusiva interiör och finslipade detaljer ett välbevarat och representativt exempel på kyrkoarkitektur enligt rationalistiska ideal. Kyrkan vittnar om hur församlingsarbetet blivit allt mångsidigare och utgör med sina gårdskompositioner, trappor och terrasseringar ett imponerande inslag i stadsarkitekturen.
De breda trapporna från hjältegravarna upp till kyrkan på Kvarnbergsbrinken inramas av stenmurar och utgör ett slags fortsättning på Tallbergsallén. Kyrkans olika delar förenas av en gemensam stenlagd gård. Den finska kyrkan och den svenska kyrkan (S:t Jacobs kyrka) förenas av en två våningar hög flygel för församlingsfunktioner. I gårdens mitt reser sig en klockstapel med ett massivt kors i toppen. Kyrkkomplexets fasadmaterial är sandblästrad vitbetong med kopparklädda fönsterpartier.
Den finska kyrkans entréhall har en imponerande klinkerkomposition på fondväggen. Det höga kyrkorummet som blir lägre mot koret har spjältak som bärs upp av tunna pelare. Golvmaterialet är marmor från Tervola. Ljuset silas in genom bandfönstren upptill på väggarna och genom det höga korfönstret. Kyrkbänkarna och mässingsarmaturen som ger kyrkorummet dess särprägel och atmosfär är ritade av inredningsarkitekt Ilmari Tapiovaara. På den finska kyrkans altarvägg hänger ett avskalat metallkors, svenska församlingens kyrka har ett stort krucifix skapat av skulptören Viktor Jansson. Altarkärlen och kyrkotextilierna upprepar korsmotivet från kyrkportarnas kopparreliefer. Båda kyrkorna har församlingssalar som kan förenas med kyrkorummet.
Historia (på svenska)
Drumsö har församlingsmässigt hört till Helsingfors sedan 1939, fastän själva området blev en del av staden först genom inkorporeringen år 1946. Drumsö finska blev en separat församling 1956.
För Drumsö kyrkliga arbetscentral utlystes en allmän arkitekttävling år 1953. Byggnadskomplexet som stod färdigt år 1958 uppfördes efter ritningar av arkitekterna Marja och Keijo Petäjä, vars tävlingsbidrag var ett av de inlösta.
Further reading (as the agency lists it)
Keijo Petäjä, Lauttasaaren kirkko. Arkkitehti 3/1960.
Arvo Aho, Seurakunnat rakentavat. Kehityksen kärjessä. usein vähän jäljessä. Helsingin evankelisluterilaiset seurakunnat 1906-1980. Helsinki 1980.
Veli Nurminen, Lauttasaaren kirkko ja toimintakeskus. Helsinki 1980.
Marja Terttu Knapas, Soile Tirilä, Suomalaista kirkkoarkkitehtuuria 1917-1970. Museoviraston rakennushistorian julkaisuja 30. Helsinki 2006.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
Lauttasaari Church is well preserved, with its high-standard interior and finished details, and is a representative example of the appearance of rationalist design aspirations in church building. The church, which tells of the diversification of parish activities, forms with its courtyard composition, stairs and embankments an impressive townscape ensemble.
Broad steps bounded by stone block walls rise to the church, which is on the slope of Myllykallio, from the heroes' grave area on the extension of Tallbergin puistotie. The paved churchyard connects the different parts of the building. Behind the churches of the Finnish-speaking parish and the Swedish-speaking P. Jaakopi (Sankt Jacob) parish is a two-storey wing for parish activities, which connects them. In the middle of the churchyard rises a slender bell tower topped with a large cross. The church complex is finished in sandblasted white concrete, and the window zones are clad in copper.
The entrance to the Finnish church is celebrated by a clinker composition on the back wall of the entrance hall. The tall nave, descending toward the chancel, is covered by a wooden lattice ceiling supported by slender columns; the floor is Tervola marble. Light filters in through the band windows at the top of the walls and through the tall window of the chancel. The pews and the brass light fittings hanging above them, which are central to the overall appearance and atmosphere of the nave, were drawn by interior architect Ilmari Tapiovaara. On the altar wall, the Finnish-speaking parish church has a bare metal cross, while in the Swedish-speaking parish church there is a large crucifix made by sculptor Viktor Jansson. The cross motif of the churches' copper-clad outer doors recurs in the church vessels and textiles. Both churches have parish halls that can be connected to them.
History
Lauttasaari belonged ecclesiastically to Helsinki from 1939, although it only became part of the city in 1946 through territorial mergers carried out for municipal administration. It was separated as an independent parish in 1956.
A general architectural competition for the Lauttasaari parish work centre was held in 1953. The building complex completed in 1958 was carried out according to a proposal by architects Marja and Keijo Petäjä, which had been among the proposals awarded purchase prizes in the competition.
Nearby in the register
- Salmisaaren teollisuusalue (Sundholmens industriområde)Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö1 mi
- Lapinlahden sairaala-alue (Lappvikens sjukhusområde)Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö2 mi
- Kansanpuistot Korkeasaari ja Seurasaari (Folkparkerna Högholmen och Fölisön)Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö2 mi
- Hietaniemen hautausmaat (Sandudds begravningsplatser)Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö2 mi
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.