‹ RKY: nationally significant built cultural environments, Finland

RKY: nationally significant built cultural environments · Finland

Finlandia-talo, Kaupunginteatteri ja Kulttuuritalo (Finlandiahuset, Stadsteatern och Kulturhuset)

Helsinki (Helsingfors), Uusimaa, Finland

The record

Type: Nationally significant built cultural environment (RKY)
Elements (as the agency lists them): muu kulttuurirakennus, teatteri
Character (as the agency lists it): kaupunki
Municipality: Helsinki (Helsingfors)
Region: Uusimaa
Country: Finland
Coordinates: 60.18167, 24.94296
Pin: Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
RKY number: 4664

TodayHistorical map

Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.

Internet Archive

4 historical maps cover this location, the earliest the 1666 map "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).

Historical maps covering this location

1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
1742 · Sveriges Krig, Ordres de Bataille 1723-1740 - Kriget mot Preussen 1757-1762… (Riksarkivet, Swedish National Archives)
1809 · Belägenheten af Helsingfors och Sveaborg (Internet Archive)
Lantmäteristyrelsen, Lantmäteristyrelsens leverans 1850, SE/RA/420571/02/1/0078:00001… (Riksarkivet, Swedish National Archives)

Get directions ↗

This area in the Finnish Heritage Agency's RKY inventory ↗

The agency's Swedish page for this area ↗

The Finnish Heritage Agency's description

Kuvaus

Finlandia-talo, Kaupunginteatteri ja Kulttuuritalo ovat saleineen, näyttämöineen ja lämpiöineen kokoontumis- ja kulttuurirakennuksia, jotka kuuluvat kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan.

Pääkaupungin keskustaan 1970-luvulla valmistunut Finlandia-talo on kansallinen juhlatalo ja kansallinen symbolirakennus muiden ympäristön vastaavien rakennusten kuten Eduskuntatalon, Kansallismuseon ja Helsingin rautatieaseman tavoin. Finlandia-talo on myös vakiintunut kansainvälisten kongressien pitopaikka.

Arkkitehti Alvar Aalto on alkuaan suunnitellut Finlandia-talon osaksi Töölönlahden kulttuurirakennusten rivistöä, mutta Aallon Helsingin keskustasuunnitelmasta vain Finlandia-talo on toteutunut. Carraran valkoisella marmorilla ja osittain mustalla graniitilla verhottu rakennus sijaitsee kaupunkirakenteesta irrallaan puistossa, jonne konserttitalosta ja kongressisiivestä koostuvaa rakennusta lähestytään juhlavasti. Konserttisali erottuu muita tiloja korkeampana. Päähuonetilat, 1750-paikkainen konserttisali ja 350-paikkainen kamarimusiikkisali, sijaitsevat salikerroksessa ja hallintotilat parvekekerroksessa. Valkoisten marmoripintojen juhlistamat, Töölönlahdelle avautuvat aulatilat ovat muunneltavissa erilaisiksi tilayhdistelmiksi tilaisuuksien mukaan ja kongressisiiven kaksi salia voi yhdistää yhdeksi tilaksi.

Finlandia-taloa ympäröi Hakasalmen puisto. Hakasalmen 1843 rakennetussa huvilassa on toiminut Helsingin kaupunginmuseo 1911 alkaen.

Helsingin kaupunginteatteri on modernin teatterisuunnittelun edustava esimerkki. Teatterin julkiset yleisötilat avautuvat ympäröivään puistoon ja Eläintarhanlahden vesimaisemaan suurten lasiseinien kautta. Vaaleilla muotoklinkkereillä verhotuista julkisivuista näyttämö erottuu tornimaisena muuten horisontaalisesta, maisemaan sopeutetusta rakennusmassasta.

Kulttuuritalo on Suomen ensimmäinen kongressi- ja konserttikäyttöön suunniteltu rakennus Alppiharjun kaupunginosassa. Rakennus kuuluu arkkitehti Alvar Aallon punatiilikauden päätöihin. 1950-luvulla rakennetun teräsbetonirunkoisen Kulttuuritalon vapaamuotoisen viuhkamaisen saliosan kaareva julkisivumuuri on verhoiltu punatiilellä, joka on Alvar Aallon tarkoitusta varten muotoilema erikoistiili. 1500 hengen salia vastapäätä oleva suorakaiteinen viisikerroksinen toimistosiipi on julkisivuiltaan lasia ja kuparia. Sali- ja toimistosiipeä yhdistää sisääntuloaula- ja kokous- ja luentosaliosa. Rakennuksen osat kehystävät kivettyä sisäpihaa, pihalla olevassa suihkulähteessä on Wäinö Aaltosen kupariveistos "Suomalaisen työmiehen käsi".

Historia

Kulttuuritalo rakennettiin Suomen kommunistisen puolueen (SKP) juhla- ja kokoontumistiloiksi sekä puoluetoimistoksi. 1958 valmistunut talo toteutettiin suurelta osin talkoovoimin. Alkuaikoina talossa toimi erilaisia kerhoja, elokuvateatteri sekä urheiluseura. Akustiikaltaankin onnistunut pääsali oli alusta alkaen tärkeä konserttitila ja Radion sinfoniaorkesteri oli pitkään Kulttuuritalon vuokralaisena vuodesta 1963. Kulttuuritoiminnasta vastasi Kulttuurityö ry 1990-luvun alun SKP:n konkurssiin ja rakennuksen omistajanvaihdokseen asti. Sen jälkeen rakennuksesta vuokrattiin korkeakoulu- ja virastokäyttöön.

Helsingin Kaupunginteatterin suunnittelukilpailun 1961 voittivat arkkitehdit Timo Penttilä ja Kari Virta. Rakennuttajana oli Helsingin kaupunki ja rakennus luovutettiin Helsingin teatterisäätiön hallintaan 1967. Lisärakennus valmistui 1989 suunnittelijanaan Arkkitehdit Oy Timo Penttilä - Kari Lind - Sakari Tilanterä.

Finlandia-talon suunnittelu aloitettiin 1962 ja toteutettiin 1967-1971. Laajennusosa eli kongressisiipi valmistui 1975, jolloin Suomi järjesti Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokouksen. Julkisivujen korjaus aloitettiin 1990 ja valmistui 1999. Ainoastaan Finlandia-talo toteutui Alvar Aallon Helsingin keskustasuunnitelmassa 1961 suurta, viuhkamaista keskustoria ympäröineestä kulttuurirakennusten rivistä.

Hakasalmen puistossa, Finlandia-talon vieressä paljastettiin presidentti Kekkoselle omistettu muistomerkki 2000. Muistomerkistä 1997 järjestetyn suunnittelukilpailun voitti kuvanveistäjä Pekka Jylhä ehdotuksellaan Lähde.

Beskrivning (på svenska)

The agency's own Swedish text. The English below is made from the Finnish.

Finlandiahuset, Stadsteatern och Kulturhuset med sina salar, estrader och foajéer är samlings- och kulturbyggnader som listats av den internationella organisationen DOCOMOMO som betydande representanter för finsk modern arkitektur.

Finlandiahuset som restes i Helsingfors innerstad på 1970-talet är en nationell festsal och en nationell symbolbyggnad i likhet med byggnaderna i omgivningen, Riksdagshuset, Nationalmuseum och Järnvägsstationen. Finlandiahuset har även en etablerad ställning som internationell kongressmiljö.

Finlandiahuset ingick ursprungligen i arkitekt Alvar Aaltos centrumplan för Helsingfors som en av flera kulturbyggnader vid Tölöviken, men av denna plan har endast Finlandiahuset blivit verklighet. Finlandiahuset bestående av en konsertdel och en kongressflygel med fasadbeläggning av vit carraramarmor och svart granit är ett imponerande arkitektoniskt verk i en parklik miljö fristående från stadsstrukturen. I byggnadens silhuett framträder konsertsalen som högre än byggnaden i övrigt. De största salarna, konsertsalen med 1750 platser och kammarmusiksalen med 350 platser, är belägna en trappa upp och de administrativa lokalerna på läktarvåningen. Den ljusa marmorklädda entréhallen ut mot Tölöviken kan kombineras till lokaler av olika storlek efter tillställningens art och kongressflygelns två salar kan förenas till en enda stor sal.

Finlandiahuset omges av Hagasundsparken. Helsingfors stadsmuseum har sedan år 1911 verkat i Villa Hagasund som uppfördes år 1843.

Helsingfors stadsteater är ett representativt exempel på modern teaterarkitektur. Teaterns publikfoajé har utsikt mot den omgivande parken och Djurgårdsviken genom glasväggarna. Ur den ljusa klinkerklädda fasaden med horisontellt strukturerad och terränganpassad byggnadsmassa framträder scendelen som ett tornliknande parti.

Kulturhuset är den första byggnad som ritats för kongress- och konsertändamål i stadsdelen Åshöjden. Kulturhuset är ett av de främsta exemplen på arkitekt Alvar Aaltos rödtegelperiod. Kulturhuset med stomme av armerad betong uppfördes på 1950-talet. Den buktande solfjäderformade saldelens fasad är beklädd med speciella formtegel som Alvar Aalto formgav för ändamålet. Den rektangulära kontorsflygeln i fem våningar mittemot konsertsalen för 1500 personer har glas och koppar som fasadmaterial. Mellan konsertsalsdelen och kontorsflygeln ligger entréhallen samt konferensrum och hörsalar. Byggnadsdelarna inramar den stenlagda innergården som pryds av en fontänskulptur i koppar av Wäinö Aaltonen ”Byggarens hand”.

Historia (på svenska)

Kulturhuset uppfördes av Finlands kommunistiska parti (FKP) som fest- och konferenslokal samt partikansli. Huset som stod färdigt år 1958 byggdes till stor del med frivilliga krafter. Under den första tiden var olika klubbar, en biograf och en idrottsförening verksamma i huset. Den även akustiskt lyckade huvudsalen var från första början en viktig konsertsal och Radions symfoniorkester var från 1963 i många år hyresgäst i Kulturhuset. För den kulturella verksamheten svarade föreningen Kulttuurityö ry fram till FKP:s konkurs under 1990-talets början då byggnaden fick en annan ägare. Sedan dess har huset hyrts ut till högskolor och ämbetsverk.

Helsingfors Stadsteaters arkitekttävling år 1961 vanns av arkitekterna Timo Penttilä och Kari Virta. Byggherre var Helsingfors stad. År 1967 överfördes förvaltningen av teaterhuset till Helsingfors teaterstiftelse. En tillbyggnad ritad av Arkkitehdit Oy Timo Penttilä - Kari Lind - Sakari Tilanterä blev färdig 1989.

Finlandiahuset ritades 1962 och byggdes 1968–1971. Kongressflygeln ritades 1970, började byggas 1973 och blev klar 1975 då Finland stod värd för Europeiska säkerhets- och samarbetskonferensen. En fasadsanering påbörjades 1990 och fullbordades 1999. Finlandiahuset är det enda som blivit verklighet av Alvar Aaltos centrumplan för Helsingfors från 1961 med en rad kulturbyggnader runt ett centralt solfjäderformat torg.

År 2000 avtäcktes i Hagasundsparken vid Finlandiahuset ett monument till minnet av president Kekkonen. Den tävling som utlystes år 1997 för att få fram förslag till monumentet vanns av skulptören Pekka Jylhä med tävlingsbidraget Källan.

English translation (from the Finnish)

The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com

Description

Finlandia-talo, Kaupunginteatteri and Kulttuuritalo, with their halls, stages and foyers, are assembly and cultural buildings that belong to the selection of landmark works of Finnish modern architecture approved by the international DOCOMOMO organisation.

Finlandia-talo, completed in the 1970s in the centre of the capital, is a national festival hall and a national symbolic building, alongside the other buildings in its surroundings such as Eduskuntatalo, Kansallismuseo and Helsinki railway station. Finlandia-talo is also an established venue for international congresses.

Architect Alvar Aalto originally designed Finlandia-talo as part of a row of cultural buildings along Töölönlahti, but of Aalto's Helsinki city centre plan only Finlandia-talo was realised. The building, clad in white Carrara marble and partly in black granite, stands detached from the urban fabric in a park, and it is approached ceremonially: the building, which consists of a concert hall block and a congress wing, is reached through the park. The concert hall rises above the other spaces. The main rooms, the 1750-seat concert hall and the 350-seat chamber music hall, are on the hall floor, and the administrative premises are on the balcony floor. The entrance halls, celebrated for their white marble surfaces and opening towards Töölönlahti, can be adapted into different combinations of spaces according to the occasion, and the two halls of the congress wing can be joined into one space.

Finlandia-talo is surrounded by Hakasalmi park. The villa at Hakasalmi, built in 1843, has housed the Helsingin kaupunginmuseo since 1911.

Helsingin kaupunginteatteri is an representative example of modern theatre design. The theatre's public spaces open onto the surrounding park and the water landscape of Eläintarhanlahti through large glass walls. Clad in pale shaped clinker bricks, the stage tower stands out from the otherwise horizontal, landscape-adapted building mass.

Kulttuuritalo is the first building in Finland designed for congress and concert use, in the Alppiharju district. The building is one of the last works of Alvar Aalto's red brick period. The steel-reinforced concrete frame of Kulttuuritalo, built in the 1950s, has a free-form, fan-shaped hall section whose curved façade wall is clad in red brick, a special tile designed by Alvar Aalto for this purpose. Opposite the 1500-seat hall is the rectangular five-storey office wing, whose façades are of glass and copper. The hall and office wings are linked by the entrance hall and the meeting and lecture hall section. The parts of the building frame a paved inner courtyard, where the fountain holds Wäinö Aaltonen's copper sculpture "Suomalaisen työmiehen käsi".

History

Kulttuuritalo was built as a celebration and meeting venue and party office for the Suomen kommunistinen puolue (SKP). Completed in 1958, the building was largely constructed through voluntary work parties. In its early years the building housed various clubs, a cinema and a sports club. The main hall, which also had successful acoustics, was an important concert venue from the outset, and the Radion sinfoniaorkesteri was a long-term tenant of the Kulttuuritalo from 1963. Cultural activities were run by Kulttuurityö ry until the SKP's bankruptcy in the early 1990s and the change of ownership of the building. After that, the building was leased for use by higher education institutions and government offices.

The 1961 design competition for Helsingin Kaupunginteatteri was won by architects Timo Penttilä and Kari Virta. The client was the City of Helsinki, and the building was handed over to the management of the Helsingin teatterisäätiö in 1967. The annex was completed in 1989, designed by Arkkitehdit Oy Timo Penttilä - Kari Lind - Sakari Tilanterä.

Design of Finlandia-talo began in 1962, and it was built in 1967-1971. The extension, the congress wing, was completed in 1975, when Finland hosted the Euroopan turvallisuus- ja yhteistyökokous. Repair of the facades began in 1990 and was completed in 1999. Of the row of cultural buildings that was to surround a large, fan-shaped central square in Alvar Aalto's 1961 plan for the Helsinki city centre, only Finlandia-talo was realised.

In Hakasalmen puisto, next to Finlandia-talo, a memorial to President Kekkonen was unveiled in 2000. The 1997 design competition for the memorial was won by sculptor Pekka Jylhä with his proposal Lähde.

Nearby in the register

Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.

Descriptions are shown with the written permission of the Finnish Heritage Agency and reproduced unchanged. Locations come from its open spatial data; pins are placed by TreeAlive. Finnish Heritage Agency (Museovirasto) · Spatial data: CC BY 4.0

All Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö in Uusimaa All Region Uusimaa records All Finland Heritage registers Historical markers (US)National Register of Historic Places (US)

See your own family's places on a living map