‹ RKY: nationally significant built cultural environments, Finland

RKY: nationally significant built cultural environments · Finland

Helsingin Kauppatori rakennuksineen (Helsingfors Salutorg med omgivande byggnader)

Helsinki (Helsingfors), Uusimaa, Finland

The record

Type: Nationally significant built cultural environment (RKY)
Elements (as the agency lists them): hotelli, kauppa- ja liikerakennus, kaupungintalo, muu hallintorakennus, muu hallintorakennus, satama, tori
Character (as the agency lists it): kaupunki
Municipality: Helsinki (Helsingfors)
Region: Uusimaa
Country: Finland
Coordinates: 60.16733, 24.95409
Pin: Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
RKY number: 4631

TodayHistorical map

Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.

Internet Archive

4 historical maps cover this location, the earliest the 1666 map "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).

Historical maps covering this location

1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
1742 · Sveriges Krig, Ordres de Bataille 1723-1740 - Kriget mot Preussen 1757-1762… (Riksarkivet, Swedish National Archives)
1809 · Belägenheten af Helsingfors och Sveaborg (Internet Archive)
Lantmäteristyrelsen, Lantmäteristyrelsens leverans 1850, SE/RA/420571/02/1/0078:00001… (Riksarkivet, Swedish National Archives)

Get directions ↗

This area in the Finnish Heritage Agency's RKY inventory ↗

The agency's Swedish page for this area ↗

The Finnish Heritage Agency's description

Kuvaus

Kauppatori on yksi keisarin 1812 suuriruhtinaskunnan pääkaupungiksi julistamaan Helsinkiin muodostetuista tärkeistä aukioista. Suoraan merelle avautuva Kauppatori kuuluu Esplanadin, Senaatintorin ja Unioninkadun muodostamaan kaupunkitilojen kokonaisuuteen. Aukiota reunustavat tärkeät rakennukset kuten Tasavallan presidentin linna, Helsingin päävartio, Korkeimman oikeuden talo, Ruotsin lähetystötalo ja mm. Helsingin kaupungintalo ovat tausta-arkkitehtuurina 1800-luvun alkupuolelta jatkuneelle, eläväiselle toritoiminnalle. Kauppatori on osa Helsingin merellistä julkisivua ja Senaatintorin ohella kaupungin tunnetuimpia nähtävyyksiä.

Kauppatorin alkuperäiset osatekijät - porvaristalojen rakennusrivi, itse toriaukio, satama-altaat ja laiturit - perustuvat Ehrenströmin laatimaan asemakaavaan, jonka keisari vahvisti pääkaupungin rakentamisen pohjaksi 1812. Satama-altaiden ja -laitureiden 1800-luvun alussa rakennettu järjestelmä on pääpiirtein säilyttänyt alkuperäisen muotonsa.

Toria reunustava rakennusrivi koostui alkuaan merkittävien porvareiden kivitaloista sekä Seurahuoneen rakennuksesta. Vähitellen rakennuksia on korotettu, julkisivuja muutettu ja rakennuksia otettu uuteen käyttöön. Esimerkiksi Heidenstrauchin kauppahuoneen rakennuksesta on tullut ensin keisaripalatsi ja sittemmin presidentinlinna. Rakennukseen kuuluu pääjulkisivun temppelipääty ja Helsingissä poikkeuksellinen etupiha mataline siipirakennuksineen. Sen itäpuolella on päävartio edusaukioineen pääosiltaan vuosilta 1840-luvulta. Presidentinlinnan viereinen Standertskiöldin yksityistalo on muutettu Korkeimman oikeuden tiloiksi. Vanhasta Seurahuoneesta on tehty Helsingin kaupungintalo.

Kauppatorin visuaalisia kiinnekohtia ovat vuoden 1833 keisarivierailun muistoksi pystytetty obeliski kaksoiskotkineen sekä Ville Vallgrenin suunnittelema Havis Amanda -suihkulähdeveistos. Molemmat ovat Esplanadin pituusakselissa. Suihkulähdekokonaisuus on kuulunut ylioppilaiden vapunviettorituaaleihin jo 1930-luvulta.

Eteläsataman länsisivulla, Etelärannassa, on mm. kaupungin vanhin kauppahalli 1800-luvun lopulta ja kadunvarressa arkkitehti C.L. Engelin merikapteeni Sundmanille suunnittelema, alkuperäisen ulkomuotonsa säilyttänyt kaksikerroksinen kivitalo 1800-luvun alusta.

Teollisuuskeskuksen liikerakennus Palace-hotelleineen Helsingin 1952 olympialaisten ajoilta on modernia rakennusaikansa arkkitehtuuria. Teollisuuskeskus, jonka pääsuunnittelijat ovat arkkitehdit Viljo Revell ja Keijo Petäjä, on valittu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksia.

Historia

Kauppatori satama-altaineen ja -laitureineen muodostettiin 1810-luvun kuluessa Johan Albrecht Ehrenströmin asemakaavan perusteella. Torikauppaa alettiin harjoittaa Kauppatorilla 1818. Arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnittelema Kauppahalli avattiin 1889.

Torin pohjoislaidan porvaristalojen rakentaminen käynnistyi heti 1810-luvulla. Ensimmäisinä valmistuivat mm. Heidenstrauchin kauppiastalo, merikapteeni Castegrenin talo ja kauppias Johan Lampan talo. Rakennusriviin valmistui Seurahuoneen rakennus 1830-luvun alussa arkkitehti C.L. Engelin suunnitelmin. Heidenstrauchin talo otettiin keisarinpalatsiksi 1839.

Suomen itsenäistymisen jälkeen keisarinpalatsista tuli Presidentinlinna. Yhdestä Kauppatorin laidan yksityistalosta muodostettiin 1920-luvulla Ruotsin lähetystö ja toisen valtio osti Korkeimman oikeuden toimitiloiksi 1933. Seurahuoneen siirryttyä uusiin tiloihin lähemmäksi rautatieasemaa 1930-luvulla tuli entisestä Seurahuoneesta Helsingin kaupungintalo. Sen vuosina 1965-1970 toteutettu Aarno Ruusuvuoren suunnittelema muutos tarkoitti modernin virastotalon rakentamista historiallisen rakennuksen sisään. Vanhoista sisätiloista juhlasali säilyi restauroituna.

Teollisuuskeskuksen - Suomen työnantajain keskusliiton toimitalon ja siihen liittyvän hotellin ja ravintolan - suunnittelusta käydyn arkkitehtikilpailun voittivat arkkitehdit Viljo Revell ja Keijo Petäjä 1949. Rakennuksen sijoittelussa tontille otettiin taitavasti huomioon satamaan viettävä tontti. Suunnittelussa pyrittiin yksinkertaisuuteen ja selkeyteen ja toteutettiin Revellin ideoita rationaalisuudesta. Rakennus oli valmistuessaan kokonaistaideteos Antti Nurmesniemen, Olli Borgin ja Olavi Hännisen suunnittelemaa sisutusta myöten.

Beskrivning (på svenska)

The agency's own Swedish text. The English below is made from the Finnish.

Salutorget är en av de viktigaste öppna platserna i Helsingfors, som bildades då den ryske kejsaren lät upphöja Helsingfors till huvudstad i Storfurstendömet Finland 1812. Salutorget som öppnar sig ut mot havet hör till samma helhet av offentliga stadsrum som Esplanaden, Senatstorget och Unionsgatan. Torget omges av prestigefyllda byggnader såsom Presidentens slott, Högvakten i Helsingfors, Högsta domstolen, Sveriges ambassad och Helsingfors stadshus som tillsammans bildar en arkitektonisk bakgrund till den livliga torgverksamheten som funnits med i bilden sedan det tidiga 1800-talet. Salutorget präglar Helsingfors fasad ut mot havet och hör tillsammans med Senatstorget till stadens mest kända sevärdheter.

De ursprungliga elementen kring Salutorget – längan med borgarhus, själva torgplatsen, hamnbassängerna och kajerna – baserar sig på Ehrenströms stadsplan som år 1812 stadfästes av ryske kejsaren som grund för utbyggnaden av huvudstaden. De i början av 1800-talet anlagda hamnbassängerna och kajerna har till största delen bevarats i oförändrad form.

Bebyggelsen runt torget utgjordes ursprungligen av framstående borgares stenhus och Societetshuset. Under årens lopp har byggnaderna gjorts högre, genomgått fasadändringar och tagits i bruk för nya ändamål. Exempelvis det Heidenstrauchska handelshusets byggnad blev först kejserligt palats och sedermera Presidentens slott. Fasaden har en fronton ovanför huvudentrén och en för helsingforsiska förhållanden ovanlig förgård med låga flyglar. På östra sidan finns högvakten med förgård till största delen uppförd på 1840-talet. Standertskiöldska huset bredvid Presidentens slott har byggts om till lokal för Högsta domstolen. Gamla Societetshuset har byggts om till stadshus i Helsingfors.

Till sevärdheterna vid Salutorget hör obelisken med den ryska dubbelörnen som restes till minne av den kejsarens besök 1833 samt fontänskulpturen Havis Amanda av Ville Vallgren. Båda är belägna i Esplanadens längdaxel. Havis Amanda och fontänen har ingått i studenternas förstamajfirande sedan 1930-talet.

Väster om Södra hamnen, vid Södra kajen, finns bl.a. stadens äldsta saluhall från slutet av 1800-talet och på andra sidan gatan står ett välbevarat stenhus i två våningar från början av 1800-talet ritat av arkitekt C.L. Engel för sjökapten Sundman.

Industricentrum med Hotell Palace, uppfört strax efter OS i Helsingfors 1952, representerar modern samtida arkitektur. Industricentrum med Viljo Revell och Keijo Petäjä som huvudarkitekter, finns upptaget i den internationella organisationen DOCOMOMOs register som en betydande representant för finsk modernistisk arkitektur.

Historia (på svenska)

Salutorget med tillhörande hamnbassänger och kajer anlades under 1810-talet utgående från Johan Albrecht Ehrenströms stadsplan. Torghandeln på Salutorget började 1818. Saluhallen, ritad av arkitekt Gustaf Nyström, invigdes 1889.

De första borgarhusen i norra kanten av torget började byggas på 1810-talet. Bland de första som uppfördes var Heidenstrauchska huset, sjökapten Castegrens hus och köpman Johan Lampas hus, Lampaska huset. I början av 1830-talet uppfördes Societetshuset efter ritningar av arkitekt C.L. Engel. Det heidenstrauchska huset förvärvades till kejserligt palats 1839.

Sedan Finland blivit en självständig nation blev det kejserliga residenset i stället Presidentens slott. Ett av de privatägda husen vid Salutorget uppläts på 1920-talet för Svenska ambassaden och ett annat förvärvades av staten för Högsta domstolens räkning 1933. Sedan Societetshuset på 1930-talet flyttat till nya lokaler närmare järnvägsstationen omvandlades det gamla Societetshuset till stadshus i Helsingfors. Ombyggnaden som genomfördes 1965–1970 efter ritningar av Aarno Ruusuvuori innebar att ett modernt ämbetsverk skulle inrymmas i en historisk byggnad. Av den gamla interiören har festsalen bevarats och restaurerats.

Arkitekttävlingen för Industricentrum som skulle inrymma Arbetsgivarnas i Finland centralförbund med tillhörande hotell och restaurang vanns av arkitekterna Viljo Revell och Keijo Petäjä 1949. De hade i sin disponering av tomten förtjänstfullt beaktat att den sluttade ut mot hamnen. Enkelhet och rena former eftersträvades och byggnaden uppfördes enligt Revells rationella principer. Byggnadskomplexet inklusive inredningen av Antti Nurmesniemi, Olli Borg och Olavi Hänninen var ett totalkonstverk.

English translation (from the Finnish)

The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com

Description

Kauppatori is one of the important squares in Helsinki, which was formed when the Emperor declared Helsinki the capital of the Grand Duchy in 1812. Opening directly onto the sea, Kauppatori belongs to the complex of urban spaces formed by Esplanadi, Senaatintori and Unioninkatu. The square is bordered by important buildings such as Tasavallan presidentin linna, Helsingin päävartio, the Korkeimman oikeuden talo, the Ruotsin lähetystötalo and, among others, the Helsingin kaupungintalo. They form the background architecture for the lively market activity that has continued since the early 19th century. Kauppatori is part of Helsinki's maritime facade and, together with Senaatintori, one of the city's best-known sights.

The original components of Kauppatori (the row of burghers' houses, the market square itself, the harbour basins and the quays) are based on the town plan drawn up by Ehrenström, which the Emperor confirmed as the basis for building the capital in 1812. The harbour basin and quay system built in the early 19th century has largely kept its original form.

The building row bordering the market originally consisted of stone houses belonging to prominent burghers, as well as the Seurahuone building. Gradually the buildings have been raised, their facades altered and the buildings put to new uses. For example, the Heidenstrauch trading house building became first an imperial palace and later the Presidential Palace. The building has a temple front on its main facade and, unusual in Helsinki, a forecourt with low wing buildings. To its east is the main guardhouse with its forecourt squares, largely dating from the 1840s. The Standertskiöld private house next to the Presidential Palace has been converted into premises for the Supreme Court. The old Seurahuone has been made into the Helsingin kaupungintalo.

The visual focal points of Kauppatori are the obelisk with double eagles, erected to commemorate the imperial visit of 1833, and the Havis Amanda fountain sculpture designed by Ville Vallgren. Both lie on the longitudinal axis of Esplanadi. The fountain ensemble has been part of the students' May Day celebration rituals since the 1930s.

On the west side of the South Harbour, in Eteläranta, there are, among others, the city's oldest covered market hall from the end of the 19th century, and along the street a two-storey stone house from the early 19th century, designed by architect C.L. Engel for sea captain Sundman, which has kept its original exterior.

The commercial building of the Teollisuuskeskus with the Palace hotel, from the time of the 1952 Helsinki Olympics, is modern architecture of its era. The Teollisuuskeskus, whose principal designers were architects Viljo Revell and Keijo Petäjä, has been selected by the international DOCOMOMO organisation for its selection of landmark works of Finnish modernism.

History

Kauppatori with its harbour basin and quays was laid out during the 1810s on the basis of the town plan by Johan Albrecht Ehrenström. Market trading began at Kauppatori in 1818. The Kauppahalli, designed by architect Gustaf Nyström, opened in 1889.

Construction of the burghers' houses on the north side of the square began immediately in the 1810s. The first to be completed included the Heidenstrauch merchant's house, the house of sea captain Castegren and the house of merchant Johan Lampa. The Seurahuone building was completed in the early 1830s to designs by C.L. Engel, as part of the same row of buildings. The Heidenstrauch house was taken into use as the Imperial Palace in 1839.

After Finland became independent, the Imperial Palace became the Presidentinlinna. In the 1920s, one of the private houses on the side of Kauppatori was converted into the Swedish Legation, and in 1933 the state bought another for use as the premises of the Korkein oikeus (Supreme Court). When the Seurahuone moved to new premises closer to the railway station in the 1930s, the former Seurahuone became the Helsingin kaupungintalo. Its conversion, carried out in 1965-1970 to a design by Aarno Ruusuvuori, meant building a modern office building inside the historic building. Of the old interiors, the banqueting hall survived, restored.

The architectural competition for the design of the Teollisuuskeskus - the head office of the Finnish Employers' Confederation and the associated hotel and restaurant - was won in 1949 by architects Viljo Revell and Keijo Petäjä. In siting the building on the plot, the plot's slope towards the harbour was skilfully taken into account. The design aimed at simplicity and clarity, and Revell's ideas of rationality were put into practice. When completed, the building was a total work of art, including the interior furnishings designed by Antti Nurmesniemi, Olli Borg and Olavi Hänninen.

Nearby in the register

Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.

Descriptions are shown with the written permission of the Finnish Heritage Agency and reproduced unchanged. Locations come from its open spatial data; pins are placed by TreeAlive. Finnish Heritage Agency (Museovirasto) · Spatial data: CC BY 4.0

All Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö in Uusimaa All Region Uusimaa records All Finland Heritage registers Historical markers (US)National Register of Historic Places (US)

See your own family's places on a living map