RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Kupittaan ruotsalaistaloalue (Kuppis svenskhusområde)
Turku (Åbo), Varsinais-Suomi, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kaava-alue, kaupungin asuintalo
- Character (as the agency lists it)
- kaupunki
- Municipality
- Turku (Åbo)
- Region
- Varsinais-Suomi
- Country
- Finland
- Coordinates
- 60.44357, 22.27984
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 4619
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Kupittaa on yhtenäinen ja hyvin säilynyt jälleenrakennuskauden asuntoalue.
Yhteensä alueella on kuutta erilaista talotyyppiä, jotka kaikki ovat avoverannalla varustettuja yksikerroksisia, matalakattoisia puutaloja. Tonttien vehreät puutarhat ovat hyvin hoidettuja ja rajautuvat kadulle päin orapihlaja-aitoihin. Tonteilla ei ole talousrakennuksia lukuun ottamatta satunnaisia autotalleja.
Kupittaanpuiston ruotsalaistaloalue käsittää Kunnallissairaalantien ja Kupittaankadun välisen pitkittäisen pientaloalueen, joka rajautuu päistään Uudenmaankatuun ja Sepänkatuun. Suurin osa alueen taloista on Ruotsin lahjoittamia tehdasvalmisteisia puutaloja. Ruotsalaistalojen lisäksi alueella on suomalaisvalmisteisia puuelementtitaloja, jotka eivät ulkoasultaan eroa lahjataloista. Kaikki talot ovat suurinpiirtein saman kokoisia. Niissä on alun perin pystyrimalaudoitettu ulkovuoraus ja huopakatto sekä kaksi- tai kolmijakoiset ikkunat.
Historia
Suomeen saatiin 1940 Ruotsista 2000 tehdasvalmisteista puutaloa, joista 650 oli tarkoitettu pommitettuihin kaupunkeihin ja 1350 siirtoväen pika-asutustiloille. Ruotsalaiset lahjoitustalotyypit suunniteltiin Suomessa, mm. Helsingin kiinteistövirastossa (arkkitehti Lauri Pajamies) ja Ruotsissa tehtiin työ- ja asennuspiirustukset teollista tuotantoa varten. Talojen pystytyksestä kaupunkeihin huolehtivat kaupunkien rakennusviranomaiset ja maaseudulle Puutalo Oy. Lahjoitustalojen suurimpia vastaanottajia olivat Helsinki, Lahti, Kuopio ja Kuhmo. Yleisin tyyppi oli kaksi huonetta ja keittiön käsittävä talo. Suurempaa kolmen huoneen talotyyppiä rakennettiin vain Helsinkiin ja Turkuun.
Kupittaan nykyiselle ruotsalaistaloalueelle suunniteltiin jo 1920-luvulla puutarhakaupunginosaa. Bertel Jungin asemakaava ei kuitenkaan toteutunut, vaan pommituksissa kärsinyt Turku kaavoitti entisen pellon ruotsalaisia lahjoitustaloja varten 1940. Kaavan laati Turun asemakaava-arkkitehti E. Sutinen, joka jatkoi kaavaa samojen periaatteiden mukaisesti seuraavana vuonna Kaskenkadulle ja Sepänkadulle asti suomalaisvalmisteisia taloja varten. Turkuun pystytettiin 75 lahjataloa, jotka myytiin pääasiassa siirtoväelle ja pommituksissa kotinsa menettäneille turkulaisille. Talot koottiin rakennuspaikalla ja Turun kaupunki osallistui töihin rakennuttamalla taloihin kellarikerrokset ja perustukset.
Beskrivning (på svenska)
The agency's own Swedish text. The English below is made from the Finnish.
Kuppis är ett enhetligt och välbevarat bostadsområde från återuppbyggnadstiden.
Sammanlagt finns det sex olika hustyper på området. Alla är enplanshus med låga tak och öppna verandor. Tomternas frodiga trädgårdar är välskötta och omges av hagtornshäckar. Med undantag av några få garage finns det inga ekonomibyggnader på området.
Kuppisparkens svenskhusområde omfattar det långsträckta småhusområdet mellan Kommunalsjukhusvägen och Kuppisvägen. Området gränsar mot Nylandsgatan i den ena ändan och mot Smedsgatan i den andra. Största delen av områdets hus är fabrikstillverkade trähus som donerades av svenskarna. Förutom svenskhusen finns här finsktillverkade träelementhus, som till sitt yttre inte skiljer sig från de andra. Alla hus är av ungefär samma storlek. De har stående brädfodring, papptak och två- eller tredelade fönster.
Historia (på svenska)
Finland fick 2000 fabrikstillverkade trähus som gåva från Sverige år 1940. Av dem var 650 avsedda för de bombade städerna och 1350 för snabbkolonisation av de evakuerades. De svenska hustyperna ritades i Finland, bl.a. på Helsingfors fastighetsverk (arkitekt Lauri Pajamies). Arbets- och monteringsritningarna för industriell produktion gjordes i Sverige. Städernas byggnadsmyndigheter svarade för platsmonteringen i städerna och på landsbygden var det Puutalo Oy som tog hand om byggandet. De största mottagarna var Helsingfors, Lahtis, Kuopio och Kuhmo. Den vanligaste typen bestod av ett hus med två rum och kök. Den större hustypen med tre rum byggdes bara i Helsingfors och Åbo.
På det nuvarande svenskhusområdet i Kuppis hade man redan på 1920-talet planerat bygga en trädgårdsstadsdel. Bertel Jungs stadsplan omsattes emellertid inte i praktiken. I stället lät Åbo stad som led svåra förluster i bombningarna planlägga den tidigare åkern för de svenska husen. Planen projekterades 1940 av Åbo stads stadsplaneringsarkitekt E. Sutinen, som följande år förlängde planen mot Kaskisgatan och Smedsgatan enligt samma mönster för att få rum med de finsktillverkade husen. Sammanlagt restes 75 donerade hus i Åbo. De såldes främst till evakuerade och till Åbobor som hade mist sina hem i luftanfallen. Husen monterades på byggplatsen och Åbo stad deltog i arbetena genom att bygga källarvåningar och husgrunder.
Further reading (as the agency lists it)
Lauri Pajamies, De svenska gåvohusen. Arkkitehti 2/1941.
Veikko Laakso, Turun kaupungin historia 1918-1970 I. 1980.
Veikko Laukkonen, Jälleenrakennusvuosien pientalo Suomessa. Sa.
Asko Salokorpi, Arkkitehtuuri vuoden 1940 jälkeen. Ars. Suomen taide 6. 1990.
Veikko Laakso, Sota-ajasta Taajama-Suomeen. Täällä työn ja tiedon puistot. Varsinais-Suomen kulttuuriympäristö. Varsinais-Suomen seutukaavaliitto 1993.
Matti Arvilommi, Turku. Sirkkaliisa Jetsonen (toim.), Jälleenrakentamisen aika. TKK arkkitehtiosaston julkaisuja 1994/12.
Minna Pesu, Kartoitus jälleenrakennuskauden pientaloalueista Turussa. Museovirasto/RHO 2002 (painamaton).
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
Kupittaa is a cohesive and well-preserved housing area from the post-war reconstruction period.
In total, the area has six different house types, all of which are single-storey, low-roofed wooden houses with open verandas. The green gardens of the plots are well kept and are bordered towards the street by hawthorn hedges. The plots have no outbuildings apart from occasional garages.
The Swedish house area of Kupittaanpuisto comprises a longitudinal low-rise housing area between Kunnallissairaalantie and Kupittaankatu, bounded at its ends by Uudenmaankatu and Sepänkatu. Most of the area's houses are factory-made wooden houses donated by Sweden. In addition to the Swedish houses, the area has Finnish-made prefabricated wooden houses, which do not differ in their exterior appearance from the donated houses. All the houses are roughly the same size. They originally had vertical board cladding on the exterior, felt roofs, and two- or three-part windows.
History
In 1940, Finland received 2000 factory-made wooden houses from Sweden, of which 650 were intended for bombed towns and 1350 for emergency settlement sites for evacuees. The Swedish donation house types were designed in Finland, including at the Helsingin kiinteistövirasto (Helsinki Property Office), by architect Lauri Pajamies, and the working and assembly drawings for industrial production were made in Sweden. The erection of the houses in towns was handled by the municipal building authorities of the towns, and in the countryside by Puutalo Oy. The largest recipients of the donation houses were Helsinki, Lahti, Kuopio and Kuhmo. The most common type was a house comprising two rooms and a kitchen. A larger three-room house type was built only in Helsinki and Turku.
As early as the 1920s, a garden suburb had been planned for the present Swedish house area in Kupittaa. However, Bertel Jung's town plan was not implemented; instead, Turku, which had suffered in the bombing, zoned a former field for Swedish donation houses in 1940. The plan was prepared by Turku town-planning architect E. Sutinen, who continued the plan along the same principles the following year, extending it to Kaskenkatu and Sepänkatu for Finnish-made houses. Seventy-five donation houses were erected in Turku, which were sold mainly to evacuees and to Turku residents who had lost their homes in the bombing. The houses were assembled on site, and the City of Turku contributed to the work by having the cellar storeys and foundations built for the houses.
Nearby in the register
- Vartiovuorenpuisto, Turun Akatemian observatorio ja Luostarinmäen käsityöläiskorttelit (Vårdbergsparken, Observatoriet och hantverkarkvarteren på Klosterbacken)Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
- Turun tuomiokirkko ja Turun historiallinen ydinalue (Åbo domkyrka och den historiska stadskärnan i Åbo)Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
- Sirkkalan kasarmit (Sirkkala kaserner)Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
- Turun yliopistollinen keskussairaala (Åbo universitets centralsjukhus)Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.