‹ RKY: nationally significant built cultural environments, Finland

RKY: nationally significant built cultural environments · Finland

Taka-Töölön kerrostaloalue (Höghusområdet i Bortre Tölö)

Helsinki (Helsingfors), Uusimaa, Finland

The record

Type: Nationally significant built cultural environment (RKY)
Elements (as the agency lists them): asuinkerrostalo, kaava-alue, kauppa- ja liikerakennus, kirkko, koulu, muu hallintorakennus, muu kulttuurirakennus, puisto, tori
Character (as the agency lists it): kaupunki
Municipality: Helsinki (Helsingfors)
Region: Uusimaa
Country: Finland
Coordinates: 60.18366, 24.91978
Pin: Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
RKY number: 2001

TodayHistorical map

Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.

Internet Archive

3 historical maps cover this location, the earliest the 1666 map "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).

Historical maps covering this location

1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
1742 · Sveriges Krig, Ordres de Bataille 1723-1740 - Kriget mot Preussen 1757-1762… (Riksarkivet, Swedish National Archives)
1809 · Belägenheten af Helsingfors och Sveaborg (Internet Archive)

Get directions ↗

This area in the Finnish Heritage Agency's RKY inventory ↗

The agency's Swedish page for this area ↗

The Finnish Heritage Agency's description

Kuvaus

Helsingin Taka-Töölön kaupunginosan valtaosan muodostaa maan suurin yhtenäinen 1930-luvun asuinkerrostalokorttelien alue, joka kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernismin merkkiteosvalikoimaan.

Taka-Töölön 1930-luvun alun asuinkerrostaloarkkitehtuurissa on piirteitä klassismista ja Suomessa lyhyeksi jääneestä art deco -kaudesta. Vuosikymmenen lopulla rakennetut talot ovat jo puhdasoppisemman modernismin mukaisia ja suuri osa Sibeliuksenpuiston pohjoispuolisista kortteleista on funktionalismin periaatteiden mukaisesti avokortteleita. Taka-Töölön 1930-luvulta olevan 215 asuinkerrostalon joukosta mainittakoon Välskärinkadun talorivistö (arkkitehti Jalmari Peltonen) art deco -kaudelta, Töölön Helmi (arkkitehti Kaarlo Borg) 1930-luvun alusta ja Spennertin lamellitalokortteli (arkkitehti Ole Gripenberg) 1930-luvun lopulta.

Topeliuksen puisto Töölön kirkon ja kirjaston välissä on yksi harvoja muotopuistojamme. Töölön kirkon hahmossa ja yksityiskohdissa on vaikutteita italialaisista maalaiskirkosta ja renessanssiarkkitehtuurista. Vaaleaksi rapatun suorakaiteisen runkohuoneen ulkoinen koristelu keskittyy muuta kirkkoa korkeammalla kohoavaan pohjoispäätyyn. Kirkon pääoven yläpuolella on kuvanveistäjä Gunnar Finnen betonireliefi Taivaalliset pidot. Puiston pohjoispäässä oleva kirjastorakennus on arkkitehti Aarne Ervin suunnittelma.

Topeliuksen puiston itäpuolella on 1930-luvun alussa rakennettu Suomen Punaisen Ristin sairaala, nykyinen Töölön sairaala. Korttelissa on sijainnut aiemmin myös Kammion sairaala.

Taka-Töölössä kolmionmuotoisella tontilla, josta alkaa osittain terassoitu Kirjailijapuisto, on arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema Kansaneläkelaitoksen toimitalo. Rakennuskokonaisuus ryhmittyy puiston jatkeena olevan istutetun, katutasoa ylempänä olevan pihan ympärille. Työtilat rajaavat pihaa terassoituvana rakennuksena, ruokasali ja kirjasto muodostavat paviljonkimaiset rakennusosat. Rakennuksen sisätiloista merkittävimmät ovat henkilökunnan kirjasto ja asiakastilaksi suunniteltu korkea keskushalli. Toimitalo kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernismin merkkiteosvalikoimaan.

Historia

Taka-Töölö on kaavoitettu 1900-luvun alussa samaan aikaan Etu-Töölön kanssa. Asemakaava perustuu Suomen ensimmäisen asemakaavakilpailun tulokseen. Vuonna 1906 vahvistetun Töölön asemakaavan laativat kilpailussa parhaiten menestyneet Gustaf Nyström ja Lars Sonck yhdessä. Kaavan vahvistamisen yhteydessä muodostettiin Helsingin XIII ja XIV kaupunginosa (Etu-Töölö ja Taka-Töölö). Bertel Jung uudisti kaavaa perusteellisesti jo 1916. Asemakaavanmuutoksia tehtiin rakentamisen edetessä aina 1930-luvun lopulle saakka. Funktionalismin kauden kerrostalokorttelit rakennettiin aluksi Jungin kaavaan perustuen umpinaisiksi ja myöhemmin Birger Brunilan laatimien kaavamuutosten mukaisesti yhä avoimemmiksi.

Topeliuksen puiston suunnitteli Ola Mannström, puisto valmistui 1938. Töölön seurakuntatalosta 1927 pidetyn arkkitehtikilpailun voitti arkkitehti Hilding Ekelund. Ehdotus toteutettiin 1929-30. Alkuaan Töölön rukoushuoneeksi nimitetty rakennus oli osa laajempaa suunnitelmaa, johon oli tarkoitus myöhemmin liittää kirkko. Hanke ei toteutunut. Rukoushuoneesta tuli Töölön kirkko, kun Töölö pohjoisine takamaineen erotettiin omaksi seurakunnakseen 1941.

Suomen Punaisen Ristin sairaala rakennettiin 1930-luvun alussa arkkitehti Jussi Paatelan suunnitelmien mukaan, sairaalan laajennusosa 1960-luvulta on arkkitehti Veli Paatelan käsialaa.

Kansaneläkelaitoksen toimitalon suunnittelusta järjestettiin 1948 kilpailu, jonka Aino ja Alvar Aalto voittivat. Rakennus valmistui 1956. Topeliuksen puiston pohjoispäässa sijaitsevan, 1970 valmistuneen kirjaston suunnitteli arkkitehti Aarne Ervi.

Beskrivning (på svenska)

The agency's own Swedish text. The English below is made from the Finnish.

Huvuddelen av stadsdelen Bortre Tölö i Helsingfors bildar det största enhetliga området i vårt land med bostadskvarter bestående av flervåningshus från 1930-talet. Området finns på den internationella organisationen DOCOMOMOs lista på betydande verk inom modern finsk arkitektur.

Arkitekturen i bostadshusen i Bortre Tölö från början av 1930-talet har drag från klassicismen och art deco-perioden, som blev kortvarig i Finland. De hus som byggdes under slutet av årtiondet är redan mer renlärigt modernistiska och en stor del av kvarteren norr om Sibeliusparken är öppna kvarter i enlighet med funktionalismens principer. Av de 215 flervåningshus med bostäder i Bortre Tölö från 1930-talet kan nämnas husraden vid Fältskärsgatan (arkitekt Jalmari Peltonen) från art deco-perioden, Töölön Helmi (arkitekt Kaarlo Borg) från början av 1930-talet och Spennerts lamellhuskvarter (arkitekt Ole Gripenberg) från slutet av 1930-talet.

Topeliusparken mellan Tölö kyrka och biblioteket är en av våra få formparker. Tölö kyrkas form och detaljer har lånat drag från italienska landsortskyrkor och renässansarkitekturen. Den yttre dekorationen av den vitrappade rektangulära kyrkosalen har koncentrerats till den norra änden som höjer sig över den övriga kyrkan. Ovanför kyrkans huvuddörr finns betongreliefen med motivet det himmelska gästabudet som skapats av skulptören Gunnar Finne. Biblioteksbyggnaden som finns i norra änden av parken har ritats av Aarne Ervi.

Öster om Tölö park på platsen där Kammio sjukhus fanns tidigare uppfördes Finlands Röda Kors sjukhus, nuvarande Tölö sjukhus.

På en triangelformad tomt i Bortre Tölö, varifrån den delvis terrasserade Författarparken börjar, finns Folkpensionsanstaltens hus som har ritats av arkitekt Alvar Aalto. Byggnadskomplexet grupperar sig kring en gård med planteringar. Gården utgör en förlängning av parken och ligger ovanför gatunivån. Arbetslokalerna avgränsar gården som en terrassformad byggnad. Matsalen och biblioteket bildar paviljongformade byggnadsdelar. På insidan av byggnaden är de mest betydande delarna personalbiblioteket och den höga mitthallen som är avsedd för kunder. Huset finns på den internationella organisationen DOCOMOMOs lista på betydande verk inom modern finsk arkitektur.

Historia (på svenska)

Bortre Tölö planlades samtidigt som Främre Tölö i början av 1900-talet. Stadsplanen baserar sig på ett resultat av den första stadsplanetävlingen i Finland. Gustaf Nyström och Lars Sonck som var mest framgångsrika i tävlingen utarbetade stadsplanen för Tölö tillsammans. Planen fastställdes 1906. Bertel Jung förändrade planen rejält redan 1916. Stadsplaneändringar gjordes i takt med att byggandet framskred ända fram till slutet av 1930-talet. Kvarteren med flervåningshus som byggdes under den funktionalistiska perioden utgående från Jungs planer var slutna, men kvarteren blev senare allt öppnare med de planändringar som Birger Brunila utarbetat.

Ola Mannström ritade Topeliusparken och den blev färdig 1938. Arkitekt Hilding Ekelund vann den tävling som 1927 arrangerades om församlingshuset i Tölö. Förslaget verkställdes 1929–30. Byggnaden som i början kallades för Tölö bönerum utgjorde en del av en större plan och avsikten var att en kyrka senare skulle fogas till byggnaden. Den planen verkställdes aldrig. Bönerummet blev Tölö kyrka, då Tölö med sina norra områden avskildes till en egen församling 1941.

Finlands Röda Kors sjukhus byggdes i början av 1930-talet utgående från Jussi Paatelas ritningar. Utbyggnaden av sjukhuset på 1960-talet ritades av arkitekt Veli Paatela.

År 1948 arrangerades en tävling om Folkpensionsanstaltens hus. Aino och Alvar Aalto vann tävlingen. Byggnaden färdigställdes 1956. Arkitekt Aarne Ervi ritade biblioteket som finns norr om Topeliusparken och det byggdes 1970.

English translation (from the Finnish)

The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com

Description

The majority of the Taka-Töölö district of Helsinki forms the country's largest continuous area of 1930s residential apartment-block quarters, and it belongs to the selection of Finnish modernist landmark works approved by the international DOCOMOMO organisation.

The residential apartment-block architecture of early-1930s Taka-Töölö has features of classicism and of the art deco period, which was brief in Finland. Houses built at the end of the decade already follow a purer modernism, and a large part of the blocks north of Sibeliuksenpuisto are open blocks in accordance with functionalist principles. Among the 215 residential apartment buildings in Taka-Töölö dating from the 1930s, the following may be mentioned: the Välskärinkatu row of houses (architect Jalmari Peltonen) from the art deco period, Töölön Helmi (architect Kaarlo Borg) from the early 1930s, and the Spennert lamella-block quarter (architect Ole Gripenberg) from the late 1930s.

Topelius Park, between Töölö Church and the library, is one of our few formal parks. The form and details of Töölö Church show influences from Italian country churches and Renaissance architecture. The exterior decoration of the light-coloured rendered rectangular main hall is concentrated on the north gable, which rises higher than the rest of the church. Above the church's main door is sculptor Gunnar Finne's concrete relief Taivaalliset pidot. The library building at the north end of the park is a design by architect Aarne Ervi.

On the east side of Topelius Park stands the Suomen Punainen Risti hospital, built in the early 1930s, now Töölö Hospital. The block previously also housed Kammio Hospital.

In Taka-Töölö, on a triangular plot from which the partly terraced Kirjailijapuisto begins, stands the Kansaneläkelaitos office building designed by architect Alvar Aalto. The building complex is grouped around a planted courtyard, raised above street level, which forms an extension of the park. The office spaces bound the courtyard as a terraced building, while the dining hall and library form pavilion-like wings. The most notable interior spaces are the staff library and the tall central hall designed as a customer space. The office building belongs to the selection of Finnish modernist landmark works approved by the international DOCOMOMO organisation.

History

Taka-Töölö was zoned in the early 20th century at the same time as Etu-Töölö. The town plan is based on the result of Finland's first town plan competition. The Töölö town plan, confirmed in 1906, was drawn up jointly by Gustaf Nyström and Lars Sonck, who had performed best in the competition. When the plan was confirmed, districts XIII and XIV of Helsinki (Etu-Töölö and Taka-Töölö) were formed. Bertel Jung thoroughly revised the plan as early as 1916. Town plan amendments were made as construction progressed, right up until the late 1930s. The apartment-block quarters of the functionalist period were initially built as closed blocks based on Jung's plan, and later became increasingly open in line with the plan amendments drawn up by Birger Brunila.

Topelius Park was designed by Ola Mannström and was completed in 1938. The architectural competition for the Töölö parish hall, held in 1927, was won by architect Hilding Ekelund. The proposal was implemented in 1929-30. The building, originally named the Töölö prayer house, was part of a larger plan to which a church was to be added later. The project was not realised. The prayer house became Töölö Church when Töölö, with its northern hinterlands, was separated as its own parish in 1941.

The Suomen Punainen Risti hospital was built in the early 1930s to designs by architect Jussi Paatela; the hospital's extension from the 1960s is the work of architect Veli Paatela.

A competition for the design of the Kansaneläkelaitos office building was held in 1948 and was won by Aino and Alvar Aalto. The building was completed in 1956. The library at the north end of Topelius Park, completed in 1970, was designed by architect Aarne Ervi.

Nearby in the register

Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.

Descriptions are shown with the written permission of the Finnish Heritage Agency and reproduced unchanged. Locations come from its open spatial data; pins are placed by TreeAlive. Finnish Heritage Agency (Museovirasto) · Spatial data: CC BY 4.0

All Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö in Uusimaa All Region Uusimaa records All Finland Heritage registers Historical markers (US)National Register of Historic Places (US)

See your own family's places on a living map