RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Turun yliopisto (Åbo universitet)
Turku (Åbo), Varsinais-Suomi, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- asuinkerrostalo, oppilaitos, oppilaitos
- Character (as the agency lists it)
- kaupunki
- Municipality
- Turku (Åbo)
- Region
- Varsinais-Suomi
- Country
- Finland
- Coordinates
- 60.45461, 22.28476
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1864
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Turun yliopiston laitosrakennukset Yliopistonmäellä muodostavat yhtenäisen arkkitehti Aarne Ervin 1950-luvulla suunnitteleman kokonaisuuden.
Turun yliopiston opiskelu- ja tutkimustilat on keskitetty 1950-luvulla Turun tuomiokirkon läheisyyteen Vesilinnanmäelle, josta on muodostunut vähitellen Yliopistonmäeksi nimitetty yliopistokaupunginosa. Kokonaissuunnitelman on laatinut arkkitehti Aarne Ervi, jonka suunnittelemia ovat myös alueen ensimmäiset rakennukset. Kampuksen olennaisia osia ovat varsinaisten rakennusten lisäksi tuomiokirkon suunnasta nouseva puistokatu, yhdeltä sivulta avoin keskusaukio ja kampukselle sijoitetut taideteokset.
Ervin suunnittelemat yliopiston päärakennus, kirjasto ja luonnontieteiden laitosrakennukset rajaavat keskusaukiota, josta avautuu näkymä lounaaseen kohti Turun tuomiokirkkoa. Rakennusryhmää yhdistävä piirre on klinkkerillä verhottu nauhaikkunajulkisivu, mikä antaa rakennuksille pidättyvyydessään laitosmaisen ilmeen. Ervi käytti nauhaikkunajulkisivua samaan aikaan myös Helsingin yliopiston laitosrakennuksessa Porthaniassa. Rakennuksissa keskeisiä elementtejä ovat avoimuus, avaruus, tilallinen ja visuaalinen jatkuvuus.
Yleisten rakennusten ylihallituksessa 1890-luvulla suunnitellut, historialliset piirteensä hyvin säilyttäneet kuurojenkoulun rakennukset, koulutalo ja asunto, on 2000-luvun alkupuolella perusteellisesti kunnostettu uuteen käyttöön Turun yliopiston laitosrakennuksina. Yliopistonmäen itärinteessä on arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelemat Ylioppilastalot A ja C, uimahalli ja ravintola (1952-1955) sekä arkkitehti Olli Kestilän Ylioppilastalo B vuodelta 1959.
Historia
Turkuun perustettiin 1640 yliopisto, kolmas koko Ruotsin valtakunnassa. Turun vuoden 1827 kaupunkipalon jälkeen oppilaitos siirrettiin pääkaupunkiin Helsinkiin, missä se jatkoi toimintaansa Keisarillisena Aleksanterin yliopistona.
Ensimmäisen maailmansodan jälkeen Turkuun perustettiin kaksi yksityistä yliopistoa, ruotsinkielinen Åbo Akademi 1918 ja Turun Suomalainen Yliopisto 1920. Turun yliopisto toimi perustamisestaan alkaen tilapäistiloissa mm. keskustassa sijaitsevassa hotellirakennuksessa ja Heikkilän kasarmialueella. 1940-luvun lopulla saadun lahjoituksen turvin yliopisto siirtyi Ryssänmäelle eli Vesilinnanmäelle, jonka pohjoisrinteeseen oli valmistunut arkkitehtien Erik Bryggman ja Albert Richardtson 1933 suunnittelema vesitorni 1941. Yliopiston kampusta alettiin toteuttaa arkkitehti Aarne Ervin suunnitelman pohjalta lahjoitusvaroin 1950-luvulla. Rakennukset toteutettiin kahdessa vaiheessa; 1954 valmistuivat kirjasto sekä fysiikan ja kemian laboratoriot. Päärakennus ja luonnontieteiden talo valmistuivat 1959. Lisää laitosrakennuksia suunnitteli 1960-1970-luvulla arkkitehti Aarne Ehojoki. Ehojoen suunnittelema Juslenian laitosrakennus vuodelta 1975 on purettu.
Turun yliopiston toiminta laajeni 1960-luvulla ja se valtiollistettiin 1974. Yliopistoa on laajennettu Vesilinnanmäen ulkopuolelle, mm. puolustusvoimien aiemmin käyttämälle kasarmialueelle.
Beskrivning (på svenska)
The agency's own Swedish text. The English below is made from the Finnish.
Åbo universitets institutionsbyggnader på Universitetsbacken är en sammanhängande helhet, utformad av arkitekt Aarne Ervi på 1950-talet.
Åbo universitets studie- och forskningslokaler koncentrerades på 1950-talet till en plats i närheten av Åbo domkyrka, till Vattenborgsbacken. Stadsdelen har småningom utformats till en universitetsstadsdel med namnet Universitetsbacken. Helhetsplanen ritades av arkitekt Aarne Ervi som också hade ritat de första byggnaderna på området. Viktiga delar av kampuset, förutom de egentliga byggnaderna, är allén som börjar vid domkyrkan, centraltorget som är öppet åt ena sidan och konstverken på kampusområdet.
Ervi har ritat universitetets huvudbyggnad, biblioteket och de naturvetenskapliga institutionernas byggnader. De avgränsar den öppna platsen med Åbo domkyrka som blickfång i sydväst. Byggnaderna runt den öppna platsen förenas av den klinkerklädda fasaden med fönsterband, vilket ger byggnaderna ett återhållsamt, institutionsartat drag. Ervi använde fönsterbandfasad också på Helsingfors universitets samtida institutionsbyggnad Porthania. Centrala element i byggnaderna är öppenhet, rymd och ett rumsligt, visuellt flöde.
Dövskolans tidigare skol- och bostadshus ritades på 1890-talet på Överstyrelsen för de allmänna byggnaderna. Byggnaderna som har kvar sina tidstypiska drag ombyggdes i början av 2000-talet för Åbo universitets institutioner. På Universitetsbackens östra sluttning står Erik Bryggmans Studenthus A och C, en simhall och en restaurang (1952–1955) samt arkitekt Olli Kestiläs Studenthus B från 1959.
Historia (på svenska)
Universitetet i Åbo grundades 1640 och var det tredje i hela det svenska riket. Efter Åbo brand 1827 flyttades inrättningen till huvudstaden Helsingfors där den fortsatte sin verksamhet under namnet Kejserliga Alexanders universitet.
Efter första världskriget grundades två privata universitet i Åbo, det svenskspråkiga Åbo Akademi 1918 och det finskspråkiga Turun Suomalainen yliopisto 1920. Turun yliopisto (Åbo universitet) verkade vid grundandet i provisoriska lokaler, bl.a. i en hotellbyggnad i centrum och på Heikkilä kasernområde. Tack vare en donation i slutet av 1940-talet kunde universitetet flytta till Ryssbacken eller Vattenborgsbacken på vars norra sluttning arkitekterna Erik Bryggmans och Albert Richardtson vattentorn stod – ritat 1933 och färdigt 1941. Universitetets kampusområde började byggas ut på 1950-talet, utifrån ritningar av Aarne Ervi och med stöd av donerade medel. Området byggdes i två faser; 1954 blev biblioteket samt fysik- och kemilaboratorierna klara. Huvudbyggnaden och naturvetenskapernas hus blev färdiga 1959. Ytterligare institutionsbyggnader ritade av arkitekt Aarne Ehojoki på 1960–1970-talen. Ehojokis institutionsbyggnad Juslenia från 1975 har rivits.
Universitetets verksamhet utvidgades på 1960-talet och Åbo universitet förstatligades 1974. Universitetet har brett ut sig utanför Vattenborgsbacken, bl.a. på försvarsmaktens tidigare kasernområde.
Further reading (as the agency lists it)
Aarne Ervi, Turun yliopiston kirjasto. Arkkitehti 1956.
Aarne Ervi, Turun yliopisto. Arkkitehti 1960.
Kaarlo Jäntere, Turun yliopiston perustaminen. 1969.
Tauno Perälä, Turun yliopisto 1920-1939. Turun yliopisto 1970.
Pertti Solla (toim.), Raportti rakennetusta ympäristöstä: Aarne Ervin arkkitehtuuria. Suomen arkkitehtiliitto 1970.
Tauno Perälä, Turun yliopisto 1939-1970. Turun yliopistosäätiö 1977.
Asko Salokorpi, Arkkitehtuuri vuoden 1960 jälkeen. Suomen taide 6. Keuruu 1990.
Sari Saresto, Ervin yliopisto - Turun yliopistosuunnitelma 1951-1959. Painamaton Pro gradu -tutkielma. Turun yliopisto, Taidehistoria. 1991.
Mirva Koskinen (toim.), Silmin nähden: taideteoksia Turun yliopiston arkkitehtuurissa. Turun yliopisto 1997.
Kimmo Ketonen, Sun kasvois eessä, Suomenmaa. Turun yliopiston ylioppilaskunta 1922-1944. Turun yliopisto 1997.
Kimmo Ketonen, Ylioppilaat omalla asialla: Turun yliopiston ylioppilaskunta 1945-1997. Turun yliopiston ylioppilaskunta 2001.
Katja Hynninen, Yliopistonmäen pohjoinen piazza. Turun yliopisto. Aurora – Turku 5:2006.
LPR-arkkitehdit Oy, Aarne Ehojoki: Juslenia, Turun yliopisto, 1971-75. Painamaton rakennushistoriaselvitys 2011.
LPR-arkkitehdit Oy, Turun Yliopistonmäen alueselvitys. Painamaton 2011.
LPR-arkkitehdit Oy, Aarne Ervi: Turun yliopisto 1951-72. Painamaton rakennushistoriaselvitys 2012.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The university buildings on Yliopistonmäki in Turku form a unified ensemble designed by architect Aarne Ervi in the 1950s.
The study and research facilities of the Turun yliopisto were concentrated in the 1950s near the Turun tuomiokirkko, on Vesilinnanmäki, which has gradually become the university district known as Yliopistonmäki. The overall plan was drawn up by architect Aarne Ervi, who also designed the area's first buildings. Besides the actual buildings, the essential parts of the campus are the park avenue rising from the direction of Turun tuomiokirkko, a central square open on one side, and the artworks placed on the campus.
The main building, the library and the natural sciences institutional buildings designed by Ervi enclose the central square, from which there is a view to the southwest towards Turun tuomiokirkko. A feature uniting the group of buildings is the clinker-clad ribbon-window façade, which gives the buildings an institutional appearance in their restraint. Ervi used the ribbon-window façade at the same time also in the Porthania building at Helsingin yliopisto. Openness, spaciousness, and spatial and visual continuity are central elements of the buildings.
The buildings of the school for the deaf, consisting of a school building and a residence, were designed in the 1890s at the Yleisten rakennusten ylihallitus. They have well preserved their historical features and were thoroughly renovated for new use as institutional buildings of the Turun yliopisto in the early 2000s.
On the eastern slope of Yliopistonmäki are the Ylioppilastalot A and C, the swimming hall and restaurant designed by architect Erik Bryggman (1952-1955), and the Ylioppilastalo B by architect Olli Kestilä from 1959.
History
The University of Turku was founded in Turku in 1640, the third university in the Swedish realm. After the 1827 town fire of Turku, the institution was moved to the capital, Helsinki, where it continued its activities as the Imperial Alexander University.
After the First World War, two private universities were founded in Turku: the Swedish-speaking Åbo Akademi in 1918 and Turun Suomalainen Yliopisto in 1920. From its founding, the University of Turku operated in temporary premises, including a hotel building in the city centre and the Heikkilä barracks area. In the late 1940s, with the help of a donation, the university moved to Ryssänmäki, also known as Vesilinnanmäki, on the northern slope of which a water tower designed by architects Erik Bryggman and Albert Richardtson in 1933 had been completed in 1941. Construction of the university campus, based on a plan by architect Aarne Ervi, began in the 1950s with donated funds. The buildings were carried out in two phases; in 1954 the library and the physics and chemistry laboratories were completed. The main building and the House of Natural Sciences were completed in 1959. Further institute buildings were designed in the 1960s and 1970s by architect Aarne Ehojoki. The Juslenia institute building from 1975, designed by Ehojoki, has been demolished.
The activities of the University of Turku expanded in the 1960s, and it was nationalised in 1974. The university has been expanded beyond Vesilinnanmäki, including to the barracks area formerly used by the Defence Forces.
Nearby in the register
- Turun Piispankatu (Biskopsgatan i Åbo)Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
- Turun yliopistollinen keskussairaala (Åbo universitets centralsjukhus)Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
- Sirkkalan kasarmit (Sirkkala kaserner)Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
- Turun tuomiokirkko ja Turun historiallinen ydinalue (Åbo domkyrka och den historiska stadskärnan i Åbo)Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.