‹ RKY: nationally significant built cultural environments, Finland

RKY: nationally significant built cultural environments · Finland

Turun Piispankatu (Biskopsgatan i Åbo)

Turku (Åbo), Varsinais-Suomi, Finland

The record

Type: Nationally significant built cultural environment (RKY)
Elements (as the agency lists them): katutila, kaupungin asuintalo, museo, muu hallintorakennus, oppilaitos
Character (as the agency lists it): kaupunki
Municipality: Turku (Åbo)
Region: Varsinais-Suomi
Country: Finland
Coordinates: 60.45553, 22.27895
Pin: Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
RKY number: 1860

TodayHistorical map

Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.

Bibliothèque nationale de France (Gallica)

The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).

Historical maps covering this location

1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))

Get directions ↗

This area in the Finnish Heritage Agency's RKY inventory ↗

The agency's Swedish page for this area ↗

The Finnish Heritage Agency's description

Kuvaus

Turun Piispankatu ja sen varrella 1720-luvulta ollut arkkipiispan residenssi liittyvät Turun historialliseen ydinalueeseen ja tuomiokirkkoon. Piispankadun kaupunkikuva kattaa 1800- ja 1900-lukujen asuin-, yliopisto- ja teollisuusrakentamista.

Turun piispantalo on arkkitehtien Ahrenberg, Gripenberg ja Lindqvist suunnittelema 1887. Kaksikerroksinen rakennus on rakennettu tontin Piispankadun puoleiseen päähän paikalle, jossa arkkipiispan residenssi on sijainnut jo 1700-luvun alusta lähtien. Myös puutarha periytyy 1700-luvun puolivälistä. Sen iäkkäät poppelit on aikanaan nimetty profeettojen mukaan. Puutarhaa reunustavat piispansauva- ja lilja-aiheinen rauta-aita, joka on peräisin päärakennuksen valmistumisajalta. Porteissa on kookkaat ristikuviot. Aurajoen varrella väljän puistomaisessa ympäristössä on myös mm. entinen maaherrantalo 1830-luvulta ja kauppaneuvos Dahlströmin talo 1890-luvulta.

Piispankadun kortteleiden 1800-luvun ja 1900-luvun asuinrakentamisessa erottuu eri rakennusvaiheita: matala puuempire, korkeakivijalkainen ja runsaasti detaljoitu uusrenessanssi sekä kaksikerroksinen jugend. Piispankatu 14:n empirerakennuksessa toimii Åbo Akademin säätiölle testamenttilahjoituksena tullut konsuli Alfred Jacobssonin ja konsulinna Hélène Jacobssonin yksityiskodiksi sisustettu museo.

Piispankadun modernistisiin rakennuksiin kuuluvat arkkitehti Woldemar Baeckmanin suunnittelema 1968 rakennettu Sibelius-museo ja arkkitehti Pekka Pitkäsen suunnittelema Åbo Akademin Domus Aboensis vuodelta 1965. Tuomiokirkon suuntaan avautuvan Åbo Akademin kirjaston kirjatorni vuodelta 1936 on arkkitehti Erik Bryggmanin suunnittelema ja kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään valikoimaan suomalaisen modernismin merkkiteoksia.

Piispankadun pohjoispäässä teollisuushistoriallisesti merkittävässä Turun rautamanufaktuurin korttelissa on teollisuusrakennuksia vanhimmista arkkitehti G. Th. Chiewitzin suunnittelemista rakennuksista 1850-luvulta aina 1930-luvulle. Nykyisin kortteli on Åbo Akademin humanistisen tiedekunnan käytössä ja eri-ikäisten teollisuusrakennusten lomaan on toteutettu 2000-luvun alussa myös uudisrakentamista.

Historia

Turun Piispankatua alettiin rakentaa 1600-luvun lopulla. Ensimmäinen piispantalo rakennettiin nykyiselle paikalle Piispankadun ja Aurajoen välille 1722. Aikaisemmin arkkipiispan residenssi oli sijainnut tuomiokirkon muurin juurella. Piispankadun ja Aurajoen välillä oli myös 1700-luvun puolivälissä perustettu Turun Akatemian kasvitieteellinen puutarha, joka viitoitti puutarhakulttuurin kehittymistä maassamme. Turun palossa 1827 Piispankadun kaikki kolme rakennettua korttelia tuhoutuivat. Arkkitehti C.L. Engelin palon jälkeen laatimassa kaavassa alue ulottui piispantalon korttelilinjaan. Asemaavoitettu alue ja Piispankatu laajeni pohjoiseen entiselle Piispanpellolle 1849.

Nykyinen piispantalo suunniteltiin 1887 yleisten rakennusten ylihallituksessa. Rakennuksessa tehtiin merkittäviä muutoksia sisätiloissa 1930 suunnittelijana lääninarkkitehti G.A. Wahlroos. Piispankadun itäpuolelle rakennettiin 1850-lukuun mennessä eheä yksikerroksisten empiretalojen rivi. Useimmissa kortteleissa oli neljä tonttia ja korttelin jakava viheralue. 1800-luvun jälkipuoliskolla taloja korotettiin ja koristeltiin runsaasti. Korkeakivijalkaisia ja runsaasti detaljoituja renessanssipuutaloja rakennettiin aina 1910-luvulle saakka ja 1800-1900-luvun taitteessa useita tontteja lisärakennettiin jugend-tyyliin. Piispanpellolla alkoi 1857 kaksi vuotta aiemmin perustetun Turun rautamanufaktuurin rakentaminen. Laitoksen lähikortteleita rakennettiin työväen asunnoiksi.

Piispankadun varrelle sijoittui 1918 perustettu Åbo Akademi, kun kauppaneuvos Dahlström lahjoitti yliopistolle maa-alueen. Osa kadunvarren vanhoista kortteleista purettiin 1900-luvun aikana ja tilalle rakennettiin 1950-1960-luvulla korkeakoulun rakennuksia.

Beskrivning (på svenska)

The agency's own Swedish text. The English below is made from the Finnish.

Biskopsgatan och ärkebiskopens residens som har funnits här sedan 1720-talet är länkade till stadens historiska stadskärna och Åbo domkyrka. Stadsbilden på Biskopsgatan omfattar bostads-, universitets- och industriarkitektur från 1800- och 1900-talet.

Biskopsgården i Åbo ritades av arkitekterna Ahrenberg, Gripenberg och Lindqvist 1887. Byggnaden har två våningsplan och står på den sida av tomten som ligger vid Biskopsgatan, på samma plats där residenset låg redan i början av 1700-talet. Trädgården anlades i mitten av 1700-talet. De gamla popplarna uppkallades en gång efter profeterna. Trädgården omges av ett järnstaket som är samtida med huvudbyggnaden och har dekorativa motiv med liljor och biskopsstavar. Portarna har stora korsornament. Vid Aura å ligger också landshövdingens tidigare residens från 1830-talet i ett öppet parklandskap, samt kommerserådet Dahlströms hus från 1890-talet.

Det går att urskilja olika byggnadsskeden i Biskopsgatans bostadskvarter från 1800-och 1900-talet: låg träempire, nyrenässanshus med hög stenfot och rikliga detaljer och jugendhus i två våningar. I empirebyggnaden på Biskopsgatan 14 finns museet Ett hem, en testamentsdonation av konsul Alfred Jacobsson och konsulinnan Hélène Jacobson till Åbo Akademi.

Till de modernistiska byggnaderna på Biskopsgatan hör arkitekt Woldemar Baeckmans Sibeliusmuseum från 1968 och arkitekt Pekka Pitkänens Domus Aboensis från 1965, ritat för Åbo Akademi. Åbo Akademis bibliotekstorn från 1936 av arkitekt Erik Bryggman öppnar sig i riktning mot domkyrkan. Byggnaden hör till den internationella organisationen DOCOMOMO:s urval av betydande modernistisk arkitektur i Finland.

I norra ändan av Biskopsgatan, i det industrihistoriskt betydande Åbo Jernmanufakturs kvarter, finns industribyggnader från 1850-talet till 1930-talet. Till de äldsta hör byggnader av arkitekt G. Th. Chiewitz. Numera används kvarteret av humanistiska fakulteten vid Åbo Akademi, och mellan industribyggnaderna av olika åldrar ligger också en del nybyggen från början av 2000-talet.

Historia (på svenska)

Biskopsgatan i Åbo började anläggas i slutet av 1600-talet. Den första biskopsgården byggdes 1772, på den nuvarande platsen mellan Aura å och Biskopsgatan. Det tidigare ärkebiskopsresidenset låg precis vid domkyrkans mur. Mellan Biskopsgatan och Aura å låg också botaniska trädgården vid Åbo Akademi som grundades i mitten av 1700-talet och visade vägen för trädgårdskulturens utveckling i Finland. Samtliga tre byggda kvarter vid Biskopsgatan förstördes i Åbo brand 1827. I en stadsplan som arkitekt C.L. Engel gjorde efter branden sträckte sig området till biskopsgårdens kvarterslinje. Det planlagda området och Biskopsgatan utvidgades norrut mot den tidigare Biskopsåkern år 1849.

Den nuvarande biskopsgården ritades 1887 på Överstyrelsen för de allmänna byggnaderna. På 1930-talet gjordes betydande ombyggnader i interiören utifrån ritningar av länsarkitekt G.A. Wahlroos. Före 1850-talet byggdes en enhetlig rad med empirehus i en våning på Biskopsgatans östra sida. De flesta kvarteren hade fyra tomter och ett grönområde som delade av kvarteret. Under senare hälften av 1800-talet höjdes husen och försågs med rikliga dekorationer. Ända fram till 1910-talet byggdes renässansträhus med hög stenfot och rikliga detaljer. Vid sekelskiftet 1900 byggdes flera tomter ut med hus i jugendstil. År 1857 började man bygga byggnader för Åbo Jernmanufaktur som hade grundats två år tidigare. Kvarteren närmast bebyggdes med arbetarbostäder.

Åbo Akademi som hade grundats 1918 placerades vid Biskopsgatan när kommerserådet Dahlström donerade ett jordområde till universitetet. En del av de gamla kvarteren vid gatan revs under 1900-talet och ersattes på 1950- och 1960-talet med universitetsbyggnader.

English translation (from the Finnish)

The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com

Description

Piispankatu in Turku and the archbishop's residence along it, which dates from the 1720s, are part of the historic core of Turku and the cathedral. The townscape of Piispankatu encompasses residential, university and industrial buildings from the 19th and 20th centuries.

The Turun piispantalo was designed by architects Ahrenberg, Gripenberg and Lindqvist in 1887. The two-storey building was built at the Piispankatu end of the plot, on the site where the archbishop's residence had been located since the early 18th century. The garden also dates from the middle of the 18th century. Its old poplars were once named after the prophets. The garden is bordered by an iron fence with crozier and lily motifs, which dates from the time the main building was completed. The gates feature large cross motifs. Along the Aura River, in a spacious park-like setting, there are also, among others, the former governor's house from the 1830s and the house of commercial counsellor Dahlström from the 1890s.

The 19th- and 20th-century residential construction in the blocks of Piispankatu displays distinct building phases: low wooden Empire, high stone-plinthed and richly detailed Neo-Renaissance, and two-storey Jugend. The Empire-style building at Piispankatu 14 houses a museum, furnished as the private home of consul Alfred Jacobsson and consul's wife Hélène Jacobsson, which came to Åbo Akademi foundation as a bequest.

Among the modernist buildings of Piispankatu are the Sibelius-museo, built in 1968 and designed by architect Woldemar Baeckman, and the Domus Aboensis of Åbo Akademi from 1965, designed by architect Pekka Pitkänen. The book tower of the Åbo Akademi library from 1936, which opens towards the cathedral, was designed by architect Erik Bryggman and belongs to the selection of key works of Finnish modernism approved by the international DOCOMOMO organisation.

At the northern end of Piispankatu, in the Turun rautamanufaktuuri block, which is of major industrial-historical significance, there are industrial buildings ranging from the oldest ones designed by architect G. Th. Chiewitz from the 1850s to the 1930s. The block is now used by the Faculty of Humanities of Åbo Akademi, and new construction was also carried out at the beginning of the 21st century, interspersed among the industrial buildings of various ages.

History

Construction of Piispankatu in Turku began at the end of the 17th century. The first bishop's house was built on its present site, between Piispankatu and the Aurajoki, in 1722. Previously, the archbishop's residence had been located at the foot of the cathedral wall. Between Piispankatu and the Aurajoki there was also the botanical garden of Turun Akatemia, founded in the mid-18th century, which paved the way for the development of garden culture in our country.

In the fire in Turku in 1827, all three built-up blocks of Piispankatu were destroyed. In the town plan drawn up by architect C.L. Engel after the fire, the area extended to the block line of the bishop's house. The area, which was given a town plan, and Piispankatu expanded northwards onto the former Piispanpelto in 1849.

The present bishop's house was designed in 1887 in the Yleisten rakennusten ylihallitus. Significant changes were made to the interior of the building in 1930, designed by provincial architect G.A. Wahlroos. On the east side of Piispankatu, a continuous row of single-storey Empire-style houses had been built by the 1850s. Most blocks had four plots and a green area dividing the block. In the second half of the 19th century, houses were raised and richly decorated. Renaissance-style wooden houses with high stone plinths and richly detailed ornament were built up to the 1910s, and at the turn of the 19th and 20th centuries several plots were extended with additional buildings in the Jugend style. Construction of the Turun rautamanufaktuuri, founded two years earlier, began at Piispanpelto in 1857. Blocks near the works were built as workers' housing.

Åbo Akademi, founded in 1918, was located along Piispankatu when Commercial Counsellor Dahlström donated a plot of land to the university. Some of the old blocks along the street were demolished during the 20th century, and university buildings were built in their place in the 1950s-1960s.

Nearby in the register

Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.

Descriptions are shown with the written permission of the Finnish Heritage Agency and reproduced unchanged. Locations come from its open spatial data; pins are placed by TreeAlive. Finnish Heritage Agency (Museovirasto) · Spatial data: CC BY 4.0

All Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö in Varsinais-Suomi All Region Varsinais-Suomi records All Finland Heritage registers Historical markers (US)National Register of Historic Places (US)

See your own family's places on a living map