RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Rosenlundin pappila (Rosenlunds prästgård)
Pietarsaari (Jakobstad), Pohjanmaa, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- navetta, pappila, pihapiiri, puisto
- Character (as the agency lists it)
- kaupunki
- Municipality
- Pietarsaari (Jakobstad)
- Region
- Pohjanmaa
- Country
- Finland
- Coordinates
- 63.67093, 22.71035
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1661
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Rosenlundin pappila Pietarsaaren historiallisen kaupunkikeskustan laidalla muodostaa puutarhoineen, puistoineen ja talousrakennuksineen erittäin merkittävän pappilamiljöön. Kirkkoherra Aspegrenin puutarha ja talousrakennukset ovat hyödyn aikakauden merkittävimpiä rakennettuja muistomerkkejä maassamme. Pappilan puutarha on Suomen merkittävimpiä 1700-luvun geometrisiä puutarhoja.
Pappilan nykyinen kaksikerroksinen puinen päärakennus on rakennettu 1798. Pihapiiriä rajaavat renkituvat ovat 1700-luvun jälkipuoliskolta. Miespihan koillispuolella oleva kirkkoherra Aspegrenin rakennuttama suuri kivestä 1773-1776 rakennettu navetta-tallikompleksi on lajissaan vanhimpia maassamme.
Pappilan puutarhan alkuperäisiä elementtejä ovat rinteen kiviterassit, käytäväverkko ja niiden väliset viljelysruudut sekä puutarhaa ympäröivä, kulmistaan viistetty kivimuuri.
Pappila on toiminut Pedersören kirkkoherran asuinpaikkana 1990-luvulle asti. Pedersören kotiseutumuseo toimii kivinavetassa.
Historia
Pietarsaaren ja Pedersören kirkkoherra Gabriel Aspegren sai 1755 luvan raivata Rosenlundin mäen viljelymaaksi. Pappilan puutarhan rakentamisen Aspegren aloitti samana vuonna Linnén oppien ja talousteorioiden mukaisesti. Puutarha oli aikansa suurimpia; se koostui 14 ruudusta ja kulmaukseen rakennettu kasvihuone oli varhaisimpia kasvihuoneita koko maassa.
Aspegren rakennutti Rosenlundin pappilan päärakennuksen kahdessa vaiheessa 1750-1760-luvulla, mutta se purettiin 1797. Hänen seuraajansa Brunnius aloitti uuden päärakennuksen rakentamisen vanhan kellarikerroksen päälle 1798.
Vuonna 1777 laadittu asemapiirros ja aksonometrinen kuvaus pappilasta, puutarhasta ja talousrakennuksista ympäristöineen antoivat hyvän lähtökohdan puutarhan onnistuneesti toteutetulle entistämistyölle 2000-luvun alussa. Tässä yhteydessä puutarhan huvimaja ja kasvihuone rakennettiin uudelleen.
Beskrivning (på svenska)
The agency's own Swedish text. The English below is made from the Finnish.
Rosenlunds prästgård, som ligger invid Jakobstads historiska stadscentrum, utgör med sin historiska trädgård, park och ekonomibyggnader en mycket betydelsefull prästgårdsmiljö. Kyrkoherde Aspegrens trädgård och ekonomibyggnader hör till de viktigaste byggda minnesmärkena från nyttans tidevarv i vårt land. Trädgården är en av Finlands främsta geometriska trädgårdar från 1700-talet.
Prästgårdens nuvarande huvudbyggnad i två våningar är byggd i trä, och är från 1798. Drängstugorna som avgränsar gårdshelheten härstammar från senare delen av 1700-talet. Nordost om mangården lät kyrkoherde Aspegren bygga ett ladugårds- och stallkomplex under åren 1773-1776. Detta hör till de äldsta i sitt slag i vårt land.
Sluttningens stenterrasser, trädgårdsgångarna och odlingsrutorna mellan dessa, samt den omgivande stenmuren med sina avfasade hörn hör till de ursprungliga elementen i prästgårdens trädgård.
Prästgården tjänade som bostad för kyrkoherden ända fram till 1990-talet. Pedersöre hembygdsmuseum är inrymt i stenladugården.
Historia (på svenska)
Gabriel Aspegren som var kyrkoherde i Jakobstad och Pedersöre fick år 1755 tillstånd att röja upp Rosenlundsbacken till odlingsmark. Samma år inledde Aspegren anläggandet av prästgårdens trädgård i enlighet med Linnés läror och ekonomiska teorier. Trädgården var en av de största på sin tid; den bestod av 14 kvarter. Orangeriet i ett av hörnen var ett av de första i hela landet.
Huvudbyggnaden på Rosenlund som Aspegren låtit bygga i två etapper under 1750-1760-talen revs år 1797. Hans efterföljare Brunnius började bygga en ny huvudbyggnad på den gamla källarvåningen år 1798.
Planritningen och den axiometriska avbildningen av prästgården, trädgården och ekonomibyggnader med omgivningar från år 1777 utgjorde en god grund för den lyckade restaureringen av trädgården i början av 2000-talet. Då uppfördes också trädgårdens lusthus och orangeri på nytt.
Further reading (as the agency lists it)
Gunnar Suolahti, Suomen pappilat 1700-luvulla. Porvoo 1912.
Jan Ehnvall, Rosenlunds prostgård i Pedersöre. Proseminarieuppsats i konsthistoria. Åbo Akademi 1986. (kopio Museovirasto)
Sari Alajoki, Pappila-arkkitehtuuri Keski-Pohjanmaalla 1700-luvulta 1800-luvun alkuun. Pro gradu-tutkielma. Helsingin yliopiston taidehistorian laitos 1993.
Tiina Koskimies, Ravintoa sielulle ja ruumiille. Suomalainen pappilapuutarha 1900-luvun alkupuoliskolla. Jyväskylän yliopisto, etnologian laitos, tutkimuksia 39, 1999.
Anu Soikkeli, Suomen vanhat pappilat - menneisyyden tulevaisuus. Oulun yliopisto 2000.
Ritva Karhula, Aspegrenin puutarha. Muuriankkuri 1/2005. Suomen Kulttuuriperinnön tuki ry.
http://www.kulttuuriperinto.fi/tiedostot/Muuriankkuri_2005.1.doc
Aspegrenin puutarhan historiaa, www-sivut http://www.aspegrenstradgard.net/historia_fi.html (2.1.2008)
Marja Terttu Knapas et al., Suomalaiset pappilat, kulttuuri-, talous- ja rakennushistoriaa. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1238/Tieto. 2009.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The Rosenlund parsonage, on the edge of the historic town centre of Pietarsaari, together with its gardens, parkland and outbuildings, forms a very significant parsonage environment. The garden and outbuildings of vicar Aspegren are among the most important built monuments of their era in our country. The parsonage garden is one of the most significant geometric gardens in Finland from the 18th century.
The parsonage's present two-storey wooden main building was built in 1798. The servants' quarters bounding the courtyard date from the second half of the 18th century. The large stone cowshed-stable complex north-east of the manor courtyard, built by vicar Aspegren in 1773-1776, is one of the oldest of its kind in our country.
The original elements of the parsonage garden are the terraces of stone on the slope, the network of paths and the cultivation plots between them, and the stone wall surrounding the garden, with its corners bevelled.
The parsonage served as the residence of the vicar of Pedersöre until the 1990s. The Pedersöre local heritage museum operates in the stone cowshed.
History
In 1755, Gabriel Aspegren, vicar of Pietarsaari and Pedersöre, received permission to clear the Rosenlund hill for cultivation. Aspegren began building the parsonage garden the same year, in accordance with the teachings and economic theories of Linné. The garden was one of the largest of its time; it consisted of 14 plots, and the greenhouse built at the corner was one of the earliest greenhouses in the whole country.
Aspegren had the main building of the Rosenlund parsonage built in two phases in the 1750s and 1760s, but it was demolished in 1797. His successor Brunnius began the construction of a new main building on top of the old cellar storey in 1798.
The site plan and axonometric drawing of the parsonage, garden and outbuildings with their surroundings, drawn up in 1777, provided a good starting point for the successful restoration of the garden carried out at the beginning of the 2000s. In this connection, the garden pavilion and greenhouse were rebuilt.
Nearby in the register
- Pietarsaaren historiallinen keskusta (Jakobstads historiska stadskärna)Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
- Pietarsaaren rautatieasemanseutu (Jakobstads järnvägsstation med omgivning)Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
- Pedersören kirkko ja Kirkkoranta (Pedersöre kyrka och Kyrkostrand)Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
- Pohjoisnummen puukaupunginosa ja Strengbergin tupakkatehdas (Norrmalms trästadsdel och Strengbergs tobaksfabrik)Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.