‹ RKY: nationally significant built cultural environments, Finland

RKY: nationally significant built cultural environments · Finland

Pasilan veturitallit, konepaja ja SOK:n teollisuuskorttelit (Lokstallarna i Böle, maskinverkstaden och SOK:s industrikvarter)

Helsinki (Helsingfors), Uusimaa, Finland

The record

Type: Nationally significant built cultural environment (RKY)
Elements (as the agency lists them): kauppa- ja liikerakennus, liikenteenrakennus, muu teollisuusrakennus, muu teollisuusrakennus, työväen asuintalo
Character (as the agency lists it): kaupunki
Municipality: Helsinki (Helsingfors)
Region: Uusimaa
Country: Finland
Coordinates: 60.19235, 24.94845
Pin: Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
RKY number: 1578

TodayHistorical map

Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.

Internet Archive

4 historical maps cover this location, the earliest the 1666 map "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).

Historical maps covering this location

1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
1742 · Sveriges Krig, Ordres de Bataille 1723-1740 - Kriget mot Preussen 1757-1762… (Riksarkivet, Swedish National Archives)
1809 · Belägenheten af Helsingfors och Sveaborg (Internet Archive)
Lantmäteristyrelsen, Lantmäteristyrelsens leverans 1850, SE/RA/420571/02/1/0078:00001… (Riksarkivet, Swedish National Archives)

Get directions ↗

This area in the Finnish Heritage Agency's RKY inventory ↗

The agency's Swedish page for this area ↗

The Finnish Heritage Agency's description

Kuvaus

Pasilan veturitallit, VR:n entinen konepaja sekä SOK:n edustavat funktionalistiset tuotantolaitokset Vallilassa muodostavat laajan 1900-luvun teollisuusympäristön. VR:n konepajan alue, joka on ollut Helsingin suurimpia teollisuuslaitoksia, on Sörnäisten satamaradan varteen rakentuneen laajan teollisuusalueen varhaisimpia tuotantolaitoksia. Kokonaisuus ilmentää liikenneyhteyksien ja erityisesti rautatien merkitystä pääkaupungin teollistumiselle.

Pasilan veturitallit, konepaja ja SOK:n teollisuuskorttelit muodostavat laajan teollisuusalueen. Kolme veturitallia ja niiden toimistorakennus aivan pääradan tuntumassa muodostavat ns. Keski-Pasilan alueella merkittävän rakennuskokonaisuuden. Tiilirakennusten sarja jatkuu radan länsipuolella, missä on rautateiden pisin asuinrakennus, kolmikerroksinen Toralinna, jonka naapureina on puisia rautatieläisten asuinrakennuksia.

Konepaja-alueella pääradan itäpuolella on seitsemän suurta tiilihallia, voimalaitos piippuineen sekä konttori- ja varastorakennuksia. Suuret hallit ovat alueen keskiosassa, konttori- ja varastorakennukset ovat osa alueen muusta kaupunkirakenteesta sulkevaa aitausta. Vaunujen valmistus on lopetettu ja alue on otettu uuteen käyttöön. Alueen länsiosassa konepajan rakennuksia on purettu ja niiden paikalle sekä entiselle ratapiha-alueelle on rakennettu 2000-luvulla uusia asuinkortteleita.

SOK:n teollisuuskorttelit sijoittuvat välittömästi konepajojen läheisyyteen Sturenkadun, Aleksis Kiven kadun ja Teollisuuskadun väliseen kortteliin, joka on ollut teollisuusaluetta 1800-luvun lopusta alkaen. Punatiilisille konepajarakennuksille kontrastin muodostavan valkean, tilajärjestelyltään yhtenäisen tuotanto- ja varastorakennuskompleksin ovat suunnitelleet arkkitehdit Erkki Huttunen ja Valde Aulanko 1930-luvulla. Funktionalistisissa rakennuksissa sijaitsevat mm. kahvinpaahtimo, trikootehdas ja keskusvarasto. Korttelissa on tapahtunut uudisrakentamista, tuotanto- ja varastotiloja on muutettu toimistoiksi mutta sen kokonaisilme on edelleen yhtenäinen.

Historia

Helsingin veturitallit ja konepaja sijaitsivat 1860-luvulta lähtien keskustan ratapihalla, mutta alueen ahtaus pakotti etsimään uutta paikkaa. Veturivarikko päätettiin sijoittaa Pasilaan eli Fredriksbergiin 1897 ja seuraavana vuonna myös vaunujen valmistus päätettiin siirtää Pasilaan perustettavaan konepajaan. Teollisuuslaitoksia ohjattiin pois kaupungin keskustasta paitsi palovaaran vuoksi, myös kaupunkikuvallisista ja liikenteellisistä syistä. Sörnäisten satamaradan varteen kehittyi 1800- ja 1900-luvun taitteessa laaja teollisuusalue.

Pasilan asemalla oli 1890 asemarakennuksen lisäksi kolme asuinrakennusta. Uusi veturitalli valmistui Pasilan seisakkeelle asemarakennusta vastapäätä 1899 ja samana vuonna valmistui myös rautateiden työväelle tarkoitetun asuinkasarmin Toralinnan ensimmäinen vaihe. Pasilan asemarakennus sijaitsi Toralinnan koilliskulmalla, kunnes sen paikka siirrettiin 1924 radan itäpuolelle. Uusi asemarakennus oli siirretty Vammeljoelta. Pasilan nykyisen aseman rakennustöiden yhteydessä 1980-luvun lopussa vanha puinen asema siirrettiin hieman itään Pasilan Veturitorille, jossa se toimii Rauhanasema-nimisenä monitoimitilana.

VR:n Pasilan konepaja aloitti toimintansa 1903 ja sen keskeiset tuotantorakennukset, konttori ja ruokala rakennettiin rautatiearkkitehti Bruno Granholmin suunnitelmin 1900-1919. Konepaja-alueelle valmistui tuotanto- ja varastorakennuksia koko 1900-luvun ajan, etenkin 1970-luvulla. Alueen alkuperäinen käyttö loppui 2000-luvun alussa, jonka jälkeen sitä ryhdyttiin muuttamaan asuin- ja toimitilakäyttöön.

SOK sijoittui Vallilan teollisuuskortteliin 1915. Osuusliike osti Fleminginkadun ja Pääskylänkadun kulmatontin, jossa 1800-1900-luvun taitteesta sijainneeseen Yhdistyneet Villatehtaat Oy:n lankakehräämöön sijoitettiin neulomo, kahvinpaahtimo, hedelmien pakkaamo ja sikuritehdas. Tuotannon kasvaessa Pääskylänkadulle rakennettiin kuusikerroksinen tehdasrakennus 1920 arkkitehti Valde Aulangon suunnitelmien mukaan. Rakennuksen laajennus valmistui 1929, jolloin myös ostettiin lisää korttelin rakennuksia, joihin sijoitettiin mm. tehtaiden ruokala ja myymälä. Arkkitehti Erkki Huttunen suunnitteli 1934-1938 SOK:n tehtaille suuren uudisrakennuskompleksin, johon sijoitettiin kahvinpaahtimo, keskusvarasto ja trikootehdas.

Osuusliikkeen hallintaan tuli vuoteen 1937 mennessä lähes koko Sturenkadun ja Fleminginkadun välinen kortteli. Täysin SOK:n omistukseen kortteli tuli 1960. Pääkonttori rakennettiin 1987.

Beskrivning (på svenska)

The agency's own Swedish text. The English below is made from the Finnish.

Lokstallarna i Böle, VR:s gamla maskinverkstad samt SOK:s representativa, funktionalistiska produktionsanläggningar i Vallgård bildar en vittomspännande, industriell miljö från 1900-talet. Området med järnvägarnas maskinverkstad, tidigare en av de största industrianläggningarna i Helsingfors, hör till de äldsta produktionsanläggningarna på det stora industriområdet vid hamnbanan i Sörnäs. Helheten avspeglar trafikförbindelsernas och i synnerhet järnvägens betydelse för industrialiseringen av huvudstaden.

Lokstallarna i Böle, maskinverkstaden och SOK:s industrikvarter bildar ett omfattande industriområde. De tre lokstallarna och den tillhörande kontorsbyggnaden alldeles vid huvudbanan utgör ett arkitektoniskt komplex av stor betydelse på det s.k. mellersta området i Böle. Serien av tegelbyggnader fortsätter väster om banan med järnvägarnas längsta bostadshus, det tre våningar höga Toralinna. I grannskapet finns bostadshus i trä för järnvägsanställda.

På maskinverkstadens område öster om huvudbanan finns sju stora hallar i tegel, ett kraftverk med tillhörande skorsten samt kontors- och lagerbyggnader. De stora hallarna ligger i områdets mitt, kontors- och lagerbyggnaderna är en del av den inhägnad som avgränsar området från resten av stadsstrukturen. Vagnstillverkningen har upphört och i dag är området i ny andvändning. På områdets västra sida har vissa av maskinverkstadens byggnader rivits, och på 2000-talet byggdes nya bostadskvarter på det gamla bangårdsområdet.

SOK:s industrikvarter ligger i omedelbar anslutning till maskinverkstäderna i kvarteret mellan Sturegatan, Aleksis Kivis gatan och Industrigatan. Området har varit industriområde sedan slutet av 1800-talet. Erkki Huttunens och Valde Aulankos vita, enhetliga produktions- och lagerkomplex från 1930-talet utgör en kontrast till maskinverkstaden i rödtegel. I de funktionalistiska byggnaderna ligger bl.a. ett kafferosteri, en trikåfabrik och ett centrallager. En viss nybyggnation har skett, bl.a. har produktions- och lagerlokaler har byggts om till kontor, men området gör alltjämt ett enhetligt intryck.

Historia (på svenska)

Järnvägarnas lokstallar och maskinverkstad i Helsingfors låg från och med 1860-talet på bangården i centrum, men eftersom området var så trångt var man tvungen att leta efter en ny plats. År 1897 beslutade man förlägga lokdepån till Böle (Fredriksberg), och följande år beslutade man att också vagnstillverkningen skulle flyttas till Böle. På grund av brandfaran, men också av omsorg om stadsbilden och av trafikmässiga skäl, ville man flytta ut industrianläggningarna från centrum. Omkring sekelskiftet 1900 växte ett stort industriområde fram kring hamnbanan i Sörnäs.

År 1890 fanns det förutom en stationsbyggnad tre bostadshus på stationen i Böle. Det nya lokstallet mitt emot stationsbyggnaden byggdes 1899 på hållplatsen i Böle, och samma år blev också det första byggskedet klart på järnvägsarbetarnas bostadskasern Toralinna. Böle stationshus låg i nordöstra hörnet av Toralinna, tills stationshuset 1924 flyttades till en plats öster om banan. Den nya stationsbyggnaden flyttades hit från Vammeljoki. I samband med byggarbetena på den nuvarande stationen i Böle i slutet av 1980-talet flyttades den gamla träbyggda stationen en aning österut till Loktorget i Böle, där det tjänstgör som allaktivitetshus under namnet Fredsstationen.

VR:s maskinverkstad i Böle inledde sin verksamhet 1903 och de viktigaste produktionsbyggnaderna samt kontoret och fabriksmatsalen byggdes efter ritningar av järnvägsarkitekten Bruno Granholm 1900–1919. Under hela 1900-talet byggdes produktions- och lagerbyggnader på området, i synnerhet på 1970-talet. I början av 2000-talet lades den ursprungliga verksamheten på området ner och man började i stället bygga om anläggningarna till bostäder och kontor.

SOK kom till industrikvarteret i Vallgård 1915. Andelsrörelsen köpte hörntomten mellan Flemingsgatan och Svalbogatan. I det gamla Förenade Yllefabrikernas yllespinneri som hade legat här vid sekelskiftet 1900 förlades ett spinneri, ett kafferosteri, ett fruktpackeri och en sikoriafabrik. När produktionen växte byggdes en sex våningar hög fabriksbyggnad år 1920, efter ritningar av arkitekt Valde Aulanko. En tillbyggnad blev färdig 1929 och samtidigt köpte man ytterligare byggnader i kvarteret. I dem placerades bl.a. en fabriksmatsal och en affär. Åren 1934–1938 ritade arkitekt Erkki Huttunen ett stort nybyggnadskomplex för SOK:s fabriker med kafferosteri, centrallager och trikåfabrik.

År 1937 ägdes nästan hela kvarteret mellan Sturegatan och Flemingsgatan av andelshandeln. År 1960 härskade SOK över hela kvarteret. Huvudkontoret byggdes 1987.

English translation (from the Finnish)

The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com

Description

The Pasila engine sheds, the former VR locomotive workshop and the SOK functionalist production buildings in Vallila together form an extensive 20th-century industrial landscape. The VR workshop area, one of the largest industrial plants in Helsinki, is one of the earliest production facilities in the extensive industrial area that developed along the Sörnäinen harbour railway. The whole ensemble illustrates the significance of transport links, and of the railway in particular, for the industrialisation of the capital.

The Pasila engine sheds, workshop and SOK industrial blocks form an extensive industrial area. Three engine sheds and their office building, right beside the main line, form a notable group of buildings in the so-called Keski-Pasila area. The series of brick buildings continues on the west side of the railway, where stands Toralinna, the longest residential building of the railways, a three-storey building flanked by wooden residential buildings for railwaymen.

On the east side of the main line, in the workshop area, there are seven large brick halls, a power station with its chimney, and office and storehouse buildings. The large halls are in the central part of the area, while the office and storehouse buildings form an enclosure that separates the area from the rest of the urban structure. Wagon manufacture has ceased and the area has been put to new use. In the western part of the area, workshop buildings have been demolished and new residential blocks have been built on their site and on the former railway yard area in the 2000s.

The SOK industrial blocks lie immediately next to the workshops, in the block between Sturenkatu, Aleksis Kiven katu and Teollisuuskatu, which has been an industrial area since the end of the 19th century. The white, uniform production and storage complex, which contrasts with the red brick workshop buildings, was designed by architects Erkki Huttunen and Valde Aulanko in the 1930s. The functionalist buildings house, among others, a coffee roastery, a knitwear factory and a central warehouse. New construction has taken place in the block, and production and storage spaces have been converted into offices, but its overall appearance remains uniform.

History

The engine sheds and workshop of Helsinki had been located at the central railway yard since the 1860s, but the cramped site forced a search for a new location. It was decided in 1897 to place the locomotive depot at Pasila, or Fredriksberg, and the following year it was also decided to move wagon manufacture to a workshop to be established in Pasila. Industrial plants were directed away from the city centre not only because of fire risk but also for urban-planning and traffic reasons. At the turn of the 19th and 20th centuries, an extensive industrial area developed along the Sörnäinen harbour railway.

In addition to the station building, Pasila station had three residential buildings in 1890. A new engine shed was completed in 1899 opposite the station building at the Pasila halt, and in the same year the first phase of Toralinna, a residential barracks intended for railway workers, was also completed. The Pasila station building stood at the north-eastern corner of Toralinna until its site was moved to the east side of the railway in 1924. The new station building had been moved from Vammelјoki. When the present Pasila station was built at the end of the 1980s, the old wooden station was moved slightly east to Pasila Veturitori, where it now operates as a multipurpose space named Rauhanasema.

The VR Pasila workshop began operations in 1903, and its main production buildings, office and canteen were built to designs by railway architect Bruno Granholm in 1900-1919. Production and storage buildings were added to the workshop area throughout the 20th century, especially in the 1970s. The original use of the area ended at the beginning of the 2000s, after which it began to be converted for residential and commercial use.

SOK settled in the Vallila industrial block in 1915. The cooperative bought the corner plot of Fleminginkatu and Pääskylänkatu, where a wool-spinning mill of Yhdistyneet Villatehtaat Oy, which had stood there from the turn of the 19th and 20th centuries, was converted to house a knitting mill, a coffee roastery, a fruit-packing plant and a sausage factory. As production grew, a six-storey factory building was built on Pääskylänkatu in 1920 to designs by architect Valde Aulanko. The extension of the building was completed in 1929, when more buildings in the block were also purchased, housing among other things the factories' canteen and shop. In 1934-1938 architect Erkki Huttunen designed a large new building complex for the SOK factories, which housed a coffee roastery, a central warehouse and a knitwear factory.

By 1937 the cooperative had gained control of almost the entire block between Sturenkatu and Fleminginkatu. The block came fully under SOK ownership in 1960. The head office was built in 1987.

Nearby in the register

Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.

Descriptions are shown with the written permission of the Finnish Heritage Agency and reproduced unchanged. Locations come from its open spatial data; pins are placed by TreeAlive. Finnish Heritage Agency (Museovirasto) · Spatial data: CC BY 4.0

All Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö in Uusimaa All Region Uusimaa records All Finland Heritage registers Historical markers (US)National Register of Historic Places (US)

See your own family's places on a living map