‹ RKY: nationally significant built cultural environments, Finland

RKY: nationally significant built cultural environments · Finland

Johanneksen kirkko ympäristöineen (Johanneskyrkan med omgivning)

Helsinki (Helsingfors), Uusimaa, Finland

The record

Type: Nationally significant built cultural environment (RKY)
Elements (as the agency lists them): kaupungin asuintalo, kirkko, koulu, oppilaitos, puisto
Character (as the agency lists it): kaupunki
Municipality: Helsinki (Helsingfors)
Region: Uusimaa
Country: Finland
Coordinates: 60.16222, 24.94457
Pin: Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
RKY number: 1550

TodayHistorical map

Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.

Internet Archive

4 historical maps cover this location, the earliest the 1666 map "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).

Historical maps covering this location

1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
1742 · Sveriges Krig, Ordres de Bataille 1723-1740 - Kriget mot Preussen 1757-1762… (Riksarkivet, Swedish National Archives)
1809 · Belägenheten af Helsingfors och Sveaborg (Internet Archive)
Lantmäteristyrelsen, Lantmäteristyrelsens leverans 1850, SE/RA/420571/02/1/0078:00001… (Riksarkivet, Swedish National Archives)

Get directions ↗

This area in the Finnish Heritage Agency's RKY inventory ↗

The agency's Swedish page for this area ↗

The Finnish Heritage Agency's description

Kuvaus

Johanneksen kaksitorninen tiilikirkko on uusgotiikan loppuvaiheen pääesimerkki Suomessa. Kaupunkikuvallisesti merkittävää kirkkoa ympäröi poikkeuksellisen edustava ja yhtenäinen kaupunkitila, joka muodostuu puistoalueesta ja sitä kehystävistä, 1800-luvun lopussa ja 1900-luvun alussa rakennetuista koulu- ja asuinrakennuksista.

Johanneksen kirkon toisessa päädyssä kohoaa kaksi tornia. Poikkilaivalla varustetun pitkäkirkon tyylin mukainen rikas ornamentiikka on toteutettu betonista. Rinteessä seisovaa kirkkoa ympäröi terassoitu puisto, joka liittyy muurin erottamana ympäröivien koulujen käyttämään urheilukenttään. Punanotkon puistosarjaan lukeutuu kirkon edustaistutusten lisäksi Koulupuistikko, istutettu entinen Koulutori, joka kuvastaa hyvin 1900-luvun alun puistosuunnittelua. Poikkeuksellisen yhtenäisen ilmeen kaupunkitilalle antavat viisikerroksisten uusrenessanssi- ja jugendasuintalojen rivistöt, joiden lisäksi aukiota reunustaa sarja huolella suunniteltuja koulurakennuksia.

Ns. Brobergin koulu (nykyinen Designmuseo) edustaa 1880-luvun uutta koulutyyppiä; yhteiskoulua. Arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnitteleman koulurakennuksen julkisivu heijastaa aikansa tiiligotiikkaa keskirisaliitin torneineen. Suomalaisen Alkeisopiston klassististyylinen kolmikerroksinen koulutalo on vuodelta 1879. Viereinen Suomalaisen normaalilyseon koulu (nykyinen Helsingin normaalilyseo) on valmistunut 1905. Kolmikerroksinen uusrenessanssirakennus on säilynyt lähes alkuperäisessä asussaan. Cygnaeus lågstadieskolanin mansardikattoisen, pohjaltaan epäsymmetrisen jugendkoulun vuodelta 1910 on suunnitellut Helsingin kaupungin rakennusvirastolla arkkitehti Karl Hård af Segerstad. Koulun kokonaisuuteen liittyy piharakennus sekä koulupihaa rajaava aita. Arkkitehtien Valter Jung, Emil Fabritius ja Waldemar Aspelin suunnittelema entinen ruotsalaisen kauppaopiston talo Merimiehenkadulla on vuodelta 1910.

Historia

Helsingin asukasluvun noustua voimakkaasti eteläiseen Helsinkiin päätettiin rakentaa uusi kirkko 1873. Sijaintipaikaksi valittiin kaupungininsinööri Konrad Reuterin kannattama paikka Punanotkosta, mistä oli käynnissä olleessa asemakaavoituksessa varattu paikka kaupungin kolmannelle kirkolle. Johanneksenvuori oli kirkon sijaintipaikkaa päätettäessä vielä laitakaupunkia ja paikalla oli rakentamaton alue. Alueella kohtasivat Helsingin 1800-luvun alun jälleenrakennuskauden itäisen kantakaupungin ja Kampin ruutukaavakortteleiden asemakaavakoordinaatistot. Yhtymäpaikkaan oli tehty 1800-luvulla useita asemakaavoja.

Kaupunginosan uusi asemakaava vahvistettiin 1875 ja kirkon rakentamisaikaan kiviset asuinkerrostalot alkoivat korvata seudun aiemman matalan puutalokannan. Uuden kirkon suunnittelusta järjestettiin yleinen arkkitehtuurikilpailu 1878 ja kirkko rakennettiin 1888-1891 ruotsalaisen arkkitehti Adolf Emil Melanderin voittaneen ehdotuksen mukaan. Johannes-nimen kirkko sai Helsingin suomalais-ruotsalaisen seurakunnan jaon yhteydessä 1905. Vuonna 1912 tehdyssä korjauksessa kirkkosalin monivärinen sisämaalaus muutettiin vaaleaksi.

Kaupunki antoi paikan julkiselle rakennukselle, kun se lahjoitti yksityiselle Suomalaiselle alkeisopistolle tontin Ratakatu 2:sta. Suomalaisen alkeisopiston rakennus valmistui arkkitehti F.A. Sjöströmin piirustusten mukaan 1878. Yksityinen Suomalainen alkeisopisto muutettiin valtiolliseksi Suomalaiseksi normaalilyseoksi 1887. Koulu toimi Sjöströmin suunnittelemassa rakennuksessa vuoteen 1905, jolloin nykyinen normaalikoulun rakennus valmistui yleisten rakennusten yliarkkitehti Jac. Ahrenbergin suunnittelemana. Normaalikoulua korotettiin ja laajennettiin 1925 ja 1951. Myöhemmin Ratakatu 2:een muutti Kouluhallitus ja vuodesta 1958 rakennuksessa toimi Helsingin opettajakorkeakoulu. Brobergin yksityinen koulu (Läroverket för gossar och flickor) valmistui 1895 arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnitelmien mukaan ja muutettiin Taideteollisuusmuseoksi (Designmuseoksi) 1979. Cygnaeusskolan valmistui 1911 ja oli tuolloin yksi maamme nykyaikaisimmista koulurakennuksista, jonka suunnittelussa oli mm. huomioitu viihtyisyyden ohella terveysnäkökohtia.

Johanneksen kirkon puistikkoa varten oli laadittu puistosuunnitelma jo 1800-luvun lopulla. Koulutorin puisto (Koulupuistikko) valmistui kaupunginpuutarhuri Svante Olssonin suunnittelemana 1909 ja Punanotkon puisto (Johanneksenpuisto) 1914. Puistoja perustettaessa niiden yhteyteen päätettiin myös jättää avoin kenttä läheisten koulujen käyttöön. Urheilukentällä järjestettiin Suomen ensimmäiset messut 1920.

Beskrivning (på svenska)

The agency's own Swedish text. The English below is made from the Finnish.

Johanneskyrkan i tegel med två torn är ett av de viktigaste exemplen på senare nygotik i Finland. Kyrkan, som har en viktig roll i stadsbilden, omringas av en ovanligt representativ och enhetlig stadsbild som består av ett parkområde med kringliggande skol- och bostadshus som är byggda i slutet av 1800-talet och i början av 1900-talet.

Två torn reser sig i den ena gaveln av Johanneskyrkan. Kyrkan är avlång och försedd med tvärskepp och den stilenliga rika ornamentiken är uppförd i betong. Kyrkan står i en sluttning och omringas av en terrasserad park. Idrottsplanen som används av de närbelägna skolorna är avskiljd från kyrkan genom en mur. Röddälds parkområde innefattar förutom planteringarna framför kyrkan även Skolskärven och det planterade f.d. Skoltorget som är ett typiskt exempel på parkplaneringen i början av 1900-talet. Stadsdelens exceptionellt enhetliga utseende bildas av raden av femvåningshus i nyrenässans- och jugendstil. Dessutom omringas den öppna platsen av en rad omsorgsfullt planerade skolbyggnader.

Den s.k. Brobergska skolan (nuvarande Designmuseet) representerar den nya typen av skola från 1880-talet "läroverket för gossar och flickor" dvs. samskolan. Skolbyggnaden är ritad av arkitekt Gustaf Nyström och fasaden återspeglar sin tids tegelgotik med tornförsedd mittrisalit. Skolhuset i klassicistisk stil som byggdes för Suomalainen Alkeisopisto är från år 1879. Skolan bredvid är normallyceet Suomalaisen normaalilyseon koulu (numera Helsingin normaalilyseo) och färdigställdes 1905. Den representerar nyrenässansstil, har tre våningar och har bevarats nästan i ursprungligt skick. Cygnaeus lågstadieskola i jugendstil med mansardtak och osymmetrisk bottenplan är från 1910 och är ritad vid Helsingfors stads byggnadsverk av arkitekt Karl Hård af Segerstad. I anslutning till skolan finns en gårdsbyggnad och ett staket som gränsar skolgården. Före detta svenska handelsläroverkets hus på Sjömansgatan från 1910 är ritat av arkitekterna Valter Jung, Emil Fabritius och Waldemar Aspelin.

Historia (på svenska)

Efter en kraftig ökning av invånarantalet i Helsingfors fattades ett beslut 1873 om att bygga en ny kyrka i staden. Till plats för den nya kyrkan valdes Röddälden som förordades av stadsingenjör Konrad Reuter och där en plats i stadsplaneförslaget hade reserverats för stadens tredje kyrka. När platsen valdes var den ännu en perifer och obebyggd del av staden. Området blev en kombination dels av den typiska stadsplaneringen under återuppbyggnaden av innerstadens östra del i början av 1800-talet och dels av det strikta rutnätstänkandet som tillämpades i Kampen. Ett flertal stadsplaner hade utarbetats för området under 1800-talet.

Den nya stadsplanen för stadsdelen fastställdes 1875 och under samma tid som kyrkan byggdes började flervåningshus så småningom ersätta det låga trähusbeståndet som tidigare varit dominerande. En allmän arkitekttävling ordnades för den nya kyrkan år 1878 och kyrkan uppfördes 1888–1891 efter ritningar av den svenske arkitekten Adolf Emil Melander som vann tävlingen. Johanneskyrkan fick sitt namn i samband med att Helsingfors finsk-svenska församling 1905 delades upp. I en reparation som utfördes 1912 målades den mångfärgade interiören om med en ljusare nyans.

Staden anvisade en plats för en offentlig byggnad när den finska privatskolan Suomalainen alkeisopisto fick en tomt på Bangatan 2. Skolbyggnaden för Suomalainen alkeisopisto färdigställdes år 1878 efter ritningar av arkitekt F.A. Sjöström. År 1887 blev den privata skolan ett statligt finskspråkigt normallyceum, Suomalainen normaalilyseo. Skolan verkade i samma byggnad fram till år 1905 då normallyceets nuvarande byggnad färdigställdes. Den var ritad av överarkitekten för offentliga byggnader Jac. Ahrenberg. Finska normallyceet påbyggdes och utbyggdes 1925 och 1951. Senare flyttade Skolstyrelsen till Bangatan 2 och från 1958 blev huset säte för Helsingfors högskola för lärarutbildning. Privata Brobergska skolan (Läroverket för gossar och flickor) färdigställdes 1895 efter ritningar av arkitekt Gustaf Nyström. År 1979 övertogs huset av Konstindustriella museet (Designmuseet). Cygnaeusskolan färdigställdes 1911 och var på sin tid en av landets modernaste skolbyggnader där bl.a. trivsel- och hälsosynpunkter hade beaktats.

En parkplan hade utarbetats redan i slutet av 1800-talet för parken invid Johanneskyrkan. Skoltorgsparken (Skolparken) anlades 1909 efter ritningar av stadsträdgårdsmästare Svante Olsson och Röddäldsparken (Johannesparken) 1914. I parkplanerna ingick en öppen plan att användas av de närliggande skolornas elever. På idrottsplanen ordnades Finlands första mässa 1920.

English translation (from the Finnish)

The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com

Description

Johannes Church, a brick church with two towers, is the main example of the late phase of Neo-Gothic in Finland. The church, which is significant for the cityscape, is surrounded by an exceptionally representative and unified urban space, consisting of a park area and the school and residential buildings framing it, built at the end of the 19th century and in the early 20th century.

At one gable end of Johannes Church rise two towers. The rich ornamentation, in the style of a pitkäkirkko with a transept, is executed in concrete. The church stands on a slope and is surrounded by a terraced park, which adjoins, separated by a wall, the sports field used by the surrounding schools. The Punanotko park series includes, in addition to the church's representative plantings, Koulupuistikko, a planted former Koulutori, which illustrates well the park design of the early 20th century. The urban space is given an exceptionally unified appearance by rows of five-storey Neo-Renaissance and Jugend residential buildings, and the square is also bordered by a series of carefully designed school buildings.

The so-called Broberg School (today the Design Museum) represents the new school type of the 1880s: the co-educational school. The façade of the school building designed by architect Gustaf Nyström reflects the brick Gothic of its time, with its central risalit and towers. The three-storey school building of Suomalainen Alkeisopisto, in the Classicist style, dates from 1879. The neighbouring Suomalainen normaalilyseo school (today Helsingin normaalilyseo) was completed in 1905. The three-storey Neo-Renaissance building has survived almost in its original form. The mansard-roofed, asymmetrical-in-plan Jugend school of 1910 of Cygnaeus lågstadieskola was designed by architect Karl Hård af Segerstad at the Helsingin kaupungin rakennusvirasto. The school complex includes a courtyard building and a fence bordering the school yard. The former Swedish commercial school building on Merimiehenkatu, designed by architects Valter Jung, Emil Fabritius and Waldemar Aspelin, dates from 1910.

History

After the population of Helsinki had grown rapidly, it was decided in 1873 to build a new church in southern Helsinki. The site chosen was Punanotko, favoured by city engineer Konrad Reuter, where a location had been reserved for the city's third church in the town plan then in progress. When the church site was decided, Johanneksenvuori was still a suburb and the area was an undeveloped tract. The area was where the east central district of Helsinki from the early 19th-century rebuilding period met the town plan grids of Kamppi, and several town plans had been drawn up for this junction in the 19th century.

The new town plan for the district was confirmed in 1875, and during the period when the church was built, stone apartment blocks began to replace the area's earlier low wooden-house stock. A general architectural competition for the design of the new church was held in 1878, and the church was built in 1888-1891 to the design of the Swedish architect Adolf Emil Melander, whose proposal won. The church named Johannes received its name in connection with the division of the Finnish-Swedish parish of Helsinki in 1905. In a repair carried out in 1912, the multicoloured interior painting of the church hall was changed to light colours.

The city provided a site for a public building when it donated the plot at Ratakatu 2 to the private Suomalainen alkeisopisto. The building of the Suomalainen alkeisopisto was completed to the drawings of architect F.A. Sjöström in 1878. The private Suomalainen alkeisopisto was converted into the state-run Suomalainen normaalilyseo in 1887. The school operated in the building designed by Sjöström until 1905, when the present normal school building was completed to the design of Jac. Ahrenberg, chief architect of public buildings. The normal school was upgraded and extended in 1925 and 1951. Later the Kouluhallitus moved into Ratakatu 2, and from 1958 the building housed the Helsingin opettajakorkeakoulu. Broberg's private school (Läroverket för gossar och flickor) was completed in 1895 to designs by architect Gustaf Nyström and was converted into the Taideteollisuusmuseo (Designmuseo) in 1979. The Cygnaeusskolan was completed in 1911 and was then one of the most modern school buildings in the country, in whose design, alongside comfort, health considerations had been taken into account.

A park plan for the Johanneksen kirkko park area had already been drawn up at the end of the 19th century. The Koulutori park (Koulupuistikko) was completed to the design of city gardener Svante Olsson in 1909, and the Punanotko park (Johanneksenpuisto) in 1914. When the parks were established, it was also decided to leave an open field alongside them for the use of the nearby schools. The first Suomen messut were held on the sports field in 1920.

Nearby in the register

Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.

Descriptions are shown with the written permission of the Finnish Heritage Agency and reproduced unchanged. Locations come from its open spatial data; pins are placed by TreeAlive. Finnish Heritage Agency (Museovirasto) · Spatial data: CC BY 4.0

All Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö in Uusimaa All Region Uusimaa records All Finland Heritage registers Historical markers (US)National Register of Historic Places (US)

See your own family's places on a living map