RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Strömbergin teollisuus- ja asuinalue (Strömbergsindustri- och bostadsområde)
Vaasa (Vasa), Pohjanmaa, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kaava-alue, katutila, muu teollisuusrakennus, työväen asuintalo
- Character (as the agency lists it)
- kaupunki
- Municipality
- Vaasa (Vasa)
- Region
- Pohjanmaa
- Country
- Finland
- Coordinates
- 63.08414, 21.66711
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 4503
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Strömbergin Vaasan tehtaan tuotantolaitoksen eri yksiköt ja työntekijöiden asuintalot Huutoniemessä sijaitsevat väljästi puistomaisessa metsäluonnossa arkkitehti Alvar Aallon 1940-luvun puolivälissä laatimien asemakaavojen mukaan.
Teollisuusalueella eri arkkitehtien suunnittelemat tuotantorakennukset ovat kaartuvan tiestön varrella. Teollisuusalueen suunnittelussa on työntekijöiden viihtyvyyttä pidetty tärkeänä: iso tehdas on rakennettu inhimillisen kokoisiin yksikköihin tuoteryhmittäin ja sijoitettu väljästi maastoon. Asuinkerrostaloja muistuttavat nelikerroksiset teollisuusrakennukset ovat soveltuneet hyvin kappaletavaratuotantoon. Alueen rakennetta tiivistäneet matalat teollisuushallit ovat 1960-1970-luvuilta.
Asuinalue on erillään tehdasalueesta. Alkuperäisen 1940-luvun rakenteensa säilyttäneen, nyttemmin Aaltopuistoksi nimetyn asuinalueen talot ovat kaartuvien teiden varsilla viuhkamaisesti. Rakennuksia ympäröivä puusto on luonnonvaraista. Asuntoihin liittyy pieni oma piha sekä runsaasti yhteisiä piha-alueita harrastusmahdollisuuksineen. Alueella on lähes parikymmentä Alvar Aallon suunnittelemaa asuintaloa. Rivitalojen perusmalleina ovat puinen kaksikerroksinen rivitalo ja kivirakenteinen kaksikerroksinen rivitalo. Suurin osa asuintaloista on säilynyt.
Historia
Insinööri Gottfried Strömberg perusti 1889 Helsinkiin sähkökonetehtaan. Yhtiö osti 1940 Vaasan Huutoniemeltä noin 70 hehtaarin tehdastontin rautatien ja maantien läheisyydestä. Sotatarviketuotantoon osallistunut yhtiö sijoitti näin toimintojaan pääkaupunkiseutua turvallisemmaksi katsotulle alueelle.
Arkkitehti Alvar Aalto laati 1945-46 asemakaavan Oy Strömberg Ab:n Vaasan teollisuusalueelle. Hän suunnitteli tehdasalueelle varastorakennuksen sekä joitakin pieniä rakennuksia ja rakenteita sekä ohjasi Strömbergin suunnittelutoimintaa 1940-luvulla.
Tuotanto Vaasassa käynnistyi 1945. Vanhimmat tuotantorakennukset rakennettiin kahdessa päävaiheessa eri arkkitehtien suunnittelemana. Konetehdas A1, moottoritehdas A2, keskusvarasto ja sekä kontaktoritehdas A3 valmistuivat 1941-1948. Seuraavassa vaiheessa 1950-1956 rakennettiin toimisto ja porttirakennus sekä muuntajatehtaat A4 ja A5, liesitehdas A6 sekä korkeajännitelaboratorio. 1960-luvulla ja sen jälkeen tehdasalueelle rakennettiin yksikerroksisia teollisuushalleja. Osa tuotannosta siirrettiin Kauhajoelle 1975-1976.
Vuonna 1945 Strömberg osti asuntorakentamista varten 32,5 hehtaarin alueen tehtaan läheisyydestä. Alvar Aallon toimiston suunnittelemana alueelle valmistui 1946 yhteensä 12 puurakenteista kaksikerroksista rivitaloa, joissa kussakin oli kahdeksan huoneistoa. Talojen pihoille rakennettiin myös liiteri-käymälä-rakennukset, jotka on myöhemmin purettu. Vuosina 1948-49 valmistui Aallon suunnitelmien mukaan viisi kivirakenteista kaksikerroksista rivitaloa, joissa kussakin oli 12 huoneistoa. Alueelle valmistui myös kahdeksankulmainen muuntamo 1946 ja sauna-pesutupa 1949.
Asuinaluetta kutsuttiin Neekerikyläksi Aallon puutaloille valitseman tumman värityksen vuoksi. Talot on myöhemmin maalattu vaaleiksi. Strömberg myi alueen ja rakennukset 1980-luvulla. 1980-luvun alussa purettujen kolmen puisen rivitalon tilalle rakennettiin 1987-1990 neljä samankokoista rivitaloa Aallon suunnitelmia mukaellen. Alue nimettiin Aaltopuistoksi 1996. Nykyään rivitalot ovat asunto-osakeyhtiöiden omistuksessa.
Strömbergin Vaasan tehdas työllisti parhaimmillaan lähes 5 000 työntekijää ja se on ollut kaupungin merkittävimpiä työnantajia.
Beskrivning (på svenska)
The agency's own Swedish text. The English below is made from the Finnish.
De olika enheterna vid Strömbergs produktionsanläggning vid Vasa fabrikerna samt arbetarnas bostadshus ligger luftigt utspridda i en skogsmiljö efter en detaljplan av arkitekt Alvar Aalto i mitten av 1940-talet.
Industribyggnaderna på området är ritade av olika arkitekter och är placerade längs ett slingrande vägnät. Vid planeringen av industriområdet har arbetarnas trivsel nogsamt beaktats: den stora fabriken har byggts i rimligt stora enheter enligt produktgrupp och glest spridda i terrängen. De bostadslika industrifastigheterna i tre plan har lämpat sig väl för tillverkning av styckegods. De låga sammanbindande industrihallarna på området härstammar från 1960-1970-talen.
Bostadsområdet ligger avskilt från fabriksområdet. Bostadshusen på det välbevarade området från 1940-talet, som nu går under namnet Aaltoparken, utbreder sig solfjäderlikt längs de slingrande vägarna. Trädbeståndet runt byggnaderna är i naturtillstånd. Bostäderna har en egen liten gård samt gott om gemensamma tomtmarker för fritidsbruk. På området finns bortåt ett tjugotal bostadshus ritade av arkitekt Alvar Aalto. Som basmodeller för radhusen fungerar ett tvåvåningsradhus i trä och ett tvåvåningsradhus i sten. De flesta bostadshusen är bevarade.
Historia (på svenska)
År 1889 grundade ingenjör Gottfrid Strömberg en elverkstad i Helsingfors. År 1940 köpte företaget en 70 hektar stor fabrikstomt invid järnvägen och landsvägen i Roparnäs i Vasa. Företaget, som var involverat i produktionen av krigsförnödenheter, utlokaliserade därmed sina funktioner till ett område, som bedömdes vara säkrare än huvudstadsregionen.
Arkitekt Alvar Aalto upprättade åren 1945-46 en detaljplan för Oy Strömberg Ab:s industriområde i Vasa. Han planerade en lagerbyggnad för fabriksområdet, samt några små byggnader och konstruktioner och styrde Strömbergs planeringsverksamhet på 1940-talet.
Produktionen i Vasa inleddes 1945. De äldsta industribyggnaderna ritades av olika arkitekter och byggdes i två huvudfaser. Maskinfabriken A1, motorfabriken A2, centrallagret och kontaktorfabriken A3 blev klara 1941-1948. I den följande fasen 1950-1956 byggdes kontoret och en portbyggnad samt transformatorfabrikerna A4 och A5, spisfabriken A6 inklusive högspännings¬laboratoriet. På 1960-talet och därefter byggdes industrihallar i ett plan på fabriksområdet. En del av produktionen flyttades åren 1975-1976 till Kauhajoki.
År 1945 köpte Strömberg ett 32,5 hektar stort område i närheten av fabriken för uppförande av bostäder. Enligt planer av Alvar Aaltos byrå reste sig år 1946 allt som allt 12 tvåvåningsradhus i trä med vardera åtta lägenheter på området. På husens gårdsplan byggdes också kombinerade lider-avträden som senare avlägsnats. Åren 1948-49 färdigställdes enligt Aaltos planer fem tvåvåningsradhus i sten, vardera med 12 lägenheter. På området restes också en åttakantig transformatorstation 1946 och bastu-tvättstuga 1949.
Bostadsområdet kallades Negerbyn efter den mörka färgton, som Aalto valt för byggnaderna. Husen har senare fått en ljusare färgsättning. Strömberg sålde området och byggnaderna på 1980-talet. I stället för de i början av 1980-talet rivna tre träradhusen byggdes åren 1987-1990 fyra radhus av samma storlek i Aaltos anda. Området fick namnet Aaltoparken 1996. Numera ägs radhusen av bostadsaktiebolag.
Strömbergs Vasafabrik sysselsatte som bäst bortemot 5 000 arbetare och Strömberg har varit en av stadens mest betydande arbetsgivare.
Further reading (as the agency lists it)
Suomen teollisuuden arkkitehtuuria. Suomen arkkitehtiliitto, Kuva-arkisto. Helsinki 1952.
Kai Hoffman, Strömberg 1889-1989. Sähkötekniikan taitaja. Vaasa 1989.
Kai Hoffman, 50 vuotta teollista toimintaa Strömberg Parkissa. Vaasa 1992.
Tuija Mikkonen, Strömbergin tehtaanasunnot Vaasassa 1940- ja 1950-luvulla. Artikkeli. Koti kaupungin laidalla: työväestön asumisen pitkä linja. Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 1999.
Katarina Andersson, Tuija Mikkonen, Strömberg Park, rakennushistoriallinen selvitys. Pohjanmaan museon raportteja 4. Vaasa 2002. Painamaton.
Tuija Mikkonen, Corporate Architecture in Finland in the 1940s and 1950s. Factory Building as Architecture, Investment and Image. Suomalaisen tiedeakatemian toimituksia Humaniora 337. 2005.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The various production units of Strömberg's Vaasa factory and the workers' apartment buildings in Huutoniemi are located loosely in a park-like forest setting, according to the town plans drawn up by architect Alvar Aalto in the mid-1940s.
In the industrial area, production buildings designed by different architects line the curving road. In planning the industrial area, the comfort of the workers was regarded as important: the large factory has been built in human-scale units by product group and placed loosely on the terrain. Four-storey industrial buildings resembling apartment blocks have suited piece-goods production well. The low industrial halls that densified the structure of the area are from the 1960s-1970s.
The residential area is separate from the factory area. The houses of the residential area, now named Aaltopuisto, which have retained their original 1940s structure, lie in a fan-like arrangement along curving roads. The buildings are surrounded by naturally growing trees. Each dwelling has a small private yard, as well as many shared yard areas with recreational facilities. The area contains nearly twenty residential houses designed by Alvar Aalto. The basic models of the terraced houses are the wooden two-storey terraced house and the masonry two-storey terraced house. Most of the residential houses have survived.
History
Engineer Gottfried Strömberg founded an electrical machinery factory in Helsinki in 1889. In 1940 the company bought an approximately 70-hectare factory site at Huutoniemi in Vaasa, near the railway and the main road. Having taken part in war materiel production, the company thus moved its operations to an area considered safer than the capital region.
Architect Alvar Aalto drew up the 1945-46 town plan for Oy Strömberg Ab's industrial area in Vaasa. He designed a storehouse building and some small buildings and structures for the factory area, and guided Strömberg's design activities in the 1940s.
Production in Vaasa started in 1945. The oldest production buildings were built in two main phases, designed by different architects. The machine factory A1, motor factory A2, central warehouse and contactor factory A3 were completed in 1941-1948. In the next phase, 1950-1956, an office and gatehouse, transformer factories A4 and A5, the cooker factory A6 and a high-voltage laboratory were built. In the 1960s and later, single-storey industrial halls were built on the factory site. Part of the production was moved to Kauhajoki in 1975-1976.
In 1945 Strömberg bought a 32.5-hectare area near the factory for residential construction. Designed by Alvar Aalto's office, a total of 12 timber-framed two-storey terraced houses, each containing eight dwellings, were completed in the area in 1946. Woodshed and privy buildings were also built in the yards of the houses; these were later demolished. In 1948-49, five stone-built two-storey terraced houses, each containing 12 dwellings, were completed to Aalto's plans. An octagonal transformer station was also completed in the area in 1946, and a sauna and washhouse in 1949.
The residential area was called Neekerikylä because of the dark colouring Aalto chose for the timber houses. The houses were later painted light colours. Strömberg sold the area and the buildings in the 1980s. In place of three timber terraced houses demolished in the early 1980s, four terraced houses of the same size were built in 1987-1990, loosely following Aalto's designs. The area was named Aaltopuisto in 1996. Today the terraced houses are owned by housing companies.
At its peak, Strömberg's Vaasa factory employed nearly 5 000 workers, and it has been one of the city's most important employers.
Nearby in the register
- Huutoniemen kirkko (Roparnäs kyrka)Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
- Vaasan tarkka-ampujakasarmit (Vasa skarpskyttebataljons kaserner)Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö2 mi
- Vaasan rautatieasema (Vasa järnvägsstation)Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö2 mi
- Vaasan keskuspuistikot ja palokadut (Vasa stads esplanader och brandgator)Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö2 mi
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.