RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Pyhän Katariinan kirkko ympäristöineen (S:t Karins kyrka med omgivning)
Turku (Åbo), Varsinais-Suomi, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- hautakappeli, hautausmaa, kellotapuli, kirkko, kylä, lainamakasiini, pappila, talonpoikaistalo, tori
- Character (as the agency lists it)
- kirkonkylä
- Municipality
- Turku (Åbo)
- Region
- Varsinais-Suomi
- Country
- Finland
- Coordinates
- 60.46252, 22.29279
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 2261
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Pyhän Katariinan kirkko on Kaarinan pitäjän keskiaikainen kirkko, joka kirkkotarhoineen kuvastaa seurakunnan kiinteää suhdetta Turun akatemian sivistyneistöön. Kirkonseutu on ollut asutettu jo esihistoriallisella ajalla ja sieltä tunnetaan mm. rautakautinen kalmisto. Pyhän Katariinan kirkko on yksi Aurajoen alajuoksun tiivistä keskiaikaisten kirkkojen ryhmää. Kirkolta on näköyhteys Turun tuomiokirkolle.
Kirkko on omistettu Pyhälle Katariina Aleksandrialaiselle, dominikaanien suosimalle pyhimykselle. Kolmilaivaisessa nelitraveisessa kirkkosalissa on kahdeksankulmaiset pilarit. Keskilaiva on sivulaivoja korkeampi ja leveämpi. Kuoriholvin kasviornamentiikka- ja evankelista-aiheiset kalkkimaalaukset liittyvät tyylillisesti Pietari Henrikinpojan koulukunnan maalauksiin 1400-luvun jälkipuoliskolla. Urkulehterin rintamuksen kaiteen evankelistoja ja apostoleja esittävät maalaukset ovat kirkkomaalari Jonas Bergmanin tekemät 1759-1760 ja Pyhää ehtoollista esittävä alttaritaulu on myös hänen käsialaansa. Nykyisin käytössä olevat kirkkotekstiilit on suunnitellut Maija Lavonen.
Kirkkotarhassa on kolme muurattua hautakappelia. Gadolin-suvun paanukattoinen tiilikappeli vuodelta 1785, Winter-suvun kahdeksankulmainen kappeli vuodelta 1791 ja Frenckell-suvun korkea empiretyylinen kappeli vuodelta 1818. Turun akatemian oikeustieteen professori Mathias Caloniuksen haudalle kansalaiskeräyksellä hankittu muistomerkki on ruotsalaisen arkkitehti C.Fr. Sundvallin piirtämä. Punaisesti graniitista tehty uusklassillinen sarkofagi kuuluu merkittävimpiin hautamuistomerkkeihin Suomessa. Se on pystytetty 1822. Muistomerkin ympärillä oleva aita ja muut rautaosat on valettu Samuel Owenin valimossa Tukholmassa. Kirkkotarhan porttina toiminut tiilestä muurattu uusklassillinen kellotapuli on vuodelta 1826.
Kirkon pohjoispuolella on pappila puutarhoineen. Itäpuolen torimaisen aukion laidassa on kirkkoaitat. Nummen ryhmäkylän kantatiloista Pappila, Kuikula, Kylä ja Simola ovat säilyneet alkuperäisillä paikoillaan kirkkotorin reunamilla. Kantatilojen rakennuskanta on peräisin pääosin 1700- ja 1800-luvuilta. Kirkkoympäristö on kaupungin laajentumisesta huolimatta säilyttänyt perinteisen maalaismaisen kirkonkylän leiman.
Historia
Nummen eli Kaarinan 1351 vihitty kirkko oli ilmeisesti puukirkko, johon liittyi kivisakaristo. Nykyisen Pyhän Katariinan eli Kaarinan keskiaikaisen kivikirkon sakaristo on runkohuonetta vanhempi. Runkohuoneen rakentamisen yhteydessä varauduttiin kaksilaivaiseksi holvattavaan kirkkosaliin, mutta suunnitelmasta luovuttiin. Läntinen eteishuone rakennettiin aivan 1600-luvun lopussa. Ikkunat laajennettiin nykymuotoonsa 1903 tehdyssä korjauksessa. Kirkon paanukattoa jäljittelevä liuskekivikatto on vuodelta 1907.
Pappilan päärakennus valmistui 1816 ja se uudistettiin nykyasuunsa 1800-luvun lopussa.
Beskrivning (på svenska)
The agency's own Swedish text. The English below is made from the Finnish.
S:t Karins sockens medeltida kyrka heter S:t Katarina. Kyrkan och kyrkogården speglar församlingens nära förhållande till Åbo Akademi. Trakten kring kyrkan var bebodd redan på förhistorisk tid och här finns bl.a. ett gravfält från järnåldern. S:t Katarina ingår i den täta gruppen av medeltidskyrkor vid Aura ås nedre lopp. Från kyrkan ser man direkt till Åbo domkyrka.
Kyrkan är helgad åt Den heliga Katarina av Alexandria, ett helgon som särskilt omhuldades av dominikanerna. Pelarna i den treskeppiga kyrksalen med fyra travéer är åttkantiga. Mittskeppet är högre och bredare än sidoskeppen. Kalkmålningarna med växtmotiv och bilder av de fyra evangelisterna i korvalvet är stilmässigt besläktade med målningarna i Petrus Henriksons skola från senare hälften av 1400-talet. Evangelisterna och apostlarna på orgelläktarens paneler är målade av kyrkomålaren Jonas Bergman 1759–1760, liksom altartavlan som föreställer Den heliga nattvarden. De kyrkotextiler som används i dag är formgivna av Maija Lavonen.
På kyrkogården finns tre murade gravkapell. Släkten Gadolins tegelkapell med spåntak är från 1785, släkten Winters åttkantiga kapell från 1791 och släkten Frenckells höga kapell i empirestil från 1818. Minnesmärket på juris professor Mathias Calonius grav kom till genom en medborgarinsamling och har ritats av den svenska arkitekten C.Fr. Sundvall. Den nyklassiska sarkofagen i röd granit hör till de främsta gravmonumenten i vårt land, och det restes 1822. Inhägnaden och de övriga järndelarna till monumentet göts på Samuel Owens gjuteri i Stockholm. Den nyklassiska tegelmurade klockstapeln från 1826 har tjänat som portbyggnad till kyrkogården.
Norr om kyrkan ligger prästgården och trädgården. På den torgliknande öppningen i östra hörnet ligger kyrkbodarna. Av gruppbyn Nummis stomlägenheter har Pappila, Kuikula, Kylä och Simola bevarats på sina ursprungliga platser vid kyrktorgets utkanter. Stomlägenheternas byggbestånd härstammar främst från 1700- och 1800-talet. Miljön kring kyrkan har trots den växande staden bevarat sin traditionella karaktär av kyrkby.
Historia (på svenska)
Den kyrka som invigdes i Nummi eller S:t Karins 1351 var uppenbarligen en träkyrka med tillhörande stensakristia. Den nuvarande, medeltida S:t Katarina kyrka har en sakristia som är äldre än långhuset. När långhuset byggdes beredde man sig på att bygga en tvåskeppig välvd kyrksal, men avstod från planen. Den västra förhallen byggde alldeles i slutet av 1600-talet. Fönstren utvidgades till sitt nuvarande format under en renovering 1903. Skiffertaket som efterliknar ett spåntak är från 1907.
Prästgårdens huvudbyggnad blev färdig 1816 och byggdes om till sin nuvarande gestalt i slutet av 1800-talet.
Further reading (as the agency lists it)
Kaarinan kirkko. Suomen kirkot 3. Helsinki 1964.
Maarian kirkon ja Kaarinan kirkon korjaus, Turku. Arkkitehtitoimisto Laiho & Pulkkinen & Raunio. Arkkitehti 7/1984.
C.J. Gardberg, Keskiajan rakennustaide. Ars. Suomen taide 1. 1987.
Pyhän Katariinan pihoilta. Kaarinan seurakunnan vaiheita. Pieksämäki 1990.
Markus Hiekkanen, The Stone Churches of the Medieval Diocese of Turku. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 101. 1994.
Kaarin Lehtonen, Aurajokilaakson maisema-alueen kulttuurihistorialliset arvot. Turun maakuntamuseo. Monisteita 11/1997.
Markus Hiekkanen, Suomen kirkot keskiajalla. Keuruu 2003.
Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän verkkosivut http://www.turunsrk.fi/portal/fi/kirkot (18.8.2009).
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
Pyhän Katariinan kirkko is the medieval church of Kaarina parish which, together with its churchyard, reflects the parish's close relationship with the educated class of the Turun akatemia. The church area has been settled since prehistoric times, and an Iron Age cemetery is known from there, among others. Pyhän Katariinan kirkko is one of a dense group of medieval churches in the lower reaches of the Aurajoki. There is a line of sight from the church to Turun tuomiokirkko.
The church is dedicated to Pyhä Katariina Aleksandrialainen, a saint favoured by the Dominicans. The three-aisled, four-bay nave has octagonal pillars. The central aisle is higher and wider than the side aisles. The lime-wash paintings of plant ornament and evangelist subjects on the choir vault are stylistically linked to the paintings of the Pietari Henrikinpoika school in the second half of the 15th century. The paintings of evangelists and apostles on the front railing of the organ gallery are by church painter Jonas Bergman, dated 1759-1760, and the altarpiece depicting the Holy Communion is also by him. The church textiles now in use were designed by Maija Lavonen.
The churchyard contains three masonry burial chapels: the Gadolin family's shingle-roofed brick chapel dating from 1785, the octagonal chapel of the Winter family dating from 1791, and the tall Empire-style chapel of the Frenckell family dating from 1818. The memorial on the grave of Mathias Calonius, professor of law at the Turun akatemia, acquired through a public subscription, was drawn by the Swedish architect C.Fr. Sundvall. The neoclassical sarcophagus made of red granite is among the most significant grave monuments in Finland. It was erected in 1822. The railing around the monument and other ironwork were cast at Samuel Owen's foundry in Tukholma. The neoclassical brick bell tower, which served as the gateway to the churchyard, dates from 1826.
North of the church is the parsonage with its gardens. On the edge of the square-like open space on the east side are the church fences. Of the main farms of the Nummi group village, Pappila, Kuikula, Kylä and Simola have survived in their original locations along the edges of the church square. The building stock of the main farms dates mainly from the 18th and 19th centuries. Despite the expansion of the town, the church surroundings have retained the imprint of a traditional rural church village.
History
The church of Nummi or Kaarina, consecrated in 1351, was evidently a wooden church to which a stone sacristy was attached. The sacristy of the present medieval stone church of Pyhän Katariinan or Kaarina is older than the runkohuone. In connection with the construction of the runkohuone, provision was made for a two-aisled, vaulted nave, but this plan was abandoned. The western vestibule was built right at the end of the 17th century. The windows were enlarged to their present form in a repair carried out in 1903. The slate roof imitating the shingle roof of the church dates from 1907.
The main building of the parsonage was completed in 1816 and was remodelled to its present form at the end of the 19th century.
Nearby in the register
- Turun läntinen ylioppilaskylä (Västra studentbyn i Åbo)Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
- Koroistenniemi (Korois)Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
- Halisten kylämäki (Byn Hallis)Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
- Turun yliopisto (Åbo universitet)Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.