RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Puolalanmäki ja Turun Taidemuseo (Puolalabacken och Åbo Konstmuseum)
Turku (Åbo), Varsinais-Suomi, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- asuinkerrostalo, kaava-alue, museo, puisto
- Character (as the agency lists it)
- kaupunki
- Municipality
- Turku (Åbo)
- Region
- Varsinais-Suomi
- Country
- Finland
- Coordinates
- 60.45378, 22.26112
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1845
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Puolalanmäellä sijaitseva Turun taidemuseo on Suomen ensimmäisiä moderneja museorakennuksia. Museon ympärille istutettu kaupunkipuisto muodostaa ympäröivän 1900-luvun alkupuolen rakennuskannan kanssa näyttävän, kaupunkikuvallisesti merkittävän kokonaisuuden.
Puolalanmäen laella seisova, arkkitehti Gustaf Nyströmin suunnittelema Turun taidemuseorakennus on monumentaalinen Aurakadun pääte. Rakennus edustaa amerikkalaisvaikutteista uusromaanista tyyliä, joka on ollut suosittua 1800-luvun lopulla eurooppalaisten museorakennusten suunnittelussa. Rakennuksen julkisivut ovat punaista Turun graniittia.
Vapaamuotoisessa ja maastomuodot huomioon ottavassa Puolalanmäen puistossa heijastuu 1800-luvun mannermainen puistosuunnittelu, jollaisista esimerkkeinä ovat Turun Vartiovuori, Helsingin Tähtitornin puisto ja Kaivopuisto. Puiston alue perustuu arkkitehti C.L. Engelin vuoden 1827 kaupunkipalon jälkeen laatimaan asemakaavaan, jossa hankalat maastonkohdat ovat rakentamattomia.
Puistossa sijaitsee useita 1900-1920 -luvuilla rakennettuja art nouveau -tyylisiä ja klassistisia asunto-osakeyhtiöiden asuinrakennuksia piharakennuksineen. Kokonaisuuteen kuuluvat myös vuosisadan alun rakennukset piharakennuksineen Aurakadun, Torninkadun ja Tuurintien varrella. Puiston länsiosassa Iso-Puolalan tontilla on kaksi Turun paloa edeltävää, vanhimmilta osiltaan 1700-luvulta periytyvää puurakennusta.
Taidemuseon ja Puolalanmäen kaupunkikuvalliseen asemaan liittyy Turun kauppatorilta Puolalanmäelle nousevan Aurakadun varsi. Puuistutuksin reunustetun Aurakadun varrella sijaitsevat katulinjasta ulommas vedetyt Kauppaopiston sekä lyseon koulurakennukset sekä kaksi jugendtyylistä asuinkerrostaloa.
Historia
Turun taidemuseohanke sai alkunsa yksityisestä lahjoituksesta 1890-luvulla. Sijainniksi suunniteltiin Tuomiokirkon ja joen välistä puistikkoa, mutta lopulta paikaksi valittiin maisemamaalari Berndt Lindholmin ehdotuksesta Engelin vuoden 1828 kaavassa rakentamattomaksi mäeksi jätetty Puolalanmäki.
Arkkitehti Gustaf Nyström voitti 1900 järjestetyn kutsukilpailun Turun taidemuseon rakennuksen suunnittelusta. Rakennukseen sijoitettiin myös Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulu ja rakennushanke toteutettiin 1901-1904. Se oli yksi Suomen ensimmäisistä museorakennuksista. Taidemuseon peruskorjaus, jonka aikana rakennuksen takasivulle rakennettiin lasipintainen hissi- ja porrashuone valmistui 2005.
Taidemuseo muutti Puolalanmäen asemaa kaupungissa; mäen istuttaminen puistoksi alkoi museon rakentamisen aikaan. Mäellä sijainneet vuoden 1827 palosta säilyneet puutalot ja –mökit purettiin ja puiston reunamille rakennettiin komeita asuinkerrostaloja, suunnittelijana muun muassa arkkitehti Alexander Nyström ja rakennusmestari A. Thomander. Rakentaminen tapahtui asemakaavan vastaisesti, sillä talojen julkisivut käännettiin puistoon suuntautuviksi. Rakennuskanta täydentyi myöhemmin 1920-luvulla mm. Jussi Paatelan suunnittelemin asuintaloin.
Taidemuseon suunnitelleen arkkitehti Nyströmin ehdotuksesta taidemuseolle johtavan Aurakadun yläpään tonteilta kiellettiin rakennusten sijoittaminen katurajaan. Katua levennettiin ja sen varteen istutettiin puita.
Beskrivning (på svenska)
The agency's own Swedish text. The English below is made from the Finnish.
Åbo konstmuseum på Puolalabacken hör till Finlands första moderna museibyggnader. Stadsparken som har planterats kring museet skapar tillsammans med de omgivande byggnaderna från tidigt 1900-tal en stilig och imponerande stadsbild.
Arkitekt Gustaf Nyströms museibyggnad uppe på Puolalabackens krön är en monumental avslutning på Auragatan. Byggnaden representerar den amerikainfluerade nyromanska stil som var omtyckt bland europeiska museiarkitekter i slutet av 1800-talet. Byggnadens fasader är av grå Åbogranit.
Den fritt utformade Puolalabacken tar hänsyn till terrängformerna och här återspeglas 1800-talets kontinentala parkarkitektur. Andra exempel är Vårdberget i Åbo samt Observatoriebackens park och Brunnsparken i Helsingfors. Parken på Puolalabacken bygger på arkitekt C.L. Engels plan efter Åbo brand 1827. På planen är besvärliga terrängformationer obebyggda.
I parken ligger flera bostadshus och gårdsbyggnader från 1900-1920 i art nouveau och i klassicistisk stil. Till helheten hör också sekelskiftesbyggnader med gårdsbyggnader på Auragatan, Torngatan och Turevägen. I parkens västra del, på tomten Iso-Puolala, ligger två träbyggnader från tiden före Åbo brand. Husens äldsta delar är från 1700-talet.
Till stadsbilden med konstmuseet och Puolalabacken hör också husen utmed den trädkantade Auragatan som går från Åbo torg upp mot Puolalabacken. Handelsläroverket Kauppaopisto och lyceets skolbyggnader är en smula utdragna ur gatulinjen. Dessutom finns här två bostadshus i jugendstil.
Historia (på svenska)
Fröet till Åbo konstmuseum såddes genom en privat donation på 1890-talet. Den tilltänkta platsen fanns i parken mellan Domkyrkan och ån, men till sist valde man ändå Puolalabacken på förslag av landskapsmålaren Berndt Lindholm. Backen var inritad som obebyggt område i Engels stadsplan från 1828.
Arkitekt Gustaf Nyström vann tävlingen om byggnaden som hölls år 1900, med inbjudna arkitekter. I byggnaden placerade man också Åbo Konstförenings ritskola och byggprojektet pågick 1901–1904. Byggnaden var en av Finlands första museibyggnader. Totalrenoveringen av konstmuseet blev färdig 2005; samtidigt byggdes hiss och trapphus med glasad fasad på baksidan.
Konstmuseet förändrade Puolalabackens status i staden; planteringen av parken inleddes samtidigt som museet började byggas. Trähusen och stugorna som hade klarat sig under branden 1827 revs och i utkanterna av parken byggdes ståtliga bostadshus av bl.a. arkitekt Alexander Nyström och byggmästare A. Thomander. Byggandet skedde mot stadsplanen, eftersom husens fasader vändes mot parken till. Byggbeståndet kompletterades senare, på 1920-talet, bl.a. med bostadshus av Jussi Paatela.
På förslag av Gustaf Nyström blev det förbjudet att bygga husen på de övre tomterna på Auragatan i nivå med gatulinjen. Auragatan breddades och planterades med träd.
Further reading (as the agency lists it)
Eino Jutikkala, Turun kaupungin historia 1856-1917 II. Turku 1957.
Henrik Lilius, Carl Ludvig Engelin Turun asemakaava. Turun kaupungin historiallinen museo. Vuosijulkaisu 1968-69. Turku 1969.
Harri Kalpa – Pentti Koivikko, Turku eilen ja tänään II. Turku 1980.
Museoarkkitehtuuria. Suomen museoliiton julkaisuja 22. 1981.
Maunu Häyrinen, Kaupunkipuisto 1800-luvulla. Ritva Wäre, Arkkitehtuuri vuosisadan vaiheessa. Ars. Suomen taide 4. Keuruu 1989.
Kaarin Lehtonen, Kaupunkisuunnittelu Turussa 1798–1919 – insinöörien mittatilaustyötä vai arkkitehtien kaupunkitaiteellisesti painottunutta suunnittelua. Osa I. Turun yliopisto, Konsthistoriska institutionen, Åbo Akademi. Pro gradu 1991.
Henna Muti, Turun Puolalanpuisto rakennustaiteellisena kokonaisuutena. Turun yliopisto, Taiteiden tutkimuksen laitos. Pro gradu 2005.
Mona Schalin, Puutarhat, puistokadut ja istutukset, Suomalaisen kaupunkipuiston vaiheita. Suomen kotiseutuliiton julkaisuja A:11. 2005.
Helena Soiri-Snellman, Turun taiteentemppeli. Turun Taidemuseo – 101 vuotta nykytaidetta. Turku 2005.
Rauno Lahtinen – Hannu Laaksonen, Kävely jugendtalojen Turussa. Turku 2006.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
Turku Art Museum, located on Puolalanmäki hill, is one of Finland's first modern museum buildings. The park planted around the museum, together with the surrounding building stock from the early 1900s, forms a striking ensemble of significance for the townscape.
The Turku Art Museum building, standing on top of Puolalanmäki and designed by architect Gustaf Nyström, forms a monumental end point of Aurakatu. The building represents the American-influenced Romanesque Revival style, which was popular in the design of European museum buildings at the end of the 19th century. The façades of the building are of red Turku granite.
The Puolalanmäki park, of free-form layout and taking account of the terrain, reflects continental park design of the 19th century, examples of which include Vartiovuori in Turku, the Tähtitornin puisto park in Helsinki and Kaivopuisto. The park area is based on the town plan drawn up by architect C.L. Engel after the town fire of 1827, in which awkward terrain sites were left unbuilt.
The park contains several Art Nouveau and classicist-style apartment buildings of housing companies built in the 1900-1920s, with courtyard buildings. The ensemble also includes early 20th-century buildings with courtyard buildings along Aurakatu, Torninkatu and Tuurintie. In the western part of the park, on the Iso-Puolala plot, there are two wooden buildings predating the Turku fire, the oldest parts of which date from the 18th century.
The townscape position of the museum and Puolalanmäki is also linked to the section of Aurakatu rising from the Turku Market Square to Puolalanmäki. Along Aurakatu, lined with trees, stand the school buildings of Kauppaopisto and lyseo, set back from the street line, as well as two Jugend-style apartment blocks.
History
The Turun taidemuseo project originated in a private donation in the 1890s. A small park between the Tuomiokirkko and the river was initially planned as the site, but the site finally chosen, on the suggestion of landscape painter Berndt Lindholm, was Puolalanmäki, the hill left unbuilt in Engel's plan of 1828.
Architect Gustaf Nyström won the invited competition held in 1900 for the design of the Turun taidemuseo building. The building also housed the drawing school of the Turun Taideyhdistys, and the construction project was carried out in 1901-1904. It was one of the first museum buildings in Finland. The renovation of the museum, during which a glass-fronted lift and stairwell was built on the rear side of the building, was completed in 2005.
The museum changed the position of Puolalanmäki in the town; the planting of the hill as a park began at the time the museum was built. The wooden houses and cottages on the hill that had survived the fire of 1827 were demolished, and handsome residential apartment blocks were built along the edges of the park, designed among others by architect Alexander Nyström and master builder A. Thomander. The construction took place contrary to the town plan, as the façades of the houses were turned to face the park. The building stock was later completed in the 1920s, including residential buildings designed by Jussi Paatela.
On the suggestion of architect Nyström, who designed the museum, the construction of buildings up to the street line was prohibited on the plots at the upper end of Aurakatu, the street leading to the museum. The street was widened and trees were planted along it.
Nearby in the register
- Turun Sanomien toimitalo, Maalaistentalo ja Standardivuokratalo (Turun Sanomats kontor, Lantmannahuset och Standardhyreshuset)Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
- Hospits Betel -hotelli ja Atriumin talo (Hospits Betel och Atrium)Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
- Turun rautatieympäristöt (Järnvägsmiljöer i Åbo)Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
- Turun linja-autoasema ympäristöineen (Åbo busstation med omgivning)Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.