RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Nikkolan ja Pirilän jokivarsiasutus
Ilmajoki, Etelä-Pohjanmaa, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kylä, pihapiiri, talonpoikaistalo
- Character (as the agency lists it)
- agraarimaisema
- Municipality
- Ilmajoki
- Region
- Etelä-Pohjanmaa
- Country
- Finland
- Coordinates
- 62.74963, 22.57970
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1738
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Ilmajoen Nikkolan ja Pirilän taloryhmien edustavat eteläpohjalaisella viljelylakeudella sijaitsevan jokivarsiasutuksen kylärakennetta ajalta, jolloin Kyrönjoki toimi alueen pääkulkureittinä. Pohjalaistalojen päärakennusten julkisivut avautuvat joelle ja talousrakennukset on ryhmitetty niiden taakse. Tiiviisti rakennettua jokivarsikylää komeine puolitoista- tai kaksifooninkisine talonpoikaistaloineen on säilynyt muutamana ryhmänä.
Parhaiten vanha asutusrakenne on säilynyt Pirilän, Fossilan ja Nikkolan alueilla, jossa talonpoikastalot pihapiireineen sijaitsevat vieri vieressä jokitöyräällä. Päärakennusten pitkät sivut ja puutarhat rajaavat pihaa joen puolelta talousrakennusten jäädessä tien puolelle.
Ilmajoen rikasta talonpoikaista rakennuskulttuuria edustavat Nikkolassa Latva-Nikkolan ja Ala-Nikkolan talot 1800-luvun päärakennuksineen ja runsaine talousrakennuksineen. Joen vastakkaisella puolella on Herkoolin kartanomainen päärakennus vuodelta 1893.
Pirilässä Ala-Pirilän, Pirilän, Keski-Pirilän, Rinta-Pirilän ja Yli-Pirilän päärakennukset muodostavat yhä erittäin tiiviin joen suuntaisesti rakennetun rivistön. Talousrakennukset on ryhmitetty maantien puolelle. Taloryhmän vastapäätä joen toisella rannalla ovat Ala-Fossi ja Keski-Fossi ja kaksikerroksinen Fossila. Nikkolan, Pirilän ja Fossilan pohjalaistaloista vanhimmat ovat 1800-luvun alkupuolelta.
Joen länsirantaa seuraa ainakin 1600-luvulta samalla paikalla kulkenut Könnintie ja itäpuolella, kauempana rannasta nuorempi Nikkolantie. Nikkolantien varressa tien ja vanhan jokivarsiasutuksen väliin jää peltovyöhyke.
Jokirannan asutuksen pohjoispuolella avautuu Kyröjoen Alajoen lakeus lukuisine latoineen ja jokisaunoineen. Nikkolan ja Pirilän jokivarsiasutus sijoittuu valtakunnallisesti arvokkaalle Ilmajoen Alajoki -maisema-alueelle.
Historia
Kyrönjoen länsilaidalla, joen ja sitä myötäilevän maantien välissä oli aikoinaan Luhtaselan, Fossilan, Välkkilän ja Sihtolan kylien kilometrien pituinen yhtenäinen, pääosin kaksikerroksisten talonpoikaistalojen rivi. Joki oli seudun tärkein kulkureitti, ja pihapiirit rakennettiin edustaviksi joen suuntaan.
Ilmajoen tärkein silta 1800-luvun alussa oli Nikkolan silta. Ainoa tie kulki silloin joen länsirannalla, ja Könnintien varrella maatilojen asuin- ja liikerakennusten pääjulkisivut rakennettiin tien suuntaan jo 1800-luvun loppupuolella.
Joen liikenteellisen merkityksen vähentyi 1800-luvun aikana, ja 1900-luvun vaihteessa rakennettiin Nikkolantie Kyrönjoen itäpuolelle. Tällöin myös uudisrakentaminen siirtyi jokirannasta tien varteen.
Further reading (as the agency lists it)
Niilo Liakka, Ilmajoen pitäjä, piirteitä sen synnystä, hallinnollisesta, elinkeinollisesta ja kirkollisesta kehityksestä sekä hajautumisesta. Vaasa 1934.
Aulis Alanen, Ilmajoki vuoden 1809 jälkeen. Vaasa 1953.
Harri Turunen, Lakeuden joet. Kytösavut XV. Lakeuden joet. Kurikka 1985.
Tutkimus tiiviisti rakennettujen perinteisten kylien rakenteesta ja asukkaiden kokemuksista. Teknillisen korkeakoulun arkkitehtiosaston julkaisuja 41/1997.
Maaria Mäntysaari, Ilmajoen rakennusperintö, osa I, keskusta. Ilmajoen kunta, kaavoitustoimi. 1999.
Maaria Mäntysaari, Alajoen jokisaunat ja luhtaladot. Rakennetun ympäristön säilyttäminen ja ohjeet lisärakentamiselle Ilmajoen-Seinäjoen Alajoella. Länsi-Suomen ympäristökeskus 1999.
Helena Teräväinen, Lakiaa ja komiaa. Kohti kulttuuriympäristön uusia arvoja Etelä-Pohjanmaalla. Länsi-Suomen ympäristökeskus 2003.
Tiina Lehtisaari - Sari Tallgren - Eija-Liisa Kangas, Pohjanmaan inventointi. Länsi-Suomen ympäristökeskus. KIOSKI-tietokanta 20.3.2008.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The Nikkola and Pirilä farm groups in Ilmajoki represent the village structure of a riverside settlement on the South Ostrobothnian agricultural plain, from the period when the Kyrönjoki served as the area's main transport route. The main building façades of the Ostrobothnian farmhouses open onto the river, and the outbuildings are grouped behind them. Only a few groups of densely built riverside villages with stately one-and-a-half- or two-fooni farmhouses have survived.
The old settlement structure has survived best in the Pirilä, Fossila and Nikkola areas, where the farmhouses with their yards stand side by side on the river bank. The long sides of the main buildings and the gardens bound the yard on the river side, while the outbuildings are left on the road side.
The rich farmhouse building culture of Ilmajoki is represented in Nikkola by the Latva-Nikkola and Ala-Nikkola farms, with their 19th-century main buildings and abundant outbuildings. On the opposite side of the river is the manor-like main building of Herkoola, dating from 1893.
In Pirilä, the main buildings of Ala-Pirilä, Pirilä, Keski-Pirilä, Rinta-Pirilä and Yli-Pirilä still form a very dense row built parallel to the river. The outbuildings are grouped on the side of the road. Opposite the farm group, on the other bank of the river, are Ala-Fossi and Keski-Fossi and the two-storey Fossila. The oldest of the Ostrobothnian farmhouses in Nikkola, Pirilä and Fossila date from the first half of the 19th century.
The western bank of the river is followed by Könnintie, which has run in the same place since at least the 17th century, and on the east side, further from the bank, by the younger Nikkolantie. Along Nikkolantie, a zone of fields lies between the road and the old riverside settlement.
To the north of the riverside settlement opens the Alajoki plain of the Kyröjoki, with its numerous barns and riverside saunas. The riverside settlements of Nikkola and Pirilä are situated within the nationally valuable Ilmajoki Alajoki landscape area.
History
Along the western bank of the Kyrönjoki, between the river and the road that follows it, there was once a continuous row of mainly two-storey farmhouses, several kilometres long, belonging to the villages of Luhtasela, Fossila, Välkkilä and Sihtola. The river was the most important transport route in the region, and farmyards were built to face the river.
The most important bridge in Ilmajoki in the early 19th century was the Nikkola bridge. The only road then ran along the western bank of the river, and along Könnintie the main façades of the farms' residential and commercial buildings were built facing the road already in the late 19th century.
The river's importance for transport diminished during the 19th century, and at the turn of the 20th century the Nikkolantie was built on the eastern bank of the Kyrönjoki. At that point, new construction also moved from the riverbank to the roadside.
Nearby in the register
- Yli-Lauroselan pihapiiriValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö1 mi
- Ilmajoen rautatieasemaValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö1 mi
- Ilmajoen kirkko ja kirkonseutuValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö2 mi
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.