RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Karjaan rautatieasema ympäristöineen (Karis järnvägsstation med omgivning)
Raasepori (Raseborg), Uusimaa, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- liikenteenrakennus, muu teollisuusrakennus, talousrakennus, työväen asuintalo
- Character (as the agency lists it)
- taajama
- Municipality
- Raasepori (Raseborg)
- Region
- Uusimaa
- Country
- Finland
- Coordinates
- 60.06726, 23.65877
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1324
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Karjaan merkittävän risteysaseman laajaan kokonaisuuteen kuuluu Turku-Helsinki-radan kookas asemarakennus 1890-luvulta sekä poikkeuksellisen hyvin säilynyt asuinalue sekä veturitalli ja vesitorni.
Helsingin ja Turun välisen radan puinen, ns. kansallisromanttista tyyliä heijastava asemarakennus on laajennuksista ja muutoksista huolimatta ulkoasultaan pääpiirteissään säilynyt rakentamisaikansa asussa. Aseman asuinalueen vieressä ratapihalla ovat veturitallit vesitorneineen sekä paja. Asuinalueella on kolmen asuinkasarmin rivi talousrakennuksineen.
Aseman lounaispuolella on Oy Sisu Ab:n tehdasalue, joka on Karjaan kaupunkikuvaan huomattavasti vaikuttaneen arkkitehti Hilding Ekelundin 1943 kaavoittama. Vanhimmat punatiiliset teollisuusrakennukset ovat 1940-1950-luvulta.
Historia
Keskellä läntisen Uudenmaan rautaruukkialuetta sijainnut Karjaan pitäjän Kiilan kylä sai rautatieaseman Hanko-Hyvinkää -rataa rakennettaessa 1871-1873. Aluksi Mustion ruukin asema oli vilkkaampi kuin tämä Billnäsin tehtaiden käyttämä Karjaan asema.
Karjaasta tuli risteysasema 1903, kun Helsinki-Turku-rata avattiin liikenteelle. Rata rakennettiin kahdessa vaiheessa: Turku-Karjaa- osuuden rakennustyöt aloitettiin Karjaalta 1896 ja saatiin päätökseen vuoden 1899 lopulla ja Karjaa-Helsinki -rata valmistui 1903. Bruno Granholmin suunnittelema uusi asemarakennus valmistui 1898. Hanko-Hyvinkää -radan asemarakennus purettiin 1970. Ratapihan ylittävä betonisilta rakennettiin työllisyystöinä 1932.
Ensimmäisen maailmansodan alla 1914 vaunujen korjauspaja siirrettiin Hangosta Karjaalle. Hyvien liikenneyhteyksien johdosta Karjaalle sijoittui 1940-luvun sotavuosina metalliteollisuutta harjoittava Oy Sisu Ab, joka oli perustettu Helsingissä 1930-luvulla. Karjaan taajama kasvoi rautateiden risteysaseman ympärille.
Beskrivning (på svenska)
The agency's own Swedish text. The English below is made from the Finnish.
Till den vidsträckta helheten, som utgör Karis viktiga järnvägsknutpunkt på Åbo–Helsingfors-banan, hör den ståtliga stationsbyggnaden från 1890-talet, det exceptionellt välbevarade bostadsområdet samt ett lokstall och ett vattentorn.
Den på järnvägsbanan mellan Helsingfors och Åbo befintliga stationsbyggnaden i trä, som avspeglar den s.k. nationalromantiska stilen, har trots påbyggnader och ändringar i huvudsak bevarat sin exteriör i ursprungligt skick. Invid stationens bostadsområde ligger lokstallen med sina vattentorn samt en verkstad. På bostadsområdet ligger en rad med tre bostadskaserner med ekonomibyggnader.
Sydväst om stationen ligger Oy Sisu Ab:s fabriksområde, vars plan 1943 uppgjorts av arkitekt Hilding Ekelund, som på ett påtagligt sätt inverkat på Karis stadsbild. De äldsta industribyggnaderna i rödtegel är från 1940- och 1950-talet.
Historia (på svenska)
Då järnvägsbanan Hangö–Hyvinge byggdes åren 1871–1873, grundades Karis station i Kila by, som låg mitt i ett livligt järnbruksområde. Till en början var Svartå bruks station livligare än stationen i Karis, som användes av Billnäs fabriker.
Karis blev knutpunktsstation 1903 när järnvägsbanan Helsingfors–Åbo öppnades. Banan byggdes i två etapper: arbetena på avsnittet Åbo–Karis inleddes i Karis 1896 och kunde avslutas i slutet av år1899 och banavsnittet Karis–Helsingfors blev klart 1903. Den nya stationsbyggnaden från år 1898 planerades av Bruno Granholm. Stationsbyggnaden på Hangö–Hyvinge-banan revs 1970. Betongbron över bangården byggdes som sysselsättningsarbete 1932.
År 1914, inför första världskriget, flyttades vagnreparationsverkstaden från Hangö till Karis. Med anledning av de goda förbindelserna etablerade sig Oy Sisu Ab i Karis. Företaget hade grundats i Helsingfors på 1930-talet och det idkade metallindustri under krigsåren på 1940-talet. Karis bosättningscentrum växte upp runt järnvägsknutpunkten.
Further reading (as the agency lists it)
Lars von Bonsdorff, Karis stationssamhälle och köping 1910-1954. Karis museum.
Karjaa ennen ja nyt. Karjaan kotiseutulautakunta 1970.
Sirkka Valanto, Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920. Museovirasto, rakennushistorian osasto. Julkaisu 11/1982.
Mikko Härö, Läntisen Uudenmaan rakennusten ja maiseman kulttuurihistoriallinen inventointi. Läntisen Uudenmaan seutukaavaliitto. Tammisaari 1993.
Carl Sirén, Bangården i Karis. Historisk överblick och framtida användningsmöjligheter - ny användningsplan för lokstallet. Diplomarbete i arkitekturhistoria vid Tekniska högskolan i Otnäs. 1996.
Sopimus valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta (YM, päätös 9.12.1998 diarionro 2/562/96).
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The extensive ensemble of the significant junction station at Karjaa includes the large station building of the Turku-Helsinki line from the 1890s, an exceptionally well-preserved residential area, a locomotive shed and a water tower.
The wooden station building of the Helsinki–Turku line, which reflects the National Romantic style, has retained its general exterior appearance from the time of its construction, despite extensions and alterations. Beside the station's residential area, in the railway yard, are the locomotive sheds with their water towers, and a workshop. The residential area has a row of three residential barracks with their outbuildings.
On the south-west side of the station is the Oy Sisu Ab factory area, which was planned in 1943 by architect Hilding Ekelund, who had a considerable influence on the townscape of Karjaa. The oldest red-brick industrial buildings date from the 1940s to 1950s.
History
Located in the middle of the western Uusimaa ironworks area, the village of Kiila in the parish of Karjaa received a railway station when the Hanko-Hyvinkää line was built in 1871-1873. Initially, the Mustio ironworks station was busier than this Karjaa station, which was used by the Billnäs factories.
Karjaa became a junction station in 1903, when the Helsinki-Turku line was opened to traffic. The line was built in two stages: construction work on the Turku-Karjaa section began at Karjaa in 1896 and was completed at the end of 1899, and the Karjaa-Helsinki line was completed in 1903. The new station building designed by Bruno Granholm was completed in 1898. The station building of the Hanko-Hyvinkää line was demolished in 1970. The concrete bridge crossing the railway yard was built as a job-creation project in 1932.
On the eve of the First World War, in 1914, the carriage repair workshop was moved from Hanko to Karjaa. Because of the good transport connections, during the war years of the 1940s Oy Sisu Ab, a company engaged in the metal industry which had been founded in Helsinki in the 1930s, settled in Karjaa. The built-up area of Karjaa grew up around the railway junction station.
Nearby in the register
- Hilding Ekelundin arkkitehtuuri Karjaalla (Hilding Ekelunds arkitektur i Karis)Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö1 mi
- Pohjan ruukkiympäristöt (Bruksmiljöerna i Pojo)Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö1 mi
- Grabbackan kartanolinnan raunio ja Gösbackavikenin viljelymaisema (Grabbacka adelsborgs ruin och Gösbackavikens odlingslandskap)Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö2 mi
- Karjaan kirkko ja pappila (Karis kyrka och prästgård)Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö2 mi
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.