RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Kajaaninjoen historiallinen kokonaisuus
Kajaani, Kainuu, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kanava, kartano, linnoitus, muinaisjäännös, oppilaitos, puunjalostustehdas, voimalaitos
- Character (as the agency lists it)
- kaupunki
- Municipality
- Kajaani
- Region
- Kainuu
- Country
- Finland
- Coordinates
- 64.22933, 27.73743
- Pin
- Placed by TreeAlive on the edge of the largest area the agency maps, nearest its centre
- RKY number
- 1290
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Kajaanin keskustan jokimaisemaan sitoutuu monipuolinen ja edustava valikoima valtakunnan historiaan, tervanpolton historiaan, teollistumisvaiheeseen liittyvää rakennettua ympäristöä.
Kajaaninjoen historiallinen kokonaisuus rajautuu kaupungin itälaidalla olevalta Petäisenniskalta jokisuuhun Paltaniemelle. Sitä leimaavat hallintohistoriallisen muistomerkin, Ämmäkosken saarella olevan 1600-luvulta perityvän linnanraunion lisäksi tervankuljetukseen liittyvät muistomerkit, Ämmäkosken ja Koivukosken kiertävät tervakanavat ja niihin liittyvä rakennuskanta sekä linnanraunion molemmin puolin oleviin koskipaikkoihin syntyneen teollisuuden rakennukset ja voimalaitos. Kajaanin ruutukaava-alue liittyy rantapuiston välityksellä kosken kulttuurimaisemaan.
Tihisenniemi on ollut talonpoikaisen Kainuun teollistunein alue 1900-luvun alusta alkaen, aluksi sahan paikka ja sittemmin puunjalostustehtaan. Ämmäkosken ja Koivukosken voimalaitokset on rakennettu puunjalostusteollisuuden tarpeisiin. Tihisenniemen arkkitehtonisesti arvokkain rakennus on Kajaanin Puutavara Osakeyhtiön pääkonttori, jonka puhdaspiirteistä funkisarkkitehtuuria edustava konttori on arkkitehti Eino Pitkäsen suunnittelema 1937. Selluloosan ja paperin valmistukseen liittyvää vanhempaa rakennuskantaa edustavat 1910-luvulta peräisin oleva paperikonesali, 1920-luvun korjaamorakennus ja 1926 rakennettu tiilipiippu.
Kajaaninjokivarren historialliseen kokonaisuuteen rakennuksineen ja puistoineen kuuluu myös entinen Kajaanin seminaari sekä Kajaanin tuomiokunnan tuomarin asunnokseen rakennuttama Karolineburg. Entisen seminaarin alue muodostuu ajallisesti kerroksellisesta rakennuskannasta. Vanhimpia ovat arkkitehti Jac. Ahrenbergin suunnittelemat rakennukset aivan 1900-luvun alusta sekä tulipalossa vaurioituneen päärakennuksen tilalle rakennuttu vuodelta 1930. Karolineburg, jonka rakennukset ovat 1800-luvulta, on maakunnan ainoa kartanomainen rakennettu ympäristö.
Historia
Täyssinän rauhassa 1595 Ruotsin ja Venäjän valtakunnanraja muotoutui Kainuussa nykyiselleen. Kajaaninjoki oli Oulujoen vesistön ikivanha ja merkittävä kulkuväylä ja Kajaanin linna rakennettiin Kaarle IX:n käskystä 1604-1619 sen koskipaikkojen kohdalle. Kaupungin perusti joen etelärannalle Pietari Brahe 1651 vapaaherrakuntansa hallinnolliseksi keskukseksi. Kajaanin linna räjäytettiin venäläisten toimesta Suuren Pohjan sodan aikana 1716. Ajatus linnanraunion suojelusta syntyi 1800-luvun loppupuolella. Linnaa restauroitiin 2001-2008.
Kajaaninjoen kosket hankaloittivat mm. tervakuljetuksia, mutta vesireitistä tuli aiempaa helppokulkuisempi koskien patoamisen myötä 1840-luvulla. Karolineburgin isäntä John Nordblad suunnitteli teollisuuslaitosten perustamista Kajaanin koskien pohjoispuoliselle alueelle jo 1890-luvulla. Kajaanin koskivoima valjastettiin teollisuuden tarpeisiin 1900-luvun alussa. Ämmäkoski varattiin puuhiomoa, myllyä, sahaa ja sähkövoimalaitosta varten 1905 ja muut kosket varattiin sähkövoiman tuotantoon.
Puunjalostus alkoi Tihisenniemellä 1907, jolloin tuotantonsa aloitti vasta perustetun Kajaanin Puutavara Osakeyhtiön saha. Sulfiittiselluloosan tuotanto alkoi 1910, paperitehdas perustettiin 1919, voimalan tuotanto alkoi 1917 (laajennus ja julkisivut E. Pitkänen 1941) ja hiokkeen tuotanto 1919. Lisäksi puusepänverstas laajeni 1920 puusepäntehtaaksi ja yhtiön vuodesta 1909 toiminut tiilitehdas laajeni 1920. Koivukosken voimala rakennettiin Ämmäkosken voimalan yläpuolelle 1943 (E. Pitkänen).
Matkailijoiden ihailun kohteena Kajaaninjoen koskien luonnonvoima ja kauneus olivat 1800-luvun alusta lähtien. Mm. Louis Sparre asui nuorikkonsa kanssa tervakanavan varrella olevassa Pyörteen mökissä häämatkallaan 1893.
Kajaanin seminaarin perustaminen 1900 oli koko maakunnan kannalta huomattava asia. Kajaanin miesseminaarin perustaminen ajoittuu seminaarilaitoksen toiseen vaiheeseen, jolloin perustettiin myös Raahen naisseminaari, Rauman miesseminaari ja Heinolan naisseminaari. Seminaari rakennettiin jokivarteen silloisen kaupunkiasutuksen ulkopuoliselle pellolle. Rakennukset valmistuivat eri aikoina vuosien 1901 ja 1993 välillä. Palaneen päärakennuksen tilalle rakennettiin uusi 1930.
Further reading (as the agency lists it)
Zachris Topelius, Finland framstäldt i teckningar 1845.
Aimo Halila, Suomen kansakoululaitoksen historia III-IV. Turku 1949.
Kajaanin kaupungin historia 1-3. Kajaani 1931, 1948, 1961.
Fredrik Kääriäinen (toim.), Kajaanin seminaari 1900-1950. Helsinki 1950.
Sakari Virtanen, Kainuuseen sijoitettu. Kuvaus Kajaani Oy:n vaiheista vuoteen 1945. Kajaani Oy 1907–1982.
Jorma Keränen, Uudisraivauksen ja rajasotien kausi. Kainuun historia I. 1986.
Turkka Myllykylä, Suomen kanavien historia. Keuruu 1991.
Panu Pulma ja Oiva Turpeinen, Pikkukaupungin unelmia: Kajaani 1906-1976. Kajaanin kaupungin historia IV. Kajaani 1994.
Kajaani seminaarialueen inventointi. Päivi Tervonen. Kainuun Museo 1996.
Tihisenniemen alueen inventointi, Päivi Tervonen. Kainuun Museo 1998.
Kalkkisillan alueen kehittämisen yleissuunnitelma. Arkton suunnitteluryhmä Oy. Kajaani 1999.
Reijo Heikkinen, Koulutusta ja kulttuuria Kajaanin kampuksella. Sata vuotta opettajankoulutusta Kajaanissa. 2000.
Raili Kauppila, Yhtiön arkkitehtina. Eino Pitkänen – arkkitehtina Kajaanissa. Toim. Päivi Tervonen. Kainuun museon julkaisu 2001.
Sakari Virtanen, UPM Kajaani 100 vuotta - Yhtiöstä yksiköksi. 2007.
Selja Flink (toim.), Linnanraunio sillan alla, Kajaanin linnanraunion restaurointi 2001–2008. Museoviraston rakennushistorian osaston raportteja 20, 2008.
Kajaanin linna. http://kajaaninlinna.fi/ Museovirasto, Kainuun TE-keskus ja Kainuun museo (15.1.2009).
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The river landscape of central Kajaani embraces a varied and representative range of built environment relating to national history, the history of tar production and the period of industrialisation.
The historical ensemble of the Kajaaninjoki river extends from Petäisenniska at the eastern edge of the town to the river mouth at Paltaniemi. Besides the administrative-historical monument and the ruins of a castle dating from the 17th century on the island of Ämmäkoski, it is characterised by monuments relating to the transport of tar, the tar canals that bypass Ämmäkoski and Koivukoski and the building stock associated with them, and the buildings and power station of the industry that arose at the rapids on either side of the castle ruins. The grid plan area of Kajaani connects via the riverside park to the cultural landscape of the rapids.
Tihisenniemi has been the most industrialised area of peasant Kainuu since the beginning of the 20th century, initially the site of a sawmill and later of a wood-processing factory. The power stations at Ämmäkoski and Koivukoski were built to serve the wood-processing industry. The architecturally most valuable building in Tihisenniemi is the head office of Kajaanin Puutavara Osakeyhtiö, whose office, representing pure-featured functionalist architecture, was designed by architect Eino Pitkänen in 1937. The older building stock associated with the production of cellulose and paper is represented by the paper machine hall dating from the 1910s, the repair workshop building of the 1920s and the brick chimney built in 1926.
The historical ensemble along the Kajaaninjoki riverbank, with its buildings and park, also includes the former Kajaani Seminary and Karolineburg, built as the residence of the judge of the Kajaani District Court. The area of the former seminary consists of a building stock layered in time. The oldest are the buildings designed by architect Jac. Ahrenberg from the very beginning of the 20th century, and the building from 1930 erected on the site of the main building damaged by fire. Karolineburg, whose buildings date from the 19th century, is the only manor-like built environment in the province.
History
By the Peace of Täyssinä, the border between Sweden and Russia took its present form in Kainuu in 1595. The Kajaaninjoki was an ancient and important route in the Oulujoki water system, and Kajaani Castle was built on the orders of Kaarle IX in 1604-1619 at its rapids. Pietari Brahe founded the town on the south bank of the river in 1651 as the administrative centre of his barony. Kajaani Castle was blown up by the Russians during the Great Northern War in 1716. The idea of protecting the castle ruins arose in the late 19th century. The castle was restored in 2001-2008.
The rapids of the Kajaaninjoki hindered, among other things, tar transport, but the waterway became easier to navigate than before through the damming of the rapids in the 1840s. John Nordblad, owner of Karolineburg, planned the establishment of industrial plants on the north side of the Kajaani rapids as early as the 1890s. The water power of the Kajaani rapids was harnessed for industrial needs at the beginning of the 20th century. Ämmäkoski was reserved in 1905 for a groundwood pulp mill, a mill, a sawmill and a power station, and the other rapids were reserved for electricity production.
Wood processing began at Tihisenniemi in 1907, when the sawmill of the newly founded Kajaanin Puutavara Osakeyhtiö began production. Sulphite cellulose production began in 1910, the paper mill was founded in 1919, power plant production began in 1917 (extension and façades E. Pitkänen 1941), and groundwood pulp production began in 1919. In addition, the carpentry workshop was expanded into a joinery factory in 1920, and the brick factory operated by the company from 1909 was expanded in 1920. The Koivukoski power station was built above the Ämmäkoski power station in 1943 (E. Pitkänen).
The natural power and beauty of the Kajaaninjoki rapids had been the object of travellers' admiration since the beginning of the 19th century. Among others, Louis Sparre stayed with his bride at Pyörteen mökki, beside the tar canal, on his honeymoon trip in 1893.
The founding of the Kajaani seminary in 1900 was a significant matter for the entire region. The founding of the Kajaani men's seminary falls within the second phase of the seminary system, when the Raahe women's seminary, the Rauma men's seminary and the Heinola women's seminary were also founded. The seminary was built on a field beside the river, outside the urban settlement of the time. The buildings were completed at various times between 1901 and 1993. A new main building was erected in 1930 in place of the burnt main building.
Nearby in the register
- Kajaanin Kauppakadun funkistalot ja RaatihuoneentoriValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
- Kajaanin keskustan kirkotValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
- Kajaanin rautatieasemaValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
- Hoikankankaan kasarmialueValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö2 mi
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.