RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Tammisaaren vanha kaupunki ja satama (Gamla stan och hamnen i Ekenäs)
Raasepori (Raseborg), Uusimaa, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kaava-alue, katutila, kaupungin asuintalo, kaupungintalo, kirkko, muinaisjäännös, piensatama, pihapiiri, tori
- Character (as the agency lists it)
- kaupunki
- Municipality
- Raasepori (Raseborg)
- Region
- Uusimaa
- Country
- Finland
- Coordinates
- 59.97449, 23.43304
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1197
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Tammisaari on Suomen ensimmäinen keskiajan jälkeen perustettu kaupunki. Tammisaaren kaupunkirakenteen vanhin osa kirkon ja Ison Kirkkokadun ympäristössä periytyy katulinjoineen ja tonttijakoineen 1550-luvulta ja edustaa tiettävästi Suomen vanhinta säilynyttä suunnitelmallisesti rakentunutta kaupunkikokonaisuutta. Tammisaari on keskiaikaisen Porvoon lisäksi ainoa kaupunki, jonka asemakaavaa ei 1600-luvulla muutettu säännölliseksi ruutukaavaksi.
Kaupungin vanhin asuttu alue sijaitsee nykyisen torin etelä- ja länsipuolella ja kirkon ympärillä. Kaupungin vanhin pääkatu, kirkon eteläpuolitse kulkeva Iso Kirkkokatu, johtaa korkeammalla sijaitsevalle raatihuoneen torille. Isoa Kirkkokatua ja muita torille johtavia pääkatuja, Sepänkatua ja Kustaa Vaasan katua, risteävät kapeat poikittaiset sivukujat. Kadulta toiselle ulottuvat tontit ovat yleensä pitkiä ja kapeita. Porvaristonttien päärakennukset sijaitsevat pääkatujen varsilla, kapeat sivukadut ovat joko ulkorakennusten tai lauta-aitojen reunustamia. Raatihuoneentoria reunustavat eri-ikäiset julkiset ja kaupalliset rakennukset, joista kaupungintalo on rakennettu uusrenessanssin tyyliin.
Barckenin niemen puinen rakennuskanta on peräisin 1700-luvun loppupuolelta ja 1800-luvulta. Kaupunkipalosta 1821 huolimatta kaupungin rakenne on säilynyt lähes muuttumattomana. Kirkko on uusittu palon jälkeen uusklassiseen tyyliin ja sen läntinen torni toimii vanhan kaupungin maamerkkinä. Asuinrakennuksia, ulkorakennuksia sekä pihapiirejä on vanhassa kaupungissa jo vuosikymmeniä kunnostettu ja korjattu huolella. Koko vanhan kaupungin alueelle on ominaista huoliteltu ympäristö, jonka omaleimaisuus ja paikallisuus ovat vahvasti säilyneet.
Kaupungin 1550-luvun perustamisvaiheeseen liittyvästä linnan rakentamisesta ovat säilyneet perustukset, jotka ovat osa Linnanmäen puistoaluetta. Käsityöläisten ja merimiesten perinteiset tontit sijaitsevat sen ympärillä nykyisen pienvenesataman tuntumassa. Entisten rantatonttien takapihat ovat maankohoamisen ja rantojen täytön myötä muuttuneet bulevardimaiseksi ranta-alueeksi. Rantapuiston laidalle rakennettu Motelli Marine on esimerkki historialliseen kaupunkirakenteeseen ja kaupunkikuvaan erinomaisesti sovitetusta modernista arkkitehtuurista. Ranta-alueen maamerkkinä on merellinen, laiturialueen kärkeen rakennettu Knipanin ravintola.
Historia
Tammisaari sai kaupunkioikeudet 1546 Kustaa Vaasan päätöksellä. Perustamispäätökseen liittyi tavoite Suomen kaupunkilaitoksen painopisteen siirtämisestä etelärannikolle. Tarkoitus oli ulkomaankaupan johtaminen Tallinnan ohi.
Tammisaarelaiset määrättiin muuttamaan 1550 perustettuun Helsinkiin. Koska Helsinki epäonnistui kaappaamaan Suomenlahden kaupan, saivat tammisaarelaiset muuttaa takaisin kaupunkiinsa. Uudelleen elpyneeseen Tammisaareen ryhdyttiin 1557 rakentamaan ns. kuninkaankartanoa ja pohjoispuolen mäelle linnaa. Linnan rakentaminen jäi kesken. Kirkkoa ja Isoa Kirkkokatua reunustavat korttelit syntyivät 1556-1557.
Tammisaarta koetteli 1821 kaupunkipalo, joka tuhosi kirkon ympäristöä. Palon jälkeisestä uudesta asemakaavasta toteutui porvariston vastustuksen vuoksi vain Ison ja Pikku Kirkkokadun levittäminen nykyistä vastaaviksi. Palossa tuhoutunut 1600-luvun harmaakivikirkko jälleenrakennettiin arkkitehti Charles Bassin suunnitelmien mukaan ja sen rakentamisen myötä pääkadun varteen syntyi myös kirkkoaukio. Raatihuoneentorin varrella sijaitseva 1880-luvulla rakennettu arkkitehti Sebastian Gripenbergin suunnittelema kaupungintalo rakennettiin yksityistaloksi. Se muutettiin nykyiseen asuunsa arkkitehti Th. Höijerin piirustusten mukaan 1898.
Vanhan kaupungin alue sai ensimmäisen suojelukaavan jo 1959. Suojelumääräyksiä tarkennettiin arkkitehti Tore Tallqvistin vuoden 1987 asemakaavassa.
Beskrivning (på svenska)
The agency's own Swedish text. The English below is made from the Finnish.
Ekenäs är den första staden som grundades i Finland efter medeltiden. Den äldsta stadsstrukturen i Ekenäs kring kyrkan och Stora Kyrkogatan härstammar med sina gatulinjer och tomtindelningar från 1550-talet och representerar den veterligen äldsta bevarade och målmedvetet utbyggda stadshelheten i Finland. Vid sidan av medeltida Borgå är Ekenäs den enda staden där stadsplanen på 1600-talet inte ändrats till en schematisk rutnätsplan.
Det äldsta bebodda området i staden ligger på södra och västra sidan av nuvarande torget samt kring kyrkan. Stadens äldsta huvudgata, Stora Kyrkogatan söder om kyrkan, leder högre upp till rådhustorget. Stora Kyrkogatan och de andra huvudgatorna som leder till torget, Smedsgatan och Gustav Wasas gata, korsas av smala sidogränder. Tomterna mellan gatorna är ofta långa och smala. Borgartomternas huvudbyggnader ligger längs med huvudgatorna, medan de smala sidogränderna kantas av uthus eller träplank. Rådhustorget omges av offentliga och kommersiella byggnader av olika åldrar av vilka stadshuset har byggts i nyrenässansstil.
Byggbeståndet i Barckens Udde härstammar från slutet av 1700-talet och början av 1800-talet. Trots stadsbranden 1821 har stadsstrukturen bevarats i tämligen oförändrat skick. Kyrkan har ombyggts efter branden i nyklassicistisk stil och dess västra torn fungerar som landmärke i Gamla stan. I Gamla stan har bostadshus, uthus och gårdsområden sanerats och renoverats med omsorg redan i decennier. Karaktäristiskt för hela området i Gamla stan är den omsorgsfullt skötta omgivningen vars särprägel och lokala drag starkt bibehållits.
Av borgen som byggdes när staden grundades på 1550-talet har grunden bevarats, som nu utgör en del av Borgbackens parkområde. Hantverkarnas och sjömännens traditionella tomter ligger runtomkring i närheten av den nuvarande småbåtshamnen. Bakgårdarna till de forna strandtomterna har förvandlats till ett bulevardliknande strandområde till följd av markhöjning och fyllnadsjord på stränderna. Hotell Marine, som byggts i kanten av strandparken är ett utmärkt exempel på hur modern arkitektur kan anpassas till stadsstrukturen och stadsbilden. Som landmärke för strandområdet fungerar restaurang Knipan vid kajen.
Historia (på svenska)
Ekenäs fick stadsrättigheter 1546 genom Gustav Vasas befallning. Ett av målen när staden grundades var att flytta över tyngdpunkten för stadsregionen till södra kusten. Avsikten var att konkurrera om utrikeshandeln med Reval.
Ekenäsborna förordnades att flytta till Helsingfors som grundats 1550. Helsingfors misslyckades med att överta handeln över Finska viken, och ekenäsborna fick återvända till sin stad. Ekenäs blomstrade upp på nytt och år 1557 började man bygga en så kallad kungsgård och ett slott på kullen i norra delen av staden. Slottet färdigställdes aldrig. Kvarteren kring kyrkan och Stora Kyrkogatan uppstod 1556–1557.
En stadsbrand härjade i Ekenäs 1821 och förstörde en del av omgivningen runt kyrkan. Den nya stadsplanen som uppgjordes efter branden mötte motstånd bland borgerskapet och av planen förverkligades endast breddningen av Lilla och Stora Kyrkogatan till sin nuvarande form. Gråstenskyrkan från 1600-talet som förstördes av branden återuppbyggdes efter ritningar av arkitekt Charles Bassi och i samband med det bildades ett kyrktorg vid huvudgatan. Stadshuset vid Rådhusgatan byggdes på 1880-talet ursprungligen som ett privathus enligt ritningar av arkitekt Sebastian Gripenberg. Huset fick sitt nuvarande utseende 1898 enligt ritningar av arkitekt Th. Höijer.
Gamla stans område fick sin första skyddsplan redan 1959. Skyddsbestämmelserna preciserades i 1987 års stadsplan som utarbetades av arkitekt Tore Tallqvist.
Further reading (as the agency lists it)
Zachris Topelius, Finland framstäldt i teckningar 1845.
A.W. Rancken, Ingå kyrka, Vördade minnen i nyländsk bygd. Ekenäs 1950.
Helge Nyman, Altartavlan i Ekenäs kyrka. Ekenäs 1980.
Tore Tallqvist, Gamla Stan i Ekenäs. Råd och riktlinjer för byggnadsvård. Ekenäs 1982.
Mikko Härö, Läntisen Uudenmaan rakennusten ja maiseman kulttuurihistoriallinen inventointi. Läntisen Uudenmaan seutukaavaliitto. Tammisaari 1993.
Elisa El Harouny et al., Suomalaisia puukaupunkeja. Tammisaari.
Ympäristöministeriö, alueidenkäytön osasto 1995.
Juhani Kostet, Cartographia urbanium Finnicarum. Suomen kaupunkien kaupunkikartaografia 1600-luvulla ja 1700-luvun alussa. Monumenta Cartographica Septentrionalia. Rovaniemi 1997.
Teemu Mökkönen, Tammisaaren kaupunkiarkeologinen inventointi 2002.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
Tammisaari is Finland's first town founded after the Middle Ages. The oldest part of Tammisaari's urban structure, around the church and Iso Kirkkokatu, dates with its street lines and plot divisions from the 1550s and reportedly represents the oldest surviving planned urban ensemble in Finland. Apart from medieval Porvoo, Tammisaari is the only town whose town plan was not changed into a regular grid plan in the 17th century.
The town's oldest inhabited area lies south and west of the present market square and around the church. The town's oldest main street, Iso Kirkkokatu, running south of the church, leads to the higher-lying Raatihuoneentori. Narrow transverse side lanes cross Iso Kirkkokatu and the other main streets leading to the square, Sepänkatu and Kustaa Vaasan katu. Plots extending from one street to another are generally long and narrow. The main buildings of the burgher plots are located along the main streets, while the narrow side streets are lined either by outbuildings or board fences. Public and commercial buildings of different ages line Raatihuoneentori, of which the town hall is built in the Neo-Renaissance style.
The wooden building stock of Barckenin niemi dates from the late 18th century and the 19th century. Despite the town fire of 1821, the town's structure has remained almost unchanged. The church was rebuilt after the fire in the Neoclassical style, and its western tower serves as a landmark of the old town. Residential buildings, outbuildings and courtyards in the old town have for decades already been carefully restored and repaired. The whole old town area is characterised by a well-kept environment, whose distinctiveness and local character have been strongly preserved.
Of the castle construction linked to the founding phase of the town in the 1550s, the foundations have survived; they are part of the Linnanmäki park area. The traditional plots of craftsmen and seamen are located around it, near the present small-boat harbour. Owing to land uplift and the filling of the shoreline, the back yards of the former waterfront plots have turned into a boulevard-like shore area. The Motelli Marine, built on the edge of the waterfront park, is an example of modern architecture excellently fitted to the historical urban structure and townscape. The landmark of the shore area is the maritime-style Knipan restaurant, built at the tip of the quay area.
History
Tammisaari received town privileges in 1546 by decision of Kustaa Vaasa. The founding decision was linked to the aim of shifting the centre of gravity of Finland's urban system to the south coast. The intention was to channel foreign trade past Tallinna.
The people of Tammisaari were ordered to move to Helsinki, founded in 1550. As Helsinki failed to capture the trade of the Suomenlahti, the people of Tammisaari were allowed to move back to their town. In the revived Tammisaari, construction of the so-called royal manor and of a castle on the hill to the north began in 1557. Construction of the castle was left unfinished. The blocks lining the church and Iso Kirkkokatu came into being in 1556-1557.
In 1821 Tammisaari was struck by a town fire, which destroyed the area around the church. Of the new town plan drawn up after the fire, only the widening of Iso Kirkkokatu and Pikku Kirkkokatu to match the present ones was realised, owing to opposition from the burghers. The 17th-century granite church destroyed in the fire was rebuilt to the designs of architect Charles Bass, and with its construction a church square also came into being beside the main street. The town hall along Raatihuoneentori, built in the 1880s and designed by architect Sebastian Gripenberg, was built as a private house. It was converted to its present form to designs by architect Th. Höijer in 1898.
The old town area received its first protection plan as early as 1959. Protection regulations were made more precise in the 1987 town plan of architect Tore Tallqvist.
Nearby in the register
- Tammisaaren rautatieasema-alue (Ekenäs järnvägsstation med omgivning)Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
- Hagenin ja Ramsholmenin puistoalue (Hagens och Ramsholmens parkområde)Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
- Tammisaaren seminaari ja koulukorttelit (Ekenäs seminarium och skolkvarter)Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
- Dragsvikin kasarmit (Dragsvik kaserner)Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö2 mi
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.