RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Hauensuolen kalliopiirrosalue (Gäddtarmens hällristningar)
Hanko (Hangö), Uusimaa, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- muinaisjäännös
- Character (as the agency lists it)
- merialue
- Municipality
- Hanko (Hangö)
- Region
- Uusimaa
- Country
- Finland
- Coordinates
- 59.80554, 22.90733
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1187
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Hauensuolen kalliopiirrossaaret ovat ainutlaatuinen merenkulkijoiden muistomerkki Itämeren alueella.
Hankoniemen kärjestä noin 400 metriä lounaaseen, Hangon luotsiaseman edustalla on Tullisaaren ja Kobbenin välissä kapea salmi Gäddtarmen eli Hauensuoli, joka on muodostanut suojaisan luonnonsataman saaristoreitin varrella. Hauensuolen ankkuripaikalla merenkulkijat ovat odottaneet suotuisia säitä ja käyttäneet saarten sileitä kallioita kivisenä vieraskirjana.
Yhteensä kallioilta on rekisteröity yli 600 erilaista kalliopiirrosta keskiajalta 1900-luvun alkuun. Pääosa piirroksista on 1500 -1600 luvuilta, ruotsalaisille ja suomalaisille aatelissuvuille kuuluvia vaakunoita, ns. porvarisvaakunoita sekä nimikirjaimia ja puumerkkejä. Joukossa on myös kuvauksia, kuten Hankoniemen mittauksia laatineen A. Ehrensvärdin seurueen kaiverrus vuodelta 1754 (ruotsiksi): "Hahn ja Gethe mittasivat saaret, Gerdes ja Frese metsästivät, Liedner kalasti, Skytte laittoi hyvää kahvia, Ribbing huvitteli, v. Spången hakkasi kirjoituksen kallioon ja A. Ehrensvärd katsoi veden korkeutta."
Vesialueelta on löytynyt myös esineistöä erityisesti Tullisaaren ja sen itäpuolisen pikkusaaren välisestä salmesta sekä useita hylkyjä. Esimerkiksi ns. kaapelihylky Tullisaaren koillisrannalla on ajoitettu 1600-luvulle.
Historia
Hankoniemi oli merkittävä etappipaikka Suomenlahden merenkulussa. Hankoniemi mainittiin jo tanskalaisessa varhaiskeskiaikaisessa matkareittiselostuksessa ja Hauensuoli myös mm. ruotsalaisen historiankirjoittajan Olaus Magnuksen 1555 Roomassa julkaisemassa teoksessa. Sataman merkitys korostui Ruotsin suurvalta-aikana, kun liikenne Tukholman ja uusien Baltian provinssien välillä kasvoi.
Nykyisin Hauensuolen luonnonsatama on madaltunut purjehduskelvottomaksi. Yksi uusimmista kaiverruksista on vuodelta 1983, jolloin Hangon kaupunki kaiverrutti vedenkorkeusmerkin sata vuotta aiemmin hakatun vedenkorkeusmerkin alapuolelle.
Beskrivning (på svenska)
The agency's own Swedish text. The English below is made from the Finnish.
Hällristningarna i Gäddtarmen är ett unikt minnesmärke av sjöfarare i Östersjön.
Cirka 400 m nordväst från spetsen av Hangö udd utanför lotsstationen ligger ett smalt sund, Gäddtarmen, mellan öarna Tullholmen och Kobben. Platsen har varit en skyddad naturlig hamn för fartyg som färdats i skärgården. På ankarplatsen har sjöfarare väntat på gynnsamt segelväder och använt de släta strandklipporna som gästbok.
Sammanlagt har över 600 hällristningar registrerats i Gäddtarmen från medeltiden till början av 1900-talet. De flesta av ristningarna är från 1500- och 1600-talen, vapensköldar som tillhört svenska och finska adelssläkter, s.k. borgerliga vapen samt initialer och bomärken. Bland dem finns också beskrivningar som i ristningen från 1754 av Augustin Ehrensvärd, som utförde mätningar vid Hangö udd, och hans sällskap: ”Hahn och Gethe mätte holmarne, Gerdes och Frese iagade, Liedner fiskade, Skytte lagade godt caffe, Ribbing roade sig, v. Spången ristade stenen och A. Ehrenswärd såg på vatnets högd.”
I vattenområdet har man också hittat föremål, särskilt i sundet mellan Tullholmen och den lilla holmen öster om den, samt ett flertal skeppsvrak. Exempelvis det s.k. kabelvraket på nordöstra sidan av Tullholmen är daterat till 1600-talet.
Historia (på svenska)
Hangö udd var en betydande etapp i sjöfarten på Finska viken. Hangö udd nämndes redan i en dansk reseskildring från tidig medeltid och Gäddtarmen förekommer bl.a. i den svenske historikern Olaus Magnus verk som publicerats i Rom år 1555. Hamnen hade en viktig roll under Sveriges stormaktstid då sjötrafiken mellan Stockholm och de nya baltiska provinserna ökade.
I dag är vattennivån så låg i Gäddtarmens naturhamn att sundet inte är farbart. En av de nyaste ristningarna är ett vattenståndsmärke som Hangö stad märkt ut år 1983 invid ett som gjorts 100 år tidigare.
Further reading (as the agency lists it)
Birger Boström, Hauensuolen kivipiirrokset. Hanko 1967.
Torsten Edgren, Gäddtarmen vid Hangö: ett bildgalleri från historisk tid. Ristad och målad. Aspekter på nordisk bergkonst. Vammala 2000.
Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Museovirasto, arkeologian osasto 2001.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The Hauensuoli rock-carving islands are a unique memorial to seafarers in the Baltic region.
About 400 metres south-west of the tip of Hankoniemi, in front of the Hanko pilot station, between Tullisaari and Kobben, lies a narrow strait called Gäddtarmen, or Hauensuoli, which has formed a sheltered natural harbour along the archipelago route. At the Hauensuoli anchorage, seafarers waited for favourable weather and used the smooth rocks of the islands as a stone guestbook.
In total, over 600 different rock carvings from the 1500s and 1600s to the early 20th century have been registered on the rocks. The majority of the carvings date from the 1500s and 1600s and are coats of arms belonging to Swedish and Finnish noble families, so-called burghers' coats of arms, as well as monograms and puumerkki marks. There are also depictions, such as the engraving from 1754, in Swedish, by the retinue of A. Ehrensvärd, who made the survey of Hankoniemi: "Hahn ja Gethe mittasivat saaret, Gerdes ja Frese metsästivät, Liedner kalasti, Skytte laittoi hyvää kahvia, Ribbing huvitteli, v. Spången hakkasi kirjoituksen kallioon ja A. Ehrensvärd katsoi veden korkeutta." ("Hahn and Gethe measured the islands, Gerdes and Frese hunted, Liedner fished, Skytte made good coffee, Ribbing amused himself, v. Spången chiselled the inscription into the rock, and A. Ehrensvärd looked at the height of the water.")
Objects have also been found in the water area, particularly in the strait between Tullisaari and the small island to its east, as well as several wrecks. For example, the so-called cable wreck (kaapelihylky) on the north-east shore of Tullisaari has been dated to the 17th century.
History
Hankoniemi was an important waypoint for shipping in the Gulf of Finland. Hankoniemi was already mentioned in an early medieval Danish travel itinerary, and Hauensuoli also appears in the work published in Rome in 1555 by the Swedish historian Olaus Magnus. The harbour's importance grew during Sweden's great power era, when traffic between Stockholm and the newly acquired Baltic provinces increased.
Today the natural harbour at Hauensuoli has silted up to the point where it is no longer navigable. One of the most recent carvings dates from 1983, when Hanko town carved a water-level mark below the water-level mark cut a hundred years earlier.
Nearby in the register
- Hangon Länsisatama (Västra hamnen i Hangö)Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö2 mi
- Hangon Itäsatama (Östra hamnen i Hangö)Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö2 mi
- Hangon rautatieasema (Hangö järnvägsstation)Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö3 mi
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.