Kaukaan teollisuusympäristö sekä Kanavansuun ja Mälkiän asuntoalueet

Lappeenranta, Etelä-Karjala, Finland

The record

Type: Nationally significant built cultural environment (RKY)
Elements (as the agency lists them): huvila, kaava-alue, kaupungin asuintalo, koulu, puunjalostustehdas, seurantalo, työväen asuintalo
Character (as the agency lists it): kaupunki
Municipality: Lappeenranta
Region: Etelä-Karjala
Country: Finland
Coordinates: 61.06942, 28.23374
Pin: Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
RKY number: 1180

Get directions ↗

This area in the Finnish Heritage Agency's RKY inventory ↗

The Finnish Heritage Agency's description

Kuvaus

Kaukaan tehtaat on ensimmäisiä 1800-luvun lopulla Saimaan kanavan vaikutuspiiriin syntyneistä, suurteollisuudeksi kasvaneista puunjalostukseen perustuneista teollisuusalueista ja merkittävä osa Suomen puunjalostusteollisuuden varhaisvaiheen historiaa. Teollisuuslaitoksen asuinalueet edustavat aikansa korkeatasoista asuntosuunnittelua.

Osa Kaukaan tehtaiden vanhimmasta vaiheesta sisältyy 1900 valmistuneeseen, arkkitehti Selim A. Lindqvistin suunnittelemaan tehdasrakennukseen. Se on erityisen merkittävä varhaisten teräsbetonirakenteittensa ansiosta. Rakennuksessa on tiettävästi ensimmäinenä käytetty holvimaisen rakenteen sijaan kokonaan teräsbetonista vaakarakennetta, ylälaattapalkistoa rakennuksen välipohjana. Keskiaikaisiin linnoihin viittaavat torniaiheet ovat ajalle tyypillisiä tiiliarkkitehtuurin tyylikeinoja.

Tehdasalueen keskeisellä paikalla on Kaukaan arkkitehtinä toimineen W.G. Palmqvistin suunnittelema klassistinen klubirakennus vuodelta 1938. Sen ympäristössä on virkailija-asuntoja 1920-luvulta sekä arkkitehtonisesti erittäin merkittävä Yrjö Lindegrenin suunnittelema virkailijoiden rivitalo vuodelta 1951.

Saimaan kanavan suussa on Kaukaan virkailijoille ja työväelle suunniteltu yhtenäinen ja laaja asuntoalue 1920-1930 –luvulta sekä koulurakennukset (1911 ja 1920), paloasema (1925) ja urheilutalo (1919, 1926). Alueen vanhimmat rakennukset periytyvät Lauritsalan sahan ajoilta. Suuri osa Kaukaan tehtaan rakennuttamista klassistisista rakennuksista on arkkitehti W.G. Palmqvistin suunnittelemia.

Kaukaan tehtaan työväen asuinalue Mälkiässä on esimerkki teollisuusyritysten tukemasta sodan jälkeisestä omakotirakentamisesta. Mälkiä on 1940- ja 1950-luvun taitteessa rakentunut tyyppitaloalue. Masto-, Luotsi- ja Pontuksenkadun varrella on säännöllisesti sijoitettuja tyyppitaloja piharakennuksineen, ja alueella on säilynyt rakentamisajan yhtenäisyys.

Historia

Kaukaan Tehdas Osakeyhtiö perustettiin 1873 Mäntsälän Kaukaankoskelle. Yhtiön toinen tehdas valmistui 1892 Lappeen pitäjän Parkkarilaan, Saimaan vesistön laajojen metsävarojen äärelle. Lankarullatehdas paloi 1898 ja uuden, 1900 toimintansa aloittaneen rullatehtaan suunnitteli arkkitehti Selim A. Lindqvist.

Selluloosatehdas, joka käytti raaka-aineenaan lankarullatehtaan jätemateriaalia, aloitti toimintansa 1897. Tuotanto laajeni edelleen ensimmäisen vaneritehtaan valmistuttua 1926. Uudempi vaneritehdas valmistui 1957, saha 1959, sulfaattiselluloosatehdas 1964 ja paperitehdas 1975. Teollisuusympäristön tehdasrakennuksia ja laajennuksia Kaukaalle suunnittelivat mm. arkkitehdit W.G. Palmqvist, Ahti Korhonen ja Erik Kråkström.

Yhtiö laajeni myös yritysostoin; mm. Salvesenien Lauritsalan saha siirtyi Kaukas Oy:n omistukseen 1916. Rullatehtaasta alkunsa saanut Lauritsalan tehdasalue kehittyi vuosikymmenien mittaan kokonaiseksi tehdasyhdyskunnaksi sairaaloineen, kouluineen, virkamiesklubeineen ja useine työväen asuinalueineen. Yhtiö vaikutti merkittävästi Lauritsalan kauppalan perustamiseen 1932.

Tehdas rakennutti Kanavansuun asuinalueen 1920-1930-luvulla Lauritsalan sahalta ostetulle alueelle. Telakanmäen asuntoalue 1920-1930-luvulta rakennettiin arkkitehti W.G. Palmqvistin suunnittelemana. Telakanmäki oli Kanavansuun suunnitelmallisesti rakennettu osa, ja toinen työväen asuntoalue sijaitsi Jurvalanmäellä. Työläiset rakensivat omia asuntojaan Palmqvistin tekemien mallipiirustusten mukaan.

Mälkiän asuinalue kaavoitettiin Saimaan kanavan varteen tehtaan omistamalle maalle 1949. Suurin osa pientaloista on arkkitehti Kaj Englundin 1952 tehdasyhtiölle suunnittelemia tyyppitaloja.

Kaukaan lankarullatehdas oli maailman viimeinen puurullien valmistaja, kun se lopetti toimintansa 1971-1972. Kaukaan tehdasmuseo aloitti toiminnan rullatehtaan tiloissa 1998.

English translation (from the Finnish)

The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com

Description

The Kaukas factories are among the first industrial areas that arose in the sphere of influence of the Saimaa Canal at the end of the 19th century. They grew into large-scale industry based on wood processing and are a significant part of the early history of Finland's wood-processing industry. The residential areas of the industrial plant represent high-quality housing design of their era.

Part of the oldest phase of the Kaukas factories is included in the factory building designed by architect Selim A. Lindqvist and completed in 1900. It is particularly significant for its early reinforced concrete structures. The building is reportedly the first in which, instead of a vaulted structure, a horizontal structure of entirely reinforced concrete was used, an upper slab-beam framework as the floor structure. Tower motifs referring to medieval castles are typical stylistic devices of brick architecture of that period.

In a central location in the factory area stands the classicist club building from 1938, designed by W.G. Palmqvist, architect of Kaukas. Around it are staff housing from the 1920s, as well as the terraced house for officials from 1951, designed by Yrjö Lindegren, which is architecturally highly significant.

At the mouth of the Saimaa Canal there is a uniform and extensive residential area for Kaukas officials and workers, from the 1920-1930s, along with school buildings (1911 and 1920), a fire station (1925) and a sports hall (1919, 1926). The oldest buildings in the area date from the time of the Lauritsala sawmill. Much of the classicist buildings constructed for the Kaukas factory were designed by W.G. Palmqvist.

The Mälkiä workers' residential area of the Kaukas factory is an example of single-family house construction after the war, supported by industrial companies. Mälkiä is a standard-house area that was built at the turn of the 1940s and 1950s. Along Masto, Luotsi and Pontuksenkatu streets there are regularly placed standard houses with outbuildings, and the area has retained the uniformity of its construction period.

History

Kaukaan Tehdas Osakeyhtiö was founded in 1873 at Kaukaankoski in Mäntsälä. The company's second factory was completed in 1892 at Parkkarila in the parish of Lappee, on the edge of the extensive forest resources of the Saimaa water system. The thread-reel factory burned in 1898, and the new reel factory, which began operations in 1900, was designed by architect Selim A. Lindqvist.

The cellulose factory, which used waste material from the thread-reel factory as its raw material, began operations in 1897. Production expanded further after the first plywood factory was completed in 1926. The newer plywood factory was completed in 1957, the sawmill in 1959, the sulphate pulp mill in 1964 and the paper mill in 1975. Architects W.G. Palmqvist, Ahti Korhonen and Erik Kråkström, among others, designed factory buildings and extensions for Kaukaa.

The company also expanded through acquisitions; for example, the Salvesen family's Lauritsala sawmill passed into the ownership of Kaukas Oy in 1916. The Lauritsala factory area, which originated from the reel factory, developed over the decades into a complete factory community with hospitals, schools, officials' clubs and several workers' housing areas. The company had a significant influence on the founding of the market town of Lauritsala in 1932.

The factory built the Kanavansuu residential area in the 1920s-1930s on land purchased from the Lauritsala sawmill. The Telakanmäki housing area, from the 1920s-1930s, was built to a design by architect W.G. Palmqvist. Telakanmäki was a planned part of Kanavansuu, and a second workers' housing area was located at Jurvalanmäki. Workers built their own homes according to model drawings made by Palmqvist.

The Mälkiä residential area was zoned in 1949 on land owned by the factory alongside the Saimaa Canal. Most of the detached houses are type houses designed in 1952 by architect Kaj Englund for the factory company.

The Kaukaa thread-reel factory was the last manufacturer of wooden reels in the world when it ceased operations in 1971-1972. The Kaukaa Factory Museum began operating in the premises of the reel factory in 1998.

Nearby in the register

Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.

Descriptions are shown with the written permission of the Finnish Heritage Agency and reproduced unchanged. Locations come from its open spatial data; pins are placed by TreeAlive. Finnish Heritage Agency (Museovirasto) · Spatial data: CC BY 4.0

All Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö in Etelä-Karjala All Region Etelä-Karjala records All Finland Heritage registers Historical markers (US)National Register of Historic Places (US)

See your own family's places on a living map