RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Riihimäen keskusliikekatu
Riihimäki, Kanta-Häme, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- asuinkerrostalo, katutila, kauppa- ja liikerakennus
- Character (as the agency lists it)
- kaupunki
- Municipality
- Riihimäki
- Region
- Kanta-Häme
- Country
- Finland
- Coordinates
- 60.73887, 24.77448
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 4892
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Riihimäen liikekeskus, jossa on saavutettu katulinjan yhtenäinen arkkitehtoninen ilme, ilmentää 1930- ja 1940-luvun kaupunkisuunnittelun periaatteita ja liikerakentamisesta.
Rautateiden risteykseen kehittyneen Riihimäen kauppalan Hämeenkadun ja sen poikkikatujen rakennuskanta muodostaa ennen toista maailmansotaa syntyneen liikekeskustan. Erityisesti 1930-luvun funktionalistiset liikerakennukset muodostavat yhtenäisen katunäkymän. Keskustan asemakaavaratkaisut perustuvat suurelta osin Otto-Iivari Meurmanin 1922 laatimaan asemakaavaan.
Keskusliikekadun varressa on pääosin 1920-luvun klassistisia ja 1940-luvun funktionalistisia asuin- ja liikerakennuksia. Kokonaisuuteen kuuluu entisiä pankki-, apteekki-, koulu- ja kaupparakennuksia.
Historia
Rautateiden risteykseen asutuksen, teollistumisen ja varuskunnan ansioista taajaväkiseksi yhdyskunnaksi kehittynyt Riihimäki erosi Hausjärven kunnasta itsenäiseksi kauppalaksi 1922. Ensimmäisen asemakaavan, jota ei kuitenkaan toteutettu, laati arkkitehti Harald Andersin 1916. Arkkitehti Otto-Iivari Meurmanin 1922 laatima uusi asemakaava vahvistettiin 1925. Ensimmäisiä uuden kaavan mukaan valmistuneita rakennuksia oli Eino Forsmanin suunnittelema Valtakatu 3.
Hämeenkatu muotoutui Kauppalaksi tulon jälkeen Riihimäen liikekeskukseksi. Sen varrelle kohosivat maailmansotien välillä mm. seuraavat funktionalistiset ja klassistiset asuin- ja liikerakennukset:
Hämeenkatu 17, Mäkelän talo, arkkitehti Arvo Aalto 1934
Hämeenkatu 25-27, ent. Osuusliike Ahjo, KK:n rak.os. 1939
Hämeekatu 29, Seurahuone, arkkitehti Veli Valorinta 1948
Hämeenkatu 38, ent. apteekki, Marius af Schulten 1934
Kauppakatu 11, ent. KOP:n pankkitalo, Kauno S. Kallio 1930
Valtakatu 3, asuin- ja liikerakennus, arkkitehti Eino Forsman 1926
Kauppakatu 6, ent. pankkitalo, rakennusmestari Heikki Tiitola
Keskuskatu 3, ent. PYP:n toimitalo, arkkitehti Oiva Kallio
Hämeenkatu 35, Riihimäen lukio, rakennusmestari J.E. Valorinta 1927, arkkitehti Väinö Vähäkallio 1940, V.E. Rauhala 1959 (rakennettu 1963)
Further reading (as the agency lists it)
Jouko Hoffren ja Kalevi Penttilä, Riihimäen historia 1. 1979.
Riihimäen kaupunginmuseo. 25-vuotisjuhlajulkaisu. Riihimäki 1986.
Helena Honka-Hallila, Riihimäki - hyvien yhteyksien kaupunki. Riihimäki 1960-2000. Riihimäen kaupunki 2000.
Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto 2003.
Timo Salminen, Opin teillä, Riihimäen oppikoulut ja lukiot 1905-2005. Riihimäki 2005.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The Riihimäki commercial centre, where a unified architectural appearance along the street line has been achieved, embodies the principles of town planning and of commercial building of the 1930s and 1940s.
The building stock of Hämeenkatu and its cross streets in the market town of Riihimäki, which developed into a railway junction, forms the commercial centre that arose before the Second World War. In particular, the functionalist commercial buildings of the 1930s form a unified street view. The town plan solutions for the centre are largely based on the town plan drawn up in 1922 by Otto-Iivari Meurman.
Along Keskusliikekatu are mainly classicist residential and commercial buildings of the 1920s and functionalist ones of the 1940s. The ensemble includes former bank, pharmacy, school and shop buildings.
History
Riihimäki, which developed into a densely populated community at the railway junction thanks to settlement, industrialisation and the garrison, separated from the municipality of Hausjärvi to become an independent market town in 1922. The first town plan, which was not however implemented, was drawn up by the architect Harald Andersin in 1916. The new town plan drawn up in 1922 by the architect Otto-Iivari Meurman was confirmed in 1925. One of the first buildings completed under the new plan was Valtakatu 3, designed by Eino Forsman.
After becoming a market town, Hämeenkatu developed into the commercial centre of Riihimäki. Along it, between the world wars, the following functionalist and classicist residential and commercial buildings were erected, among others:
Hämeenkatu 17, Mäkelä House, architect Arvo Aalto 1934
Hämeenkatu 25-27, former Osuusliike Ahjo, KK:n rak.os. 1939
Hämeekatu 29, Seurahuone, architect Veli Valorinta 1948
Hämeenkatu 38, former pharmacy, Marius af Schulten 1934
Kauppakatu 11, former KOP bank building, Kauno S. Kallio 1930
Valtakatu 3, residential and commercial building, architect Eino Forsman 1926
Kauppakatu 6, former bank building, master builder Heikki Tiitola
Keskuskatu 3, former PYP office building, architect Oiva Kallio
Hämeenkatu 35, Riihimäki Upper Secondary School, master builder J.E. Valorinta 1927, architect Väinö Vähäkallio 1940, V.E. Rauhala 1959 (built 1963)
Nearby in the register
- Riihimäen rautatieasema ja RautatienpuistoValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
- Riihimäen urheilupuistoValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
- Riihimäen Lasin tehdasalueValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö1 mi
- Riihimäen kasarmialueValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö1 mi
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.