RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Riihimäen kasarmialue
Riihimäki, Kanta-Häme, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kasarmi, kirkko, museo
- Character (as the agency lists it)
- kaupunki
- Municipality
- Riihimäki
- Region
- Kanta-Häme
- Country
- Finland
- Coordinates
- 60.75636, 24.79491
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1429
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Riihimäen kasarmialue on merkittävimpiä 1910-luvulla rakennettuja varuskuntiamme, jota luonnehtii erityisesti topografisesti omaleimainen sijoittelu. Varuskunta-alueen rakennuskanta on valmistunut pääasiassa kahdessa vaiheessa, ensin venäläisten toimesta 1910-luvulla ja suomalaisten täydennysrakentamisvaiheessa 1950-luvulla.
Sotilaskäytössä pysynyt kasarmialue sijaitsee kaupungin keskustasta koilliseen. Rakennukset on ryhmitelty harjulle niin, että kasarmialue on hyvin pitkä ja kapea.
Perustamisvaiheen rakennuskanta - miehistön majoistusrakennukset ja päällystön asuintalot sekä mm. upseerikerho, sairaala, kirkko ja lukuisat varastot ja tallit - on pääosin säilynyt ja käsittää puolensataa rakennusta, kaikki tiiltä ja ulkoasultaan puhtaaksimuurattuja. Kasarmialueen yleisilme on säilynyt entisellään huolimatta rakennuksissa tehdyistä muutoksista ja alueen lisärakentamisesta.
Historia
Venäjän keisarikunnan 1900-luvun alkupuolella tekemillä joukkojenkeskityksillä Etelä-Suomeen varauduttiin torjumaan Saksan maihinnousuyritykset ja mm. turvaamaan rautatieyhteydet viime kädessä Pietarin pohjoisen sivustan varmistamiseksi. Yksi tällöin alkunsa saaneista kasarmialueista rakennettiin Riihimäelle.
Varuskuntapaikkakunta Riihimäestä tuli 1909, jolloin ensimmäinen sotilasosasto siirrettiin Riihimäen asemakylään. Maa-alue kasarmia varten pakkolunastettiin 1910. Rakennustyöt käynnistyivät Venäjän sotaministeriön tyyppipiirustusten mukaan vielä samana vuonna ja jatkuivat neljättä vuotta. Alueelle majoitettiin ensiksi 10. Suomenmaalainen tarkkampujarykmentti. Kevään 1918 sisällissotatapahtumien ja niitä seuranneen vankileirivaiheen jälkeen kasarmialue vakiintui 1919 uudelleen sotilaskäyttöön.
Venäläisen sotilaskirkon rakennustyöt alkoivat 1913 ja rakennus valmistui seuraavana vuonna. Suomalaisten aikana rakennusta käytettiin mm. ammusvarastona. Rakennus kunnostettiin ja vihittiin 1960 Riihimäen luterilaisen seurakunnan käyttöön.
Suomalaisena pääkäyttäjänä oli 1920-luvun alusta 1930-luvun lopulle Kenttätykistörykmentti 3. Nykyisen kaltainen viestivaruskunnan olemus kasarmialueella on ollut 1950-luvun lopulta, jolloin punatiilisten kasarmien reuna-alueille rakennettiin puolustusministeriön ja arkkitehti Heidi Vähäkallio-Hirvelän suunnittelemia kasarmi- ja asuinrakennuksia mm. viestikoulu, sähkötekninen koulu ja kantahenkilökunnan asuinrakennuksia.
Further reading (as the agency lists it)
A. Hurme, Kenttätykistörykmentti 3:n vaiheita 1918-1938, Riihimäki 1938.
Aili ja Lauri Palva, Seurakuntaelämää Riihimäellä, Hämeenlinna 1962.
Jouko Hoffrén, Riihimäen historia, Riihimäki 1979.
Jari Lehtoväre, Riihimäen varuskunnan historia 1909 - 1939, Riihimäki 2001.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The Riihimäki barracks area is among the most significant barracks from the 1910s in our country, and is characterised in particular by its topographically distinctive layout. The building stock of the garrison area was completed mainly in two phases: first by the Russians in the 1910s, and then in the Finnish supplementary building phase in the 1950s.
The barracks area, which has remained in military use, lies north-east of the town centre. The buildings are grouped on a ridge so that the barracks area is very long and narrow.
The building stock of the founding phase, including the troop accommodation buildings and officers' residences, as well as the officers' club, hospital, church and numerous storehouses and stables, has mostly survived. It comprises some fifty buildings, all in brick, with exterior walls of plain exposed brickwork. The overall appearance of the barracks area has remained unchanged despite alterations to the buildings and additional construction in the area.
History
The troop concentrations carried out by the Russian Empire in the first half of the 20th century in southern Finland were aimed at countering German landing attempts and, among other things, at securing railway connections, ultimately to safeguard the northern flank of Pietari. One of the barracks areas originating from this period was built at Riihimäki.
Riihimäki became a garrison town in 1909, when the first military unit was transferred to the station village of Riihimäki. The land for the barracks was compulsorily purchased in 1910. Construction began that same year according to the standard drawings of the Russian War Ministry and continued for four years. The first unit to be accommodated in the area was the 10th Finnish Sharpshooter Regiment. After the events of the 1918 Civil War in spring and the subsequent prisoner camp phase, the barracks area was re-established for military use in 1919.
Construction of the Russian military church began in 1913 and the building was completed the following year. During the Finnish period the building was used, among other things, as an ammunition store. The building was restored and consecrated in 1960 for the use of the Lutheran parish of Riihimäki.
The Finnish main user from the early 1920s to the late 1930s was Field Artillery Regiment 3. The present-day character of the signals garrison at the barracks has existed since the late 1950s, when barracks and residential buildings designed by the Ministry of Defence and architect Heidi Vähäkallio-Hirvelä were built on the fringes of the red-brick barracks. These included the Signal School, the Electrotechnical School and residential buildings for career staff.
Nearby in the register
- Riihimäen vankilaValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
- Riihimäen urheilupuistoValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö1 mi
- Riihimäen keskusliikekatuValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö1 mi
- Riihimäen rautatieasema ja RautatienpuistoValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö2 mi
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.