RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Sairion pientaloalue
Hämeenlinna, Kanta-Häme, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kaava-alue, katutila
- Character (as the agency lists it)
- kaupunki
- Municipality
- Hämeenlinna
- Region
- Kanta-Häme
- Country
- Finland
- Coordinates
- 61.01237, 24.47324
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 4886
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Sairion pientaloalue on edustava esimerkki laajasta ja yhtenäisestä jälleenrakennuskauden asuinalueesta. Sairio on säilyttänyt hyvin alkuperäisen mittakaavansa ja harmonisen ilmeensä.
Sairion pientaloalue sijaitsee noin 2,5 kilometrin päässä Hämeenlinnan kaupungin keskustasta, Aulangontien ja Aulangon luonnonsuojelualueen välissä. Rakennuskanta muodostuu pääasiassa harjakattoisista, puolitoistakerroksisista puutaloista. Erityisesti Ruutikellarintien, Pekolankadun ja Salomaakadun näkymät ovat avaria ja ilmavia pitkine pientaloriveineen. Kaupunginosa on puistomaisen vehreä ja luonnonläheinen.
Historia
Historiallisesti Sairion pientaloalue kuului Hätilän kylään, joka otettiin Linnan karjakartanon yhteyteen 1550-luvulla. Nimensä alue sai Sairion torpasta, joka erotettiin 1639 Hätilän kylästä Hämeenlinnan kaupungin porvareiden viljelymaaksi. Myöhemmin alue kuului Saaristen virkatalon omistukseen. Hämeenlinnan kaupunki siirrettiin 1770- ja 1780-luvulla Saaristen virkatalon maille. Sairion asemakaavoitus sai alkunsa vuonna 1912, kun arkkitehtitoimisto Jung & Bomansson laati suunnitelman rantavyöhykkeen kortteleiden rakentamiseksi. Kaavassa oli 124 asuin- ja 11 tehdastonttia. Arkkitehti Elias Kaalamon laatima, edellistä laajemman alueen käsittävä asemakaava vahvistettiin 1936.
Eduskunnassa hyväksyttiin ns. pika-asutuslaki 28.6.1940 luovutetun alueen väestön asuttamiseksi talvisodan jälkeen ja maanhankintalaki 5.5.1945 siirtoväen ja rintamasotilaiden asuttamiseksi. Maata asutukseen joutuivat ensisijaisesti luovuttamaan valtio, seurakunnat, kunnat ja yhteisöt. Lain tarkoittamat tilat ja asuntotontit oli kussakin kunnassa muodostettava siten, että niistä koostui yhtenäisiä alueita. Jälleenrakennuskaudella käytettiin yleensä valmiita tyyppipiirustuksia, jolloin laina-anomus ja rakennuslupa voitiin panna nopeasti vireille.
Aulangontien pohjoispuolisen alueen rakennuskanta on pääosin 1940-1950 –luvuilta.
Further reading (as the agency lists it)
Yrjö S. Koskimies, Hämeenlinnan kaupunki 1945-1974. Hämeenlinna 1977.
Veikko Laukkonen, Jälleenrakennuskauden pientalo Suomessa. Helsinki 1987.
Lauri Putkonen ja Marja Ivars, Kyliä ja kortteleita. Hämeenlinnan ja Hattulan rakennuskulttuuriselvitys. Hattulan kunta, Hämeenlinnan kaupunki 2003.
Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto 2003.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
Sairio small-house area is a representative example of an extensive and uniform residential area from the post-war reconstruction period. Sairio has retained its original scale and harmonious appearance well.
The Sairio small-house area is located about 2.5 kilometres from the centre of the town of Hämeenlinna, between Aulangontie and the Aulango nature conservation area. The building stock consists mainly of gable-roofed, one-and-a-half-storey timber houses. The views along Ruutikellarintie, Pekolankatu and Salomaakatu in particular are spacious and airy, with their long rows of small houses. The district is park-like, green and close to nature.
History
Historically, the Sairio small-house area belonged to the village of Hätilä, which was incorporated into the Linna karjakartano in the 1550s. The area took its name from the Sairio croft, which was separated from the village of Hätilä in 1639 as farmland for the burghers of the town of Hämeenlinna. Later the area belonged to the Saaristo civil-service farm. In the 1770s and 1780s the town of Hämeenlinna was moved onto the lands of the Saaristo civil-service farm. Town planning in Sairio began in 1912, when the architectural firm Jung & Bomansson drew up a plan for building the blocks along the shoreline zone. The plan included 124 residential plots and 11 factory plots. The town plan drawn up by architect Elias Kaalamo, covering a wider area than the previous one, was confirmed in 1936.
Parliament approved the so-called pika-asutuslaki on 28.6.1940 for settling the population of the ceded territory after the Winter War, and the maanhankintalaki on 5.5.1945 for settling evacuees and front-line soldiers. The state, parishes, municipalities and communities were primarily required to hand over land for settlement. In each municipality, the holdings and residential plots intended under the act had to be formed in such a way that they made up contiguous areas. During the post-war reconstruction period, ready-made type drawings were generally used, so that the loan application and building permit could be submitted quickly.
The building stock in the area north of Aulangontie dates mainly from the 1940s and 1950s.
Nearby in the register
- Linnan kasarmitValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
- Hämeenlinnan rautatieasemaValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
- Hämeenlinnan KaupunginpuistoValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
- Hämeen linnaValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.