Kaupunginojan varren puistovyöhyke

Oulu, Pohjois-Pohjanmaa, Finland

The record

Type: Nationally significant built cultural environment (RKY)
Elements (as the agency lists them): kaava-alue, puisto
Character (as the agency lists it): kaupunki
Municipality: Oulu
Region: Pohjois-Pohjanmaa
Country: Finland
Coordinates: 65.00768, 25.48046
Pin: Placed by TreeAlive on the edge of the largest area the agency maps, nearest its centre
RKY number: 4488

Get directions ↗

This area in the Finnish Heritage Agency's RKY inventory ↗

The Finnish Heritage Agency's description

Kuvaus

Oulun Kaupunginojan varren avoin puistovyöhyke on tärkeä esimerkki puukaupungin palon jälkeisestä asemakaavaratkaisusta, jolla pyrittiin parantamaan kaupungin paloturvallisuutta. Puistovyöhyke perustuu puukaupungin palon jälkeen 1824 laadittuun empireasemakaavaan. Oulun Kaupunginojan varren aukiot eli plaanat muodostavat kaupunkirakenteessa keskeisen puistosarjan läpi koko keskustan.

Kaupunginoja, joka on yksi Oulujoen haaroista, virtaa Oulun keskustan läpi kaakosta luoteeseen. Kaupunginojan varrelle sijoittuvat Pokkisen puisto, Madetojan puisto, Hallituspuisto, Snellmanin puisto, Otto Karhin puisto, Vaaran puisto ja Lyötyn puisto. Puistoissa valtapuuna on rauduskoivu, mutta puistoalueiden kunnostusten yhteydessä puulajivalikoimaa on pyritty monipuolistamaan. Aleksanterinkadulla, Torikadulla ja Kirkkokadulla Kaupunginojan ylittävät 1830-luvulla rakennetut kivisillat.

Pokkisen puisto sijaitsee Kaupunginojan suulla. Osa täytemaalle rakennetun puiston alueesta on jäänyt Oulujoen ylittävän sillan alle. Pokkisen puistoon on pystytetty 1959 Oskari Jauhiaisen Kalasääski ja lohi –veistos. Aleksanterinkadun toisella puolella sijaitsevassa Madetojan puistossa on Aarre Aaltosen tekemä Leevi Madetojan patsas (1962). Puisto on nimetty säveltäjän mukaan kolme vuotta patsaan pystyttämisen jälkeen.

Hallituspuisto ympäröi Oulun kaupungintaloa (1887, 1920) ja puiston laidalla on Pateniemen laivavarvilta 1860-luvulle paikalle siirretty ja mm. raatihuoneena toiminut puutalo. Hallituspuistoa koristaa Sanna Koiviston Ajan kulku -veistos (2005). Viereiseen Snellmanin puistoon on sijoitettu Jussi Mäntysen Kurjet (1947) sekä siltana Kaupunginojan ylittävä Martti Aihan Mediator (1999).

Kaupunginoja lävistää Otto Karhin puistokorttelin diagonaalisesti. Kaupungin keskeisimpiin kevyen liikenteen risteyksiin kuuluvassa puistossa ojan ylittävät kävelysillat. Tämän jälkeen puistosarja jatkuu Vaaran puistona, jota täydentävä Uudenkadun bulevardi seuraa kääntyvää kaupunginojan uomaa. Vaaran puistoon on sijoitettu kirjailija Teuvo Pakkalan muistopatsas (Oskari Jauhiainen 1973) sekä jääkärinmuistomerkki (arkkitehtuuritoimisto Seppo Valjus 1967).

Lyötynpuistossa Kaupunginojan varsi muodostaa pitkänomaisen puiston suvantoineen. Lyötyn puisto on entinen kaupungin varikkoalue, joka on kunnostettu puistoksi 1964. Suvannon rannalla on Viljo Savikurjen Pohjan neito (1967).

Rautatien itäpuolella Kaupunginoja laajenee suvannoksi, jonka ympärillä on Karjasillan puisto. Martti Tarvaisen lintuaiheinen Siivet on pystytetty Karjasillan puiston suvantoon 1965.

Historia

Oulun Kaupunginojan rannat olivat laidunniittyjä ennen kaupungin paloa 1822. J.A. Ehrenström ja C.L. Engel laativat palossa tuhoutunutta keskustaa varten 1824 uuden empireasemakaavan, ja Ehrenström ehdotti Kaupunginojan jättämistä luonnonmukaiseksi ja puistikoiden istuttamista ojan varteen. Aukioiden eli plaanojen tehtävä oli parantaa puukaupungin paloturvallisuutta. Kaupunki vuokrasi plaanoja huutokaupoissa aina viiden vuoden sopimuksilla kaupunkilaisille.

Kaupunginojan vartta ryhdyttiin kunnostamaan puistomaiseksi 1830-luvulla. Kanavan pohja ja laidat kivettiin. Ojan molemmin puolin rakennettiin kävelyplaanit nykyisen Isonkadun ja Kirkkokadun välille eli nykyisen Snellmanin puiston alueelle. Ensimmäinen varsinainen puistoalue oli Appelgrenin plaani eli Otto Karhin puisto.

Puistoja perustettiin lisää 1860- ja 1870-luvuilla. Plaanoille toimitettiin läheisiltä maatiloilta ainakin kotipihlajia ja haapoja. 1880-luvulle tultaessa puistoalueella kasvoi jo 55 ulkomaista kasvilajia.

Pokkitörmä tuli suosituksi puistoksi 1860-luvulla. Kaupunginojaa syvennettiin sen kohdalta nälkävuosien työllisyystöillä ja puistoon istutettiin mm. lehmuksia ja pensaita. Pokkitörmästä tuli kaupunkikuvallisesti erityisen tärkeä, kun Oulujoen ylittävät sillat valmistuivat 1869. Helsingin kaupunginpuutarhuri S. Olsson kutsuttiin 1907 ja helsinkiläinen puutarha-arkkitehti Bengt Schalin 1929 puistosuunnittelijaksi ja mm. Pokkisen alaosan kohentajaksi.

Madetojan puistoa rajaava Oikokatu avattiin Oulujoen siltojen suuntaan 1920 asemakaavassa. Ehrströmin-Engelin asemakaavan jälkeen oleellisimman muutoksen puistovyöhykkeeseen teki 1947 Meurmanin-Ervin asemakaava, jonka mukaan Snellmanin puisto pääosin rakentui ja jonka tuloksena Vaaran puistoa supistettiin. Madetojan puisto sai kaavan tuloksena nykymuotonsa, kun Asemakadun luoteispää liitettiin siihen.

English translation (from the Finnish)

The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com

Description

The open park zone along the Kaupunginoja in Oulu is an important example of a town plan solution introduced after the wooden town fire, which aimed to improve the town's fire safety. The park zone is based on the Empire town plan drawn up after the wooden town fire of 1824. The squares, or plaanat, along the Kaupunginoja in Oulu form a central sequence of parks running through the whole town centre.

Kaupunginoja, which is one of the branches of the Oulujoki, flows through the centre of Oulu from south-east to north-west. Along the Kaupunginoja are Pokkinen park, Madetoja park, Hallituspuisto, Snellman park, Otto Karhi park, Vaara park and Lyötty park. The dominant tree in the parks is silver birch, but efforts have been made to diversify the tree species in connection with park renovations. The stone bridges built in the 1830s span the Kaupunginoja on Aleksanterinkatu, Torikatu and Kirkkokatu.

Pokkinen park is located at the mouth of the Kaupunginoja. Part of the park area, built on fill, has remained under the bridge spanning the Oulujoki. A sculpture, Kalasääski ja lohi by Oskari Jauhiainen, was erected in Pokkinen park in 1959. On the other side of Aleksanterinkatu, in Madetoja park, is the Leevi Madetoja statue (1962) by Aarre Aaltonen. The park was named after the composer three years after the statue was erected.

Hallituspuisto surrounds Oulu City Hall (1887, 1920), and on the edge of the park is a wooden house moved in the 1860s from the Pateniemi shipyard, which among others served as the town hall. Hallituspuisto is decorated with Sanna Koivisto's sculpture Ajan kulku (2005). In the neighbouring Snellman park are Jussi Mänty's Kurjet (1947) and, as a bridge spanning the Kaupunginoja, Martti Aiha's Mediator (1999).

The Kaupunginoja cuts diagonally through Otto Karhi park block. In the park, which is one of the city's most central light-traffic junctions, pedestrian bridges cross the ditch. The park sequence then continues as Vaara park, complemented by Uudenkatu boulevard, which follows the bend of the Kaupunginoja channel. Vaara park contains the memorial to writer Teuvo Pakkala (sculpted by Oskari Jauhiainen, 1973) and the Jääkäri memorial (architectural office Seppo Valjus, 1967).

In Lyötty park the Kaupunginoja forms an elongated park with its suvanto. Lyötty park is a former city depot area that was converted into a park in 1964. On the bank of the suvanto is Viljo Savikurki's Pohjan neito (1967).

East of the railway the Kaupunginoja widens into a suvanto, around which lies Karjasilta park. Martti Tarvainen's bird-themed Siivet was erected in the suvanto of Karjasilta park in 1965.

History

The banks of the Kaupunginoja in Oulu were pasture meadows before the town fire of 1822. J.A. Ehrenström and C.L. Engel drew up a new Empire town plan in 1824 for the centre destroyed in the fire, and Ehrenström proposed leaving the Kaupunginoja in its natural state and planting small park groves along the ditch. The purpose of the squares, or plaanat, was to improve fire safety in the wooden town. The town leased the plaanat to townspeople at auctions, always on five-year contracts.

Work to restore the Kaupunginoja as a park began in the 1830s. The bed and sides of the channel were paved with stone. On both sides of the ditch, promenade plaanat were built between the present Isokatu and Kirkkokatu, that is, in the area of the present Snellman park. The first actual park area was the Appelgren plaani, that is, Otto Karhi park.

More parks were established in the 1860s and 1870s. At least home rowans and aspens were supplied to the plaanat from nearby farms. By the 1880s the park area already grew 55 foreign plant species.

Pokkitörmä became a popular park in the 1860s. The Kaupunginoja was deepened at this point through famine-year employment works, and the park was planted with, among others, linden trees and shrubs. Pokkitörmä became especially important to the townscape when the bridges spanning the Oulujoki were completed in 1869. Helsinki city gardener S. Olsson was invited in 1907, and Helsinki landscape architect Bengt Schalin was invited in 1929 as park designer and, among other things, as improver of the lower part of Pokkinen.

Oikokatu, which borders Madetoja park, was opened in the direction of the Oulujoki bridges in the 1920 town plan. After the Ehrström-Engel town plan, the most essential change to the park zone was made by the Meurman-Ervi town plan of 1947, according to which Snellman park was largely built and as a result of which Vaara park was reduced. Madetoja park received its present form as a result of this plan, when the north-western end of Asemakatu was joined to it.

Nearby in the register

Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.

Descriptions are shown with the written permission of the Finnish Heritage Agency and reproduced unchanged. Locations come from its open spatial data; pins are placed by TreeAlive. Finnish Heritage Agency (Museovirasto) · Spatial data: CC BY 4.0

All Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö in Pohjois-Pohjanmaa All Region Pohjois-Pohjanmaa records All Finland Heritage registers Historical markers (US)National Register of Historic Places (US)

See your own family's places on a living map