RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Jyväskylän Harju ja Vesilinna
Jyväskylä, Keski-Suomi, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- matkailurakennus, puisto, urheilurakennus
- Character (as the agency lists it)
- metsämaisema
- Municipality
- Jyväskylä
- Region
- Keski-Suomi
- Country
- Finland
- Coordinates
- 62.24321, 25.73954
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 4307
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Jyväskylän kaupungin tunnukseksi mainitulla, jääkauden lopulla syntyneellä Harjulla on sen luonnonhistoriallisen luonteen lisäksi kulttuurihistoriallista merkitystä kaupungin ensimmäisenä luonnonpuistona ja erilaisten tapahtumien pitopaikkana. Harju on kaupunkipuistona verrattavissa esimerkiksi Kuopion Väinölänniemeen.
Harju rajaa Jyväskylän ensimmäisessä asemakaavassa rakennetun ruutukaava-alueen harjumuodostelmaan. Harjulla on huomattava kaupunkikuvallinen merkitys vanhan ja uusien alueiden jakajana ja kaukomaiseman muovaajana.
Harjun korkeimmalla kohdalla sijaitsee vesitorni, Vesilinna. Rakennuksessa toimivat Jyväskylän yliopiston luonnontieteellinen museo sekä ravintola. Harjulle nousevat kiviportaat, joiden alapäässä Yliopistonkadulla on liuskekivinen oleskelutasanne suihkulähteineen 1960-luvulta. Portaat ovat osa kävely- ja kulttuurimatkailureittiä Harjun historiaa ja maisemaa kuvaavine infotauluineen.
Harjun urheilukenttä on tunnettu yleisurheilukilpailuistaan sekä erityisesti pesäpallokenttänä. Jyväskylän Suurajojen pikataipaleiden näyttämönä Harju tunnettiin laajalti. Harjulla on kuvanveistäjä Pauli Koskisen veistos "Palloa pelaavat pojat" vuodelta 1951.
Historia
Syrjälänharju eli Harju on syntynyt jääkauden lopulla, kun mannerjäätikkö pysähtyi noin sadaksi vuodeksi ilman viilentymisen seurauksena paikoilleen ja muodosti ns. reunamuodostuman. Syrjälänharjun nimi juontuu Syrjälän maatilasta, jonka maista valtio lahjoitti osan 1837 Jyväskylän kaupungin perustamiseksi. Harju rajasi Jyväskylän kaupungin rakennettua aluetta aina 1910-luvulle asti, jonka jälkeen Harjun takainen kaupunki- ja lähiöasutus on kasvanut tasaisesti.
1925 rakennetut kiviportaat ovat arkkitehti Gunnar Wahlroosin suunnittelemat ja kaupungininsinööri J.E. Järvilehdon rakennuttamat. Portaita on 1960-luvun alussa uudistettu kaupunginarkkitehti Erkki Kantosen suunnitelmin. Harjun pesäpalloilusta kuuluisa urheilukenttä rakennettiin niin ikään ensimmäisen kerran jo 1926.
Kaupunginarkkitehti Olavi Kivimaan suunnittelema, vuosina 1951-1953 rakennettu Vesilinna jatkaa Harjun laelle 1887 rakennetun puisen näkötornin perinteitä näköalatasanteineen. Erityisesti 1950-luvulla Vesilinna tunnettiin merkittävänä Jyväskylän seudun matkailukohteena.
Further reading (as the agency lists it)
Hannu Kiiski, Jyväskylän Harju. Keski-Suomi VIII. Jyväskylä 1968.
Eila Korpiaho, Jyväskylän vanhat puistot. Jyväskylän Puutarhaseura 1896-1986. Jyväskylä 1986.
Päivi Andersson, Jyväskylän kaupungin rakennusinventointi 1983-1986 ja Jyväskylän täydennysinventointi 1995-1999.
Anu Eerikäinen, Keski-Suomen maakunnallisesti merkittävät rakennukset ja kulttuuriympäristöt 2003, Keski-Suomen museo.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
Harju, the ridge formed at the end of the Ice Age and named in the emblem of the city of Jyväskylä, has, in addition to its natural-historical character, cultural-historical significance as the city's first nature park and as a venue for various events. As an urban park, Harju is comparable to, for example, Väinölänniemi in Kuopio.
Harju forms the ridge formation bounding the grid-plan area built under Jyväskylä's first town plan. Harju has considerable significance for the cityscape, dividing old and new areas and shaping the distant landscape.
At the highest point of Harju stands the water tower, Vesilinna. The building houses the Natural History Museum of the University of Jyväskylä and a restaurant. Stone steps lead up to Harju; at their lower end, on Yliopistonkatu, is a slate lounging terrace with fountains dating from the 1960s. The steps are part of a walking and cultural tourism route, with information boards describing the history and landscape of Harju.
The Harju sports ground is known for its athletics competitions and especially as a pesäpallo field. Harju was widely known as the venue for the sprint stages of the Jyväskylän Suurajot. Harju has a sculpture by the sculptor Pauli Koskinen, "Palloa pelaavat pojat", from 1951.
History
Syrjälänharju, or Harju, was formed at the end of the Ice Age, when the continental ice sheet stopped in place for about a hundred years as a result of the cooling of the air and formed a so-called marginal formation.
The name Syrjälänharju derives from the Syrjälä farm, from whose lands the state donated a part in 1837 for the founding of the city of Jyväskylä. Harju bounded the built-up area of the city of Jyväskylä until the 1910s, after which the urban and suburban settlement behind Harju has grown steadily.
The stone steps built in 1925 were designed by architect Gunnar Wahlroos and commissioned by city engineer J.E. Järvilehto. The steps were renovated in the early 1960s to designs by city architect Erkki Kanto. The sports ground on Harju, famous for pesäpallo, was likewise first built as early as 1926.
Vesilinna, designed by city architect Olavi Kivimaa and built in 1951-1953, continues the tradition of the wooden lookout tower built on the crest of Harju in 1887, with its observation platforms. Especially in the 1950s, Vesilinna was known as an important tourist destination in the Jyväskylä area.
Nearby in the register
- Jyväskylän Kirkkopuisto ja hallintokeskusValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
- Jyväskylän rautatieasemaValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
- Jyväskylän yliopiston alueValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
- Viitaniemen asuntoalueValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.