RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Viitaniemen asuntoalue
Jyväskylä, Keski-Suomi, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- asuinkerrostalo, kaava-alue, kauppa- ja liikerakennus, kaupungin asuintalo, koulu
- Character (as the agency lists it)
- kaupunki
- Municipality
- Jyväskylä
- Region
- Keski-Suomi
- Country
- Finland
- Coordinates
- 62.25090, 25.73119
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1035
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Viitaniemen asuntoalue Tuomiojärven rannalla on modernin kaupunkisuunnittelun ja asuntorakentamisen merkkikohde.
Asumalähiön väljän asemakaavan on 1950-luvun lopulla laatinut arkkitehti Jorma Järvi. Alue käsittää rivitalonauhoja sekä kolme- ja nelikerroksisia lamellitaloja. Keskeisellä paikalla kohoaa puistomaista ympäristöä hallitseva arkkitehti Alvar Aallon suunnittelema 13-kerroksinen liike- ja asuinkerrostalo Viitatorni.
Viitaniemessä nivoutuvat yhteen asemakaavoitus, rakennuskohtainen suunnittelu ja viheraluesuunnittelu. Viitaniemen asuntoalue on rakennettu Asuntosäätiön rakentamisohjelman mukaisesti ja rakentamista ovat ohjanneet Alvar Aallon ja Jorma Järven rakennustapaohjeet. Alueen rakennuksia suunnitelleiden yli kymmenen eri arkkitehdin piirustukset on tarkastettu Asuntosäätiössä yhteistyössä säätiön, Aallon ja Järven kanssa. Alueen vihersuunnitelman on tehnyt maisema-arkkitehti Jussi Jännes.
Historia
Jyväskylän kaupunki osti Viitaniemen alueen 1953. Kaupungin keskustasta vajaan kahden kilometrin päässä sijaitsevaa Viitaniemen aluetta suunnittelemaan ja rakentamaan pyydettiin Asuntosäätiötä. Innoittajana oli Espoon Tapiolan puutarhakaupunki. Viitaniemen asumalähiön aikalaisia ovat mm. Rovaniemen Korkalorinne ja Helsingin Pihlajamäki.
Jyväskylän kaupungin ja Asuntosäätiön 1956 allekirjoittaman sopimuksen mukaan suunniteltavaksi ja rakennettavaksi varattiin 35 hehtaarin alue. Asuntoalueen asemakaavan suunnitteli arkkitehti Jorma Järvi yhteistyössä Jyväskylän kaupungin asemakaava-arkkitehti Juha Vikkulan kanssa. Lopullinen asemakaava vahvistettiin 1959.
Asuntosäätiön rakentamisohjelma ja rakennustapaohjeet takasivat alueelle yhtenäisen ilmeen. Kaupunginosan ensimmäiset kerrostalot valmistuivat Viitaniemen alkupäähän ja Kisakadulle. Rakentaminen keskittyi 1950-luvun loppuun ja 1960-luvun alkuun, jolloin valmistuivat mm. Aallon suunnittelema alueen maamerkki Viitatorni, Viitaniemen yhteiskoulu, ammattikoulu ja vanhainkoti. Viimeiset talot rakennettiin 1964.
Viitaniemen kaavoituksen yhteydessä alueelle laati viheralueita koskevan yleissuunnitelman puutarha-arkkitehti Jussi Jännes, joka teki myös pihasuunnitelmia. Myös Jyväskylän kaupungin suunnittelijat tekivät osa-alueita koskevia puistosuunnitelmia.
Arkkitehti Jorma Järven keskeisiä asuntosuunnitelmia 1950-luvulta ovat Tapiolassa Aarnivalkean omakotitaloryhmä ja Tykkimäen lamellitalot sekä Helsingin Roihuvuoressa SATO Oy:n kerrostalot. Viitaniemeen Järvi suunnitteli Viitakilven, Kasinonmäen, Kisahakan, Rinneviidan sekä Viitaniemen ostoskeskuksen. Suomen ensimmäiseen maisema-arkkitehtisukupolveen lukeutunut Jussi Jännes suunnitteli mm. Espoon Tapiolan puutarhakaupungin ulkoalueita.
Further reading (as the agency lists it)
Laura Tuominen, 1900-luvun rakennusperintö. Luettelointi- ja suojelukysymyksiä. Ympäristöministeriö 8/1992.
Anja Penttinen, Viitaniemi - avara ja ahdas puistokaupunki. Jyväskyläkirja. Jyväskylä 1997.
Mari Kovanen, Viitaniemi 1950-luvun suunnittelunäkemysten edustajana. Selvitys Jyväskylän Viitaniemen alueen rakentumiseen johtaneista tekijöistä ja alueen rakennuskannasta. Jyväskylän yliopisto. Taiteiden ja kulttuurin tutkimuksen laitos. Pro gradututkielma 2003.
Mari Kovanen, Jyväskylän Viitaniemen arkkitehtuuriopas. Jyväskylän kaupunkisuunnittelutoimisto. Jyväskylä 2003.
Jussi Jäppinen (toim.), Viestejä maisemassa. Keskisuomalainen kulttuuriympäristö. Jyväskylä 2006.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The Viitaniemi residential area on the shore of Tuomiojärvi is a landmark of modern urban planning and residential construction.
The spacious town plan of the residential neighbourhood was drawn up at the end of the 1950s by architect Jorma Järvi. The area comprises rows of terraced houses and three- and four-storey lamella blocks. In a central position, dominating the park-like surroundings, rises the 13-storey commercial and residential block Viitatorni, designed by architect Alvar Aalto.
In Viitaniemi, town planning, building-specific design and green-area design are interlinked. The Viitaniemi residential area was built in accordance with the building programme of Asuntosäätiö, and construction was guided by the building-style guidelines of Alvar Aalto and Jorma Järvi. The drawings of more than ten different architects who designed the buildings in the area were checked at Asuntosäätiö in cooperation with the foundation, Aalto and Järvi. The green-area plan for the area was made by landscape architect Jussi Jännes.
History
The City of Jyväskylä bought the Viitaniemi area in 1953. Asuntosäätiö was asked to design and build the Viitaniemi area, located less than two kilometres from the city centre. The inspiration was the Tapiola garden city in Espoo. Contemporaries of the Viitaniemi residential neighbourhood include, among others, Korkalorinne in Rovaniemi and Pihlajamäki in Helsinki.
Under the agreement signed in 1956 by the City of Jyväskylä and Asuntosäätiö, an area of 35 hectares was reserved for planning and construction. The town plan of the residential area was designed by architect Jorma Järvi in cooperation with the town plan architect of the City of Jyväskylä, Juha Vikkula. The final town plan was confirmed in 1959.
Asuntosäätiö's building programme and building-style guidelines guaranteed the area a uniform appearance. The district's first apartment blocks were completed at the beginning of Viitaniemi and on Kisakatu. Construction was concentrated at the end of the 1950s and the beginning of the 1960s, when, among others, Viitatorni, the landmark of the area designed by Aalto, the Viitaniemi yhteiskoulu, a vocational school and an old people's home were completed. The last houses were built in 1964.
In connection with the planning of Viitaniemi, garden architect Jussi Jännes drew up a general plan for the green areas, and he also made courtyard plans. Designers of the City of Jyväskylä also made park plans for sub-areas.
Among architect Jorma Järvi's key residential designs from the 1950s are the Aarnivalkea detached house group and the Tykkimäki lamella blocks in Tapiola, as well as the SATO Oy apartment blocks in Roihuvuori, Helsinki. In Viitaniemi, Järvi designed Viitakilpi, Kasinonmäki, Kisahaka, Rinneviita and the Viitaniemi shopping centre. Jussi Jännes, who belonged to the first generation of landscape architects in Finland, designed, among other things, the outdoor areas of the Tapiola garden city in Espoo.
Nearby in the register
- Jyväskylän Harju ja VesilinnaValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
- Taulumäen kirkko ja Jyväskylän vanha hautausmaaValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
- Jyväskylän Kirkkopuisto ja hallintokeskusValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
- Kortepohjan asuma-alueValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.