RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Niiralan tyyppitaloalue
Kuopio, Pohjois-Savo, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kaava-alue, katutila, kaupungin asuintalo, pihapiiri
- Character (as the agency lists it)
- kaupunki
- Municipality
- Kuopio
- Region
- Pohjois-Savo
- Country
- Finland
- Coordinates
- 62.88637, 27.65277
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 2026
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Niirala on laaja ja tyypillinen jälleenrakennuskauden pientaloalue, jonka rakentamisaikainen rakenne on pääosiltaan säilynyt.
Niiralan tiivillä alueella on kaikkiaan yli 500 omakotitaloa. Rehevät puutarhatontit ovat jyrkkää Huuhamäkeä loivasti kaartavien katujen varsilla Valkeisenlammen länsi- ja eteläpuolella. Huuhamäen päällä on 1913 valmistunut vesitorni, joka toimii myös tähtitornina.
Asuinalueen rakennuksista mainittakoon ns. ruotsalaistalojen ryhmä, joka alkuaan käsitti 74 pientä, loivakattoista elementtirakenteista lahjoitustaloa, sekä kuusi kaksikerroksista puurakenteista rivitaloa, ns. Selvaag-taloa, 1950-luvun alusta.
Historia
Niiralan keskeisten osien asemakaavat on laatinut arkkitehti Otto-Ivar Meurman 1940-1941. Tyyppitalojen suunnitteluun osallistuivat maan johtavat arkkitehdit. Ruotsalaiset lahjoitustalotyypit suunniteltiin Suomessa, mm. Helsingin kiinteistövirastossa (Lauri Pajamies). Ruotsissa tehtiin työ- ja asennuspiirustukset teollista tuotantoa varten. Helsinki, Lahti, Kuopio ja Kuhmo olivat suurimpia lahjoitustalojen vastaanottajia. Yleisin tyyppi oli kaksi huonetta ja keittiön käsittävä talo. Suurempaa kolmen huoneen talotyyppiä rakennettiin vain Helsinkiin ja Turkuun. 1945 kaupunki lahjoitti 200 pientalotonttia rintamamiehille.
Arkkitehti Anna-Liisa Mertaoja-Nylund suunnitteli niin sanotut Selvaag-talot. Norjalainen insinööri Olav Selvaag kehitti jälleenrakennuskaudella niukan ja edullisen puurakenteisten asuintalojen rakennustavan, jonka suomalaista sovellusta kutsuttiin selvaakitaloksi. Olav Selvaagin 1951 ilmestynyt kirja ”Bygg rasjonelt” levisi Pohjoismaissa laajalle ja Suomeen selvaakitaloja rakennettiin Kuopion lisäksi moneen muuhun suomalaiseen kaupunkiin.
Huuhamäen päällä oleva maakummun suojaama vesitorni ja siihen kuuluva pieni kansallisromanttinen näköalapaikkana toiminut kivirakennus valmistui 1913. Myöhemmin rakennuksen ulkoasua on muuttanut tähtitornin rakentaminen.
Further reading (as the agency lists it)
Veikko Laukkonen, Jälleenrakennusvuosien pientalo Suomessa. Transkustannus 1987.
Kuopion rakennusperinnön ja kulttuuriympäristöjen hoito-ohjelma. Kuopio 1995.
Helena Riekki, Kuopion kaupungin rakennushistoria. Kaupungin rakentamisvaiheita vuodesta 1875, Kuopion historia 6, Kuopion kaupunki. 2005.
Kuopion seudun kulttuuriympäristö seutukunnan vahvuudeksi. Kulttuuriympäristöselvitys Kuopion seudun maakuntakaavaa varten. Pohjois-Savon liitto 2006.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
Niirala is an extensive and typical reconstruction-period small-house area, whose built structure has largely been preserved.
In the dense area of Niirala there are over 500 detached houses in total. Lush garden plots lie along gently curving streets beside the steep Huuhamäki, on the west and south sides of Valkeisenlampi. On top of Huuhamäki stands the water tower completed in 1913, which also serves as an observatory.
Among the buildings of the residential area, mention should be made of the group of so-called Swedish houses, which originally comprised 74 small, low-pitched-roof, prefabricated donated houses, as well as six two-storey timber-framed terraced houses, the so-called Selvaag houses, from the early 1950s.
History
The master plans for the central parts of Niirala were drawn up by architect Otto-Ivar Meurman in 1940-1941. The country's leading architects took part in designing the standard house types. The Swedish donated house types were designed in Finland, including at the Helsingin kiinteistövirasto (Lauri Pajamies). In Sweden, working and installation drawings were prepared for industrial production. Helsinki, Lahti, Kuopio and Kuhmo were the largest recipients of donated houses. The most common type was a house comprising two rooms and a kitchen. The larger three-room house type was built only in Helsinki and Turku. In 1945 the city donated 200 small-house plots to front-line veterans.
Architect Anna-Liisa Mertaoja-Nylund designed the so-called Selvaag houses. The Norwegian engineer Olav Selvaag developed, during the reconstruction period, a sparse and inexpensive method of building timber-framed residential houses, whose Finnish application was called selvaakitalo. Olav Selvaag's 1951 book ”Bygg rasjonelt” spread widely in the Nordic countries, and in Finland Selvaag houses were built in many Finnish towns besides Kuopio.
The water tower on Huuhamäki, sheltered by an earthen mound, and the small national-romantic stone building adjoining it, which served as a lookout point, were completed in 1913. Later, the construction of the observatory altered the appearance of the building.
Nearby in the register
- Kuopion lääninsairaalaValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
- Kuopion kasarmialueValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
- Kuopion entinen ammuslataamoValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
- Kuopion toriValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.