‹ RKY: nationally significant built cultural environments, Finland

RKY: nationally significant built cultural environments · Finland

Turun linna (Åbo slott)

Turku (Åbo), Varsinais-Suomi, Finland

The record

Type: Nationally significant built cultural environment (RKY)
Elements (as the agency lists them): linnoitus, museo, puisto
Character (as the agency lists it): kaupunki
Municipality: Turku (Åbo)
Region: Varsinais-Suomi
Country: Finland
Coordinates: 60.43478, 22.22854
Pin: Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
RKY number: 1844

TodayHistorical map

Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.

Bibliothèque nationale de France (Gallica)

2 historical maps cover this location, the earliest the 1666 map "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).

Historical maps covering this location

1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
Handritade Kartverk, Band 11: Svenska planteboken (Örnehufvud) , SE/KrA/0414/0011/0046… (Riksarkivet, Swedish National Archives)

Get directions ↗

This area in the Finnish Heritage Agency's RKY inventory ↗

The agency's Swedish page for this area ↗

The Finnish Heritage Agency's description

Kuvaus

Turun linna on hallinto-, yhteiskunta- ja kulttuurihistoriallinen avainkohde. Vanhin Suomessa sijaitsevista Ruotsin kruunun linnoista on toiminut keskiajalta uudelle ajalle Varsinais-Suomen ja Ruotsin valtakuntaan kuuluneen Suomen hallintokeskuksena.

Turun harmaakivilinna on Aurajokisuun huomattava maamerkki, jota ympäröi satama siihen liittyvine pienteollisuus- ja varastoalueineen. Turun linna kuvastaa Aurajoen suun ja Turun merkitystä Varsinais-Suomen keskuksena. Keskiaikainen linna on uudistettu renessanssilinnaksi 1500-luvun jälkipuoliskolla. Nykyinen ulkoasu on tulos eriaikaisista rakennusvaiheista. Suurin osa linnan huoneista holveineen on restauroitu alkuperäiseen asuunsa.

Linnanpuiston alueella on näkyvissä osa ulompaa 1500-luvulta periytyvää vallihautaa. Linnan pohjoispuolella on neljä linnan alueeseen kuuluvaa 1880-luvun kauppiasmakasiinia.

Historia

Turun linna perustettiin Aurajoen suulla sijaitsevalle saarelle 1280-luvulla Ruotsin kruunun hallintolinnaksi. Muodoltaan linna oli avoin leirikastelli, jossa oli ympärysmuuri ja kaksi tornia. Ensimmäisen kerran linna mainittiin asiakirjalähteissä 1308. Leirikastellista muodostettiin 1300-luvun alussa suljettu linna, joka oli jaettu päälinnaan ja esilinnaan. Holvatut Kuninkaansali, Nunnakappeli ja Herrainkellari rakennettiin 1300- ja 1400-lukujen vaihteessa. Ruotsin valtionhoitaja Sten Sture vanhempi rakennutti 1480-luvulla itätornin kaksi ylintä kerrosta ja ns. Sturenkirkon. Vähitellen päälinnan edustalle muodostunut esilinna mainittiin lähteissä ensi kerran 1463.

Juhana-herttuan aikana 1556-1563 Turun linna uudistettiin renessanssilinnaksi. Pohjoissiiven ylimpään kerrokseen rakennettiin uusi kuninkaansali ja sisäpihan keskelle valmistui uusi porrastorni. Samanaikaisesti täydennettiin myös esilinnaa päälinnan itäpuolella ja sen kaakkoiskulmaan rakennettiin pyöreä tykkitorni 1568-1574. Linnan ympärille perustettiin puutarha 1500-luvun jälkimmäisellä puoliskolla ja linnasta kaupunkiin johtanut tie reunustettiin puilla. Tie oli luultavasti ensimmäinen toteutunut puistokatu Suomessa.

Viimeisen kerran linnaa piiritettiin 1597-1599, minkä jälkeen sitä käytettiin hallinto- ja asuinpaikkana. Turkuun 1623 perustettu hovioikeus aloitti toimintansa esilinnassa, josta tuli 1630-luvulla myös Suomen kenraalikuvernöörin, Pietari Brahen virka-asunto. Linnassa tehtiin laajoja muutostöitä maaherran ja lääninhallituksen muutettua kaupunkiin 1698. Esilinnan torni muutettiin vankilaksi 1770-luvulla ja 1800-luvun alussa koko esilinna otettiin vankilakäyttöön. Päälinnaa käytettiin vilja- ym. varastona. Suomen sodan aikana linna oli Suomen saaristolaivaston Turun eskaaderin asemapaikka. Vankilana linna oli vuoteen 1890 asti, minkä jälkeen Turun kaupungin historiallinen museo sijoittui esilinnaan.

Linnan saaren ja mantereen välinen alue kuroutui umpeen 1500-luvun kuluessa. Vallihauta oli olemassa 1500-luvulla ja sitä kunnostettiin vielä 1700-luvulla. Linnan ja mantereen välistä aluetta on täytetty 1800-luvulta alkaen. 1901 linnan ympäristöön päätettiin perustaa ulkomuseo. Puiston suunnitelman laati Turun kaupunginpuutarhuri M. Hammarberg ja puisto ulkoilmamuseoineen avattiin 1906. Ulkomuseosuunnitelmasta luovuttiin sotien jälkeen, kun osa rakennuksista tuhoutui. Puistoa uusittiin 1920-1930-luvun taitteessa ja osin 1950.

Linnan restaurointiin tähtäävät tutkimukset aloitettiin 1939. Kesällä 1941 päälinnan sisätilat tuhoutuivat ilmahyökkäyksessä. Restauroinnin valmistuttua päälinna avattiin yleisölle 1961. Esilinna korjattiin 1975-1987 ja päälinna 1986-1993.

Beskrivning (på svenska)

The agency's own Swedish text. The English below is made from the Finnish.

Åbo slott har en förvaltnings-, samhälls- och kulturhistorisk nyckelposition. Det äldsta av den svenska kronans slott i Finland var den östra rikshalvans förvaltningscentrum i Egentliga Finland från medeltiden till nya tiden.

Gråstensslottet i Åbo är ett viktigt landmärke vid Aura ås utlopp. Vid slottet ligger stadens hamn med tillhörande småindustri och lagerområden. Åbo slott avspeglar stadens och åns betydelse som centrum för Egentliga Finland. Det medeltida slottet byggdes om till renässansslott under senare hälften av 1500-talet. Slottets nuvarande utseende är ett resultat av olika byggnadsskeden i flera byggnadsetapper. Största delen av slottets rum och valv har återställts i ursprunglig gestalt.

I slottsparken kan man se delar av den yttre vallgraven från 1500-talet. Norr om slottet finns fyra handelsmagasin från 1880-talet som hör till slottsområdet.

Historia (på svenska)

Åbo slott grundades på en ö i Aura ås mynning på 1280-talet för att konsolidera den svenska kronans förvaltning. Slottet var ett öppet lägerkastell med ringmur och två torn. Slottet nämns första gången i källorna år 1308. I början av 1300-talet gjordes lägerkastellet om till en sluten borg som bestod av en huvud- och en förborg. De välvda Kungssalen, Nunnekapellet och Herrekällaren byggdes i slutet av 1300-talet. Sveriges riksföreståndare Sten Sture d.ä. lät på 1480-talet bygga de två översta våningarna i östra tornet och den s.k. Sturekyrkan. Förborgen som småningom växte fram framför huvudborgen nämns första gången i källorna 1463.

Under hertig Johans tid 1556–1563 byggdes slottet om till ett renässansslott. I norra flygelns översta våning byggdes en ny kungssal och mitt på innergården byggdes ett nytt trapptorn. Samtidigt kompletterades också förborgen öster om huvudborgen, och i sydöstra hörnet byggdes ett runt kanontorn 1568–1574. En trädgård anlades under senare hälften av 1500-talet och vägen från slottet till staden kantades med träd. Vägen var förmodligen den första allén i Finland.

Slottet belägrades för sista gången 1597–1599, och efter det användes Åbo slott som förvaltningsbyggnad och bostad. Åbo hovrätt som grundades 1623 inledde sin verksamhet i förborgen, som på 1630-talet också blev residens för Finlands generalguvernör Per Brahe. Omfattande ombyggnader vidtogs när landshövdingen och länsstyrelsen flyttade till staden 1698. Förborgens torn gjordes om till fängelse på 1770-talet och i början av 1800-talet togs hela förborgen i fängelsebruk. Huvudborgen användes bl.a. som sädesmagasin. Under finska kriget var slottet stationeringsort för finska skärgårdsflottans Åboeskader. Slottet var fängelse till 1890, varefter Åbo stads historiska museum placerades i förborgen.

Området mellan slottsön och fastlandet växte ihop under 1500-talets lopp. Vallgraven fanns fortfarande kvar under 1500-talet och den underhölls så sent som på 1700-talet. Från och med 1800-talet har området mellan slottet och fastlandet fyllts ut. År 1901 beslutade man att ett friluftsmuseum skulle grundas runt slottet. Parken gestaltades av stadsträdgårdsmästaren M. Hammarberg och parken med friluftsmuseum öppnades 1906. En del av byggnaderna förstördes under de senaste krigen och därför lades friluftsmuseet ner. Parken byggdes om vid övergången mellan 1920- och 1930-talet och delvis 1950.

Med tanke på en restaurering av slottet inleddes undersökningar 1939. Sommaren 1941 förstördes huvudborgens interiör i ett luftangrepp. När restaureringen var klar 1961 öppnades huvudborgen för allmänheten. Förborgen renoverades 1975–1987 och huvudborgen 1986–1993.

English translation (from the Finnish)

The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com

Description

Turku Castle is a key site of administrative, social and cultural historical significance. The oldest of the Swedish Crown castles in Finland has served from the Middle Ages to the modern era as the administrative centre of Finland, which belonged to Varsinais-Suomi and the Kingdom of Sweden.

The grey stone castle in Turku is a prominent landmark at the mouth of the Aurajoki, surrounded by the harbour with its associated small-scale industrial and storage areas. Turku Castle reflects the significance of the mouth of the Aurajoki and of Turku as the centre of Varsinais-Suomi. The medieval castle was remodelled into a Renaissance castle in the second half of the 16th century. The present exterior is the result of buildings from different periods. Most of the castle's rooms, with their vaults, have been restored to their original appearance.

In the Linnanpuisto area, part of the outer moat dating back to the 16th century is visible. To the north of the castle are four 1880s merchants' storehouses that belong to the castle area.

History

Turku Castle was founded in the 1280s on the island at the mouth of the Aura River as an administrative castle of the Swedish Crown. In form it was an open leirikastelli with a curtain wall and two towers. It was first mentioned in documentary sources in 1308. At the beginning of the 14th century the leirikastelli was made into an enclosed castle divided into a main castle and an outer castle. The vaulted Kuninkaansali, Nunnakappeli and Herrainkellari were built at the turn of the 14th and 15th centuries. In the 1480s Sten Sture the Elder, regent of Sweden, had the two uppermost storeys of the east tower and the so-called Sturenkirkko built. The outer castle, which gradually formed in front of the main castle, was first mentioned in sources in 1463.

During the time of Duke Juhana, 1556-1563, Turku Castle was remodelled into a Renaissance castle. A new royal hall was built on the uppermost floor of the north wing, and a new stair tower was completed in the middle of the inner courtyard. At the same time the outer castle was extended on the east side of the main castle, and a round gun tower was built at its south-east corner in 1568-1574. A garden was laid out around the castle in the second half of the 16th century, and the road leading from the castle to the town was lined with trees. The road was probably the first realised tree-lined street in Finland.

The castle was besieged for the last time in 1597-1599, after which it was used as an administrative and residential centre. The Court of Appeal (hovioikeus) founded in Turku in 1623 began its activity in the outer castle, which in the 1630s also became the official residence of Pietari Brahe, Governor-General of Finland. Extensive alterations were made to the castle after the provincial governor and the provincial government moved to the town in 1698. The tower of the outer castle was converted into a prison in the 1770s, and at the beginning of the 19th century the whole outer castle was taken into use as a prison. The main castle was used as a grain and other storehouse. During the Finnish War the castle was the base of the Turku eskaaderi of the Finnish Archipelago Fleet. The castle served as a prison until 1890, after which the Turku kaupungin historiallinen museo was located in the outer castle.

The area between the castle island and the mainland closed up during the 16th century. The moat existed in the 16th century and was still being repaired in the 18th century. Filling in the area between the castle and the mainland has been carried out since the 19th century. In 1901 it was decided to establish an open-air museum in the castle's surroundings. The park plan was drawn up by Turku city gardener M. Hammarberg, and the park with its open-air museum was opened in 1906. The open-air museum plan was abandoned after the wars, when some of the buildings were destroyed. The park was renewed at the turn of the 1920s and 1930s and partly in 1950.

Research aimed at restoring the castle began in 1939. In summer 1941 the interiors of the main castle were destroyed in an air raid. When the restoration was completed, the main castle was opened to the public in 1961. The outer castle was repaired in 1975-1987 and the main castle in 1986-1993.

Nearby in the register

Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.

Descriptions are shown with the written permission of the Finnish Heritage Agency and reproduced unchanged. Locations come from its open spatial data; pins are placed by TreeAlive. Finnish Heritage Agency (Museovirasto) · Spatial data: CC BY 4.0

All Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö in Varsinais-Suomi All Region Varsinais-Suomi records All Finland Heritage registers Historical markers (US)National Register of Historic Places (US)

See your own family's places on a living map