RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Naantalin vanhakaupunki
Naantali, Varsinais-Suomi, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kaava-alue, katutila, kauppa- ja liikerakennus, kaupungin asuintalo, piensatama, pihapiiri
- Character (as the agency lists it)
- kaupunki
- Municipality
- Naantali
- Region
- Varsinais-Suomi
- Country
- Finland
- Coordinates
- 60.46731, 22.01709
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1787
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Birgittalaisluostarin kupeeseen syntynyt keskiaikainen Naantalin kaupunki kuvastaa suomalaisen puukaupunkirakentamisen monisatavuotista historiaa. Topografiset lähtökohdat, merellinen sijainti, vapaamuotoinen, osin keskiaikaisperäinen asemakaava katuineen, kujineen ja tonttijakoineen sekä 1700- ja 1800-luvuilta peräisin oleva rakennuskanta ovat Naantalin vanhan kaupungin omaleimaisia piirteitä. Naantalin vanhaan kaupunkiin kuuluvat keskiaikaisperäisen kaupungin lisäksi myös vanha satama näkötorneineen sekä kirkon eteläpuolelle muodostunut 1800-luvun kylpyläkauteen liittyvä rakennusten rivistö.
Vanhankaupungin vanhimmat rakennusrungot ovat todennäköisesti 1700-luvun loppupuoliskolta. Varsinkin rinnetonteilla on useita luultavasti keskiajalta peräisin olevia holvattuja kellareita. Pienikokoiset aidoilla rajatut tontit on rakennettu ahtaasti ja niillä kasvaa suurikokoisia havu- ja lehtipuita. Päärakennukset on sijoitettu kiinni katulinjaan ja talousrakennukset tonttien sivuille. Pääosa rakennuskannasta on 1800-luvulta, jolloin vanhempiin rakennuksiin on liitetty lisärakenteita kuten kuisteja, ulokkeita ja näköalatorneja. Rakennusten rungon ja nykyisen ulkovuorauksen eri-ikäisyys on nähtävissä poikkeavina mittasuhteina esimerkiksi joissakin Mannerheiminkadun varrella olevissa taloissa. Rakennuksissa on Naantalille ominaisia rakennusdetaljeja, kuten ikkunanpuitteiden pyöristetyt kulmat.
Keskiaikaisperäisen kaupungin lisäksi Naantalin vanhaan kaupunkiin kuuluvat vanha satama näkötorneineen sekä 1800-luvun kylpyläkaudella kirkon eteläpuolelle, vanhan kaupungin viereiselle ruutukaava-alueelle, rakennettujen kaksikerroksisten huviloiden rivistö. Oman lisänsä kaupungin ilmeelle antavat paljaat Kuparivuoren kalliot.
Historia
Naantalin kaupunki sai kaupunkioikeudet 1443. Kaupunki perustettiin Birgittalaisluostarin viereen luostarin ja pyhiinvaeltajien tarpeita varten. Tie 1570-luvulle asti toimineeseen luostariin kulki kaupungin halki, mikä vaikutti asuintonttien ja rakennusten sijoittumiseen. Nykyisen Mannerheiminkadun varteen syntyi 1600-luvun puolivälin jälkeen torina käytetty laajenema.
Kaupunki paloi suurelta osin 1628 kirkossa syttyneestä tulipalosta. Katuverkosto suoristettiin suurelta osin 1649 tapahtuneessa reguloinnissa, joka loi pohjan kaupungin rakentumiselle 1800-luvulle saakka. Tuolloin rakennettuja kortteleita oli kuusi, pääosin torilta satamaan ulottuvalla alueella pääkadun, sataman ja Kuparivuoren (aik. Raumanvuoren) tuntumassa. Uudessa asemakartassa korttelialue laajeni tuntuvasti.
Turun akatemian professori Petter Elfvingin toimesta avattiin Naantalin terveyslähde 1723 ja 140 vuotta myöhemmin avatulla kylpylälaitoksella oli voimakas vaikutus kaupungin vaurastumiseen. Naantali tuli suosituksi kylpyläkaupungiksi, mikä vilkastutti rakentamista.
Hugo Liliuksen ja Walter Thomén laatima, 1915 vahvistettu Naantalin asemakaava oli voimassa vuoteen 1979 asti. Tuolloin vanhaan kaupunkiin laadittiin historiallisen rakennuskannan huomioon ottava asemakaava, joka oli ensimmäinen lajissaan Suomessa. Siinä pyrittiin säilyttämään historiallinen kaupunkirakenne ja arvokkaat rakennukset ja katunäkymät.
Further reading (as the agency lists it)
Jul. Finnberg, Naantalia. Viisi vuosisataa. 1443-1943. Helsinki 1943.
Markus Hiekkanen, Naantali. Keskiajan kaupungit 4. Museovirasto 1988.
Elisa El Harouny, Olli-Pekka Riipinen, Kaija Santaholma ja Timo Tuomi, Suomalaisia puukaupunkeja. Naantali. Ympäristöministeriö. Alueidenkäytön osasto. Helsinki 1996.
Juhani Kostet, Cartographia urbanium Finnicarum. Suomen kaupunkien kaupunkikartografia 1600-luvulla ja 1700-luvun alussa. Monumenta Cartographica Septentrionalia. Rovaniemi 1997.
Kari Uotila et al., Naantalin vanhankaupungin rakennuskanta. Varsinais-Suomen rakennuskulttuuri 10. Naantalin kaupunki, Vallis Gratiae –yhdistys, Turun maakuntamuseo, Varsinais-Suomen liitto. Saarijärvi 2006.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
Naantali town, which arose beside the Birgittine monastery, reflects the centuries-long history of Finnish wooden town construction. The topographical setting, seaside location, free-form town plan of partly medieval origin with its streets, lanes and plot divisions, and the building stock dating from the 18th and 19th centuries are distinctive features of the old town of Naantali. The old town of Naantali includes, in addition to the medieval-origin town, the old harbour with its lookout towers, and the row of buildings that formed south of the church in connection with the spa era of the 19th century.
The oldest building frames in the old town are probably from the second half of the 18th century. Particularly on the sloping plots, there are several vaulted cellars, probably dating from the Middle Ages. The small plots, enclosed by fences, are built closely together and contain large coniferous and deciduous trees. The main buildings are placed right on the street line, and the outbuildings are located on the sides of the plots. Most of the building stock dates from the 19th century, when porches, projections and viewing towers were added to the older buildings. The differing ages of the building frames and the present outer cladding are visible in the deviating proportions, for example in some houses along Mannerheiminkatu. The buildings have architectural details characteristic of Naantali, such as the rounded corners of window frames.
In addition to the medieval-origin town, the old town of Naantali includes the old harbour with its lookout towers and the row of two-storey villas built during the spa era of the 19th century south of the church, in the grid plan area adjacent to the old town. The bare rocks of Kuparivuori give the town's appearance its own extra touch.
History
Naantali received town rights in 1443. The town was founded next to the Birgittalaisluostari to serve the needs of the monastery and of pilgrims. The road to the monastery, which operated until the 1570s, ran across the town and influenced the placement of residential plots and buildings. After the mid-17th century, an extension used as a square took shape along the present Mannerheiminkatu.
The town burned to a large extent in 1628 after a fire that broke out in the church. The street network was largely straightened in the regulation carried out in 1649, which created the basis for the building of the town until the 19th century. At that time six blocks were built, mainly in the area stretching from the square to the harbour, in the vicinity of the main street, the harbour and Kuparivuori (formerly Raumanvuori). In the new town plan the block area expanded considerably.
The Naantali health spring was opened in 1723 by Petter Elfving, professor at the Turun akatemia, and the spa establishment opened 140 years later had a strong influence on the town's prosperity. Naantali became a popular spa town, which enlivened building activity.
The town plan of Naantali drawn up by Hugo Lilius and Walter Thomé and confirmed in 1915 remained in force until 1979. At that time a town plan was drawn up for the old town that took the historical building stock into account, the first of its kind in Finland. It aimed to preserve the historical urban structure and the valuable buildings and street views.
Nearby in the register
- Naantalin kirkko ja AilostenniemiValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
- KultarantaValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.