RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Halikon kirkonseutu
Salo, Varsinais-Suomi, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- hautakappeli, kellotapuli, kirkko, lainamakasiini, muinaisjäännös, silta, tie
- Character (as the agency lists it)
- kirkonkylä
- Municipality
- Salo
- Region
- Varsinais-Suomi
- Country
- Finland
- Coordinates
- 60.39301, 23.06483
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1757
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Halikon kirkonseutu muodostaa pitäjän historiallisen ytimen Halikonjoen alajuoksulla, joka on ollut rautakaudella ja keskiajalla asutuksen keskusaluetta. Kirkonmäen lounaispuolella sijaitsee Rikalan muinaislinna sekä rautakautiset asuinpaikat ja kalmistot ja joen rannassa on ollut keskiajalla markkinapaikka.
Kirkonmäki sijoittuu keskiaikaisen Suuren Rantatien ja Halikonjoen risteyskohtaan. Keskiaikaista harmaakivikirkkoa on laajennettu runkohuonetta matalammilla ristivarsilla ja kolmitaitteisella kuoriosalla ja sen nykyasu on 1700-luvun lopulla aloitettujen laajennusten tulos. Kirkkosalin eteläseinustalla on sisäänkäynti Gustaf Mauritz Armfeltin rakennuttamaan Armfelt-suvun hautakappeliin, jonka lattian alle hänet on haudattu. Alkuaan kaksilaivaiseksi holvattua kirkkosalia kattaa lautaholvi. Seinien maalaus ja kiinteä sisustus ovat 1800-luvun alusta. Pohjoisen ristivarren päätteenä olevaan sakaristoon liittyy kreivi C.A. Armfeltin 1920-luvulla sisustama museohuone, jossa säilytetään mm. poikkeuksellisen hienoa kirkkotekstiilien valikoimaa.
Lounaissuomalaista sipulikupolista tyyppiä edustava kellotapuli on rakennettu 1773 Matti Åkerblomin johdolla hänen kirvesmiesten ammattikunnan mestarinäytteenään. Kirkkotarhan eteläosassa oleva Sarah Klinckowströmin empiretyylinen hautakappeli on rakennettu arkkitehti C.L. Engelin piirustuksen mukaan 1831. Viurilan kartanon rautaketjuilla erotettu hauta-alue on tapulin lounaispuolella.
Kirkko liittyy läheiseen Joensuun kartanoon, jolla on ollut 1880-luvulle asti kirkon patronaattioikeus. Koivukuja, joka on saanut ensimmäiset reunapuunsa 1810-luvulla, johtaa kirkkomaan portilta Joensuun kartanon päärakennuksen edustalle.
Halikonjoen ylittää 1866 valmistunut puusilta, joka on yksi tiehallinnon museosilloista. Sillan kupeessa on kivirakenteinen pitäjän lainamakasiini, nykyinen kotiseutumuseo.
Halikon kirkonseutu sijaitsee Uskelan- ja Halikonjoen laaksojen valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella.
Historia
Uskelasta erotettu Halikon seurakunta mainitaan kirjallisissa lähteissä jo 1330-luvulla. Halikon kirkko valmistui perimätiedon mukaan Joensuun kartanon haltijoiden rakennuttamana 1440.
Uusi kuoriosa rakennettiin 1790-luvun lopussa ja kirkkosalin holvit purettiin ja ristivarret rakennettiin 1812-1815. Eteläisen ristivarren päätteenä ollut, arkkitehti Charles Bassin piirtämä ja 1834 valmistunut Joensuun kartanoon johtavan puistokujanteen päätteeksi rakennettu uusklassillinen portiikki purettiin 1889.
Halikon seurakunta yhdistyi Saloon kuntauudistuksen yhteydessä 2009.
Further reading (as the agency lists it)
Väinö J. Kallio, Halikon historia. Forssa 1930.
Tove Riska, Halikon kirkko. Suomen kirkot 4. Suomen Muinaismuistoyhdistys 1966.
Reijo Hinkka, Halikon historia 2. 1984.
Juhani Vainio, Asutusrakenteen kehitys Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomen seutukaavaliitto 1984.
Markus Hiekkanen, The Stone Churches of the Medieval Diocese of Turku. Suomen muinaismuistoyhdistyksen aikakauskirja 101. 1994.
Marja Terttu Knapas, Den Armfeltska ättens patronat i Halikko kyrka. Historisk Tidskrift för Finland 3/1997.
Anna-Liisa Hirviluoto, Kari Pitkänen, Halikon historia 1. 1991.
Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Museovirasto, arkeologian osasto 2001.
Halikon kulttuuriympäristö ja arvot. Salon seudun rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema. SARAKUM 2000-2004 projektiraportti. Salon seudun kunnat, Turun maakuntamuseo, Varsinais-Suomen liitto, Lounais-Suomen ympäristökeskus. 2005.
Sari Mäntylä (toim.), Miekka - menneisyys - maisema. Halikon kunta, kulttuuritoimi 2006.
Markus Hiekkanen, Suomen keskiajan kivikirkot. Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1117. 2007.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The Halikko church area forms the historical core of the parish on the lower course of the Halikonjoki, which was a central settlement area in the Iron Age and the Middle Ages. Southwest of Kirkonmäki lie the Rikala hillfort, as well as Iron Age settlement sites and cemeteries, and on the river bank there was a medieval market place.
Kirkonmäki is situated at the junction of the medieval Suuri Rantatie and the Halikonjoki. The medieval grey stone church has been extended with transept arms lower than the nave and a three-bay chancel, and its present appearance is the result of extensions begun in the late 18th century. On the south wall of the nave is the entrance to the Armfelt family burial chapel built by Gustaf Mauritz Armfelt, beneath whose floor he was buried. The nave, originally a two-aisled vaulted space, is covered by a plank vault. The wall paintings and fixed interior fittings date from the early 19th century. Attached to the sacristy at the end of the north transept arm is a museum room furnished in the 1920s by Count C.A. Armfelt, where, among other things, an exceptionally fine collection of church textiles is kept.
The bell tower, representing the southwest Finnish onion-dome type, was built in 1773 under Matti Åkerblom as his masterpiece for the carpenters' guild. The Empire-style burial chapel of Sarah Klinckowström in the southern part of the churchyard was built to the drawing of architect C.L. Engel in 1831. The burial area of Viurila manor, separated by iron chains, lies on the southwest side of the bell tower.
The church is linked to the nearby Joensuu manor, which held the church's patronage rights until the 1880s. Koivukuja, which received its first edge trees in the 1810s, leads from the churchyard gate to the front of the main building of Joensuu manor.
The Halikonjoki is crossed by a wooden bridge completed in 1866, one of the road administration's museum bridges. Beside the bridge is a stone-built parish loan storehouse, now a local history museum.
The Halikko church area is located in the nationally valuable landscape area of the Uskela and Halikonjoki valleys.
History
Halikko parish, separated from Uskela, is mentioned in written sources as early as the 1330s. According to tradition, Halikko church was completed in 1440, built by the owners of Joensuu manor.
A new chancel was built at the end of the 1790s, the vaults of the nave were demolished, and the transept arms were built in 1812-1815. The neoclassical portico at the end of the southern transept arm, drawn by architect Charles Bassi and completed in 1834 as the terminus of the park avenue leading to Joensuu manor, was demolished in 1889.
Halikko parish merged with Salo during the municipal reform of 2009.
Nearby in the register
- Joensuun kartanoValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö1 mi
- Viurilan kartanoValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö1 mi
- Vuorentaan kartanoValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö2 mi
- Salon rautatieasemanseutu ja vanha kauppalamiljööValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö2 mi
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.