RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Joensuun kartano
Salo, Varsinais-Suomi, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kartano, puisto, talousrakennus, tie
- Character (as the agency lists it)
- kulttuurimaisema
- Municipality
- Salo
- Region
- Varsinais-Suomi
- Country
- Finland
- Coordinates
- 60.38263, 23.08607
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1263
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Joensuun kustavilainen kartano pää- ja talousrakennuksineen ja puistoineen on keskeinen osa Halikonlahden maassamme ainutlaatuista ja tiivistä kartanokeskittymää, joka on vuosisatojen kuluessa muodostunut Horn-suvun keskiaikaisperäisistä Åminnen, Viurilan ja Vuorentaan kartanoista. Kartanossa yhdistyvät henkilöhistoria, arkkitehtuurihistoria ja puutarhataide.
Päärakennuksen puinen keskiosa on 1790-luvulta. Nykyisen uusantiikkisen ulkoasunsa rakennus on saanut uudistuksessa 1810-luvun alussa, jolloin ovat valmistuneet arkkitehti Gjörwellin suunnittelemat matalat siipiosat. Pääkerroksen huonesarja huipentuu itäisessä lisäosassa sijaitsevaan Armfeltin kirjastoon, jonka kiinteä sisustus on todennäköisesti myös Gjörwellin käsialaa ja tehty Tukholmassa ja Pietarissa.
Kartanon pihapiiriin kuuluu yhtenäinen rivistö tiilisiä talousrakennuksia, jotka ovat rakennuttajansa toivomuksesta saaneet goottilaisen ulkoasun ja jotka ovat varhaisimpia profaaneja uusgoottilaisia rakennuksia maassamme. Näihin kuuluu arkkitehti Charles Bassin suunnittelema neliömäinen viljamakasiini vuodelta 1813.
1700-luvun lopulla perustettu puisto ympäröi päärakennusta ja jatkuu englantilaisena lehtipuita kasvavana luonnonpuistona Halikonjoen toisella puolella. Puisto on saanut nykyisen laajuutensa G.M. Armfeltin aikana 1810-luvulla.
Kartanoa kehystävät viljelykset ulottuvat etelässä mereen ja pohjoisessa aina Halikon kirkolle saakka. Viljelysten läpi istutetut suorat koivukujat ovat peräisin 1800-luvun alusta. Pohjoiseen pitkin Halikonjokivartta kulkeva kahden kilometrin mittainen puukujanne johtaa kartanoon kiinteästi kuuluneelle Halikon keskiaikaiselle kirkolle.
Kartano sijaitsee valtakunnallisesti arvokkaalla Uskelan- ja Halikonjoen laakson maisema-alueella.
Historia
Halikon Joensuu oli keskiajalla rälssisäteri ja siellä oli kivinen päärakennus jo 1500-luvulla. Hornien asumakartano se oli keskiajalta 1700-luvun jälkipuolelle saakka, jolloin kartanon omistajiksi tulivat Armfeltit. Kartanon nykyinen päärakennus valmistui 1790-luvulla maaherra Armfeltin ajalla. Hänen poikansa Turun akatemian kansleri Gustaf Mauritz Armfelt laajensi ja uudisti rakennusta 1810-luvulla arkkitehti C.C. Gjörwellin suunnitelman mukaan. Talouskeskusta kehitettiin samaan aikaan.
Maataloutta harjoittavan kartanon pellot sijaitsivat 1780-luvulla pääosin kartanon pohjois- ja itäpuolella. 1900-luvun kuluessa Salon kauppala laajeni Joensuun kartanon pohjoispuolisille pelloille.
Further reading (as the agency lists it)
Gabriel Nikander och K.K. Meinander, Åminne. Herrgårdar i Finland II. Helsingfors 1928.
C.J. Gardberg, Kartanoita ja kesähuviloita. Ars. Suomen taide 4. Otava 1989.
C.J. Gardberg – Kaj Dahl, Suomen kartanoita. 1989.
Irma Lounatvuori, Engel Armfeltien palveluksessa. Carl Ludvig Engel 1778-1840. Näyttelykatalogi. Helsinki 1990.
Ursula Sjöberg, Carl Christoffer Gjörwell 1766-1837. Byggnader och inredningar i Sverige och Finland. Monografier utgivna av Stockholms stad 98.
Irma Lounatvuori, Gustaf Mauritz Armfelt och Åminne. Historisk tidskrift för Finland 3/1997.
Irma Lounatvuori, Sotilaan lepo. Kolme upseeria puistosuunnittelijana. Maunu Häyrynen et al. (toim.), Hortus fennicus, Suomen puutarhataide. Viherympäristöliitto & Suomen puutarhataiteen seura 2001.
Halikon kulttuuriympäristö ja arvot. Salon seudun rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema. SARAKUM 2000-2004 projektiraportti. Salon seudun kunnat, Turun maakuntamuseo, Varsinais-Suomen liitto, Lounais-Suomen ympäristökeskus. 2005.
Merja Nieminen, Irma Lounatvuori (toim.), Åminne. Kartanon historia ja päärakennuksen restaurointi. 2009.
Merja Nieminen, Irma Lounatvuori (red.), Åminne. Gårdens historia och restaureringen av karaktärsbyggnaden. 2009.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The Gustavian manor of Joensuu, with its main and outbuildings and its park, is a key part of the unique and compact concentration of manors in Halikonlahti in our country, which over the centuries has formed from the medieval-origin manors of Åminne, Viurila and Vuorentaa belonging to the Horn family. In the manor, personal history, architectural history and garden art come together.
The wooden central section of the main building dates from the 1790s. The building received its present neo-antique exterior in a renovation in the early 1810s, when the low wing sections designed by architect Gjörwell were completed. The suite of rooms on the main floor culminates in the Armfelt Library in the eastern annex, whose built-in interior is probably also the work of Gjörwell and was made in Tukholma and Pietari.
The manor's courtyard includes a uniform row of brick outbuildings which, at the wish of their builder, were given a Gothic exterior and which are among the earliest secular neo-Gothic buildings in our country. These include the square grain storehouse designed by architect Charles Bassi, dating from 1813.
The park, established at the end of the 18th century, surrounds the main building and continues as an English-style nature park with deciduous trees on the other side of the Halikonjoki river. The park reached its present extent during the time of G.M. Armfelt in the 1810s.
The fields framing the manor extend south to the sea and north as far as Halikko church. The straight birch avenues planted through the fields date from the early 19th century. The two-kilometre-long tree-lined avenue running north along the Halikonjoki riverbank leads to the medieval Halikko church, which has been closely associated with the manor.
The manor is situated in the Uskela and Halikonjoki valley landscape area, which is of national value.
History
Joensuu in Halikko was a rälssisäteri in the Middle Ages, and there was already a stone main building there in the 16th century. It was the Horn family's residential manor from the Middle Ages until the second half of the 18th century, when the Armfelts became the owners of the manor. The present main building of the manor was completed in the 1790s during the time of Governor Armfelt. His son, the chancellor of Turun akatemia Gustaf Mauritz Armfelt, extended and renovated the building in the 1810s according to the plan of architect C.C. Gjörwell. The farm centre was developed at the same time.
In the 1780s the fields of the farming manor were situated mainly on the north and east sides of the manor. During the 20th century the market town of Salo expanded onto the fields north of the Joensuu manor.
Nearby in the register
- Viurilan kartanoValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
- Halikon kirkonseutuValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö1 mi
- Salon rautatieasemanseutu ja vanha kauppalamiljööValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö1 mi
- Vuorentaan kartanoValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö1 mi
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.