RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Raahen Pekkatori ja ruutukaava-alueen puutalokorttelit
Raahe, Pohjois-Pohjanmaa, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kaava-alue, katutila, kaupungin asuintalo, koulu, museo, puisto, raatihuone, tori
- Character (as the agency lists it)
- kaupunki
- Municipality
- Raahe
- Region
- Pohjois-Pohjanmaa
- Country
- Finland
- Coordinates
- 64.68800, 24.47575
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1462
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Säännölliseen ruutukaavaan perustuvan, 1649 perustetun Raahen puutalokorttelit lukeutuvat maamme parhaiten säilyneisiin. Umpikulmainen Pekkatori on Raahen merkittävin asemakaavallinen aukio ja Suomen puukaupungeissa poikkeuksellinen.
Suurin osa kaupungin puisesta rakennuskannasta periytyy 1810 kaupunkipalon jälkeiseltä ajalta 1800-luvun alkupuolelta. Uudisrakentamista on pyritty sopeuttamaan mittakaavaltaan ja materiaaleiltaan vanhaan ympäristöön.
Pekkatorilla risteävät Brahenkatu ja Kirkkokatu. Pekkatoria reunustavat kaupungin merkittävät 1800-luvun alussa rakennetut porvaristalot. Raahelaista empireä edustavat vinkkelitalot muodostavat kaupunkirakenteellisesti tiiviin kokonaisuuden. Torin varren porvaristaloista mainittakoon Kivi-Sovio (1849), Friemanin talo (1812), Hedmansonin talo (1811), Reinin talo (1870), Langin talo (1812), Langin alakartano (1815), Fontellin talo (1813) ja Montinin talo (1811). Torin keskellä on Walter Runebergin muovaama Pietari Brahen patsas vuodelta 1888.
Raahen Rantakadun varressa on raatihuone ja kaupungin edustavimmat, mm. Soveliuksen ja Sovion, porvaristalot. Raatihuone on Anders Fredrik Granstedtin suunnittelema, rapattu hirsinen asuinrakennus (1839), joka valmistui raatihuoneeksi 1866. Rantakadun merenpuoleisella sivulla on kaupunginmuseo, joka on sijoitettu 1845 rakennettuun pakkahuoneeseen. Vuonna 1862 perustettu museo on maamme vanhin paikallismuseo.
Koulukadun päätteenä idässä on kivirakenteinen Keskuskoulu (1912). Keskuskoulu ja sen viereinen, alkujaan asuinrakennukseksi tehty puurakennus ovat arkkitehti Jac. Ahrenbergin suunnittelemia.
Historia
Saloisten Satamalahti oli varhainen tärkeä kauppapaikka, jonka muuttamisesta kaupungiksi päätettiin 1649. Pietari Brahen perustama Raahen kaupunki sai ensimmäisen asemakaavansa, säännöllisen ruutukaavan 1650 (C. Claesson).
Porvaristalojen rakentamistavassa näkyvä Raahen vauraus perustui laivanvarustukseen, merenkulkuun ja tervakauppaan. Raahe sai tapulikaupunkioikeudet 1791 ja siitä tuli merkittävä merenkulkukaupunki. Kaupungin rahtilaivostoon kuului 1869 peräti 58 laivaa. Purjelaivakauden päättyminen ja rautatien rakentaminen Ouluun vähensivät Raahen merkitystä kauppakaupunkina.
Ainoa 1810 kaupunkipalosta säilynyt kaksikerroksinen asuinrakennus oli 1780-luvulla rakennettu Soveliuksen talo. Kaupunkipalon jälkeen asemakaavaa uusittiin (G. Odenwall) laajentamalla kaupunkirakennetta itään ja etelään. Tällöin syntyi myös Raahen Pekkatori, umpikulmainen keskustori.
Further reading (as the agency lists it)
Henrik Lilius, Der Pekkatori in Raahe. Studie über einen eckverschlossenen Platz und seine Gebäudetypen. Helsinki 1967.
Stadsplanering i finska städer. Den nordiska trästaden 12. 1972.
Trästäder i Finland. Den nordiska trästaden. 1972.
Henrik Lilius, Kaupunkirakennustaide suurvalta-ajalla. Ars. Suomen taide 2. Otava 1988.
Henrik Lilius, Kaupunkirakennustaide autonomian alusta 1850-luvulle. Ars. Suomen taide 3. Otava 1989.
Pohjois-Pohjanmaan kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Osa 2. Pohjois-Pohjanmaan seutukaavaliitto 1993.
Juhani Kostet, Cartographia urbanium Finnicarum. Suomen kaupunkien kaupunkikartaografia 1600-luvulla ja 1700-luvun alussa. Monumenta Cartographica Septentrionalia. Rovaniemi 1997.
Elisa El Harouny, Olli-Pekka Riipinen, Kaija Santaholma ja Timo Tuomi, Suomalaisia puukaupunkeja. Raahe. Ympäristöministeriö. Alueidenkäytön osasto. Helsinki 1998.
Teemu Mökkönen, Raahen kaupunkiarkeologinen inventointi 2001.
Juho Rajaniemi, Kasvun kaavoitus. Tapaus Raahe 1961-1996. 2006.
Swanljungin talo, Raahe; Saaristokatu 8 B, Raahe. Britta Passoja (toim.), Viisikanta - hyvää rakennussuojelua. Oulun läänin rakennussuojelupalkinnot 1990-2005. Pohjois-Pohjanmaan kulttuuriympäristötoimikunta, Rakennustieto Oy 2008.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
Raahe, founded in 1649, has one of the best-preserved groups of wooden town blocks in Finland, laid out on a regular grid plan. The closed-corner Pekkatori is the most important square in Raahe's town plan and is exceptional among Finland's wooden towns.
Most of the town's wooden building stock dates from the period after the 1810 town fire, from the first half of the 19th century. New construction has sought to adapt to the scale and materials of the old surroundings.
Brahenkatu and Kirkkokatu cross at Pekkatori. The square is bordered by the town's notable merchant houses built at the beginning of the 19th century. The L-shaped houses, which represent the Empire style of Raahe, form a compact whole in terms of the town's structure. Among the merchant houses along the square are Kivi-Sovio (1849), Frieman House (1812), Hedmanson House (1811), Reini House (1870), Lang House (1812), the Lang alakartano (1815), Fontell House (1813) and Montin House (1811). In the middle of the square stands the statue of Pietari Brahe, sculpted by Walter Runeberg in 1888.
Along Rantakatu in Raahe stand the town hall and the town's most representative merchant houses, including those of Sovelius and Sovio. The town hall is a plastered log residential building designed by Anders Fredrik Granstedt (1839), which was completed as the town hall in 1866. On the sea side of Rantakatu is the town museum, housed in the pakkahuone built in 1845. Founded in 1862, the museum is Finland's oldest local museum.
At the eastern end of Koulukatu stands the stone-built Keskuskoulu (1912). Keskuskoulu and the adjacent wooden building, originally built as a residential building, were designed by architect Jac. Ahrenberg.
History
Saloinen Satamalahti was an early important trading place, and its conversion into a town was decided in 1649. The town of Raahe, founded by Pietari Brahe, received its first town plan, a regular grid plan, in 1650 (C. Claesson).
The prosperity of Raahe, visible in the way its burghers' houses were built, was based on shipowning, seafaring and the tar trade. Raahe received tapulikaupunki rights in 1791 and became an important seafaring town. In 1869 the town's cargo fleet numbered as many as 58 ships. The end of the sailing-ship era and the construction of the railway to Oulu reduced Raahe's importance as a trading town.
The only two-storey residential building to survive the town fire of 1810 was the Sovelius house, built in the 1780s. After the town fire, the town plan was renewed (G. Odenwall) by extending the urban structure eastwards and southwards. At that time the Raahe Pekkatori was also created, an enclosed-corner central square.
Nearby in the register
- Raahen seminaariValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
- Raahen rautatieasema ja tullikamariValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
- Iso-Kraaselin ja Taskun tunnusmajakatValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö2 mi
- Saloisten kellotapuliValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö3 mi
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.