‹ RKY: nationally significant built cultural environments, Finland

RKY: nationally significant built cultural environments · Finland

Kalevan kirkko ja kaupunginosa

Tampere, Pirkanmaa, Finland

The record

Type: Nationally significant built cultural environment (RKY)
Elements (as the agency lists them): asuinkerrostalo, kaava-alue, katutila, kauppa- ja liikerakennus, kirkko, muu kulttuurirakennus
Character (as the agency lists it): kaupunki
Municipality: Tampere
Region: Pirkanmaa
Country: Finland
Coordinates: 61.49894, 23.79478
Pin: Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
RKY number: 1253

TodayHistorical map

Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.

Bibliothèque nationale de France (Gallica)

The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).

Historical maps covering this location

1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))

Get directions ↗

This area in the Finnish Heritage Agency's RKY inventory ↗

The Finnish Heritage Agency's description

Kuvaus

Tampereen Kaleva on yksi yhtenäisimmistä ja laajimmista kaupunginosista, joka on toteutettu toisen maailmansodan jälkeen funktionalismin kaavoitusperiaatteiden mukaisesti. Kalevan kirkko on Suomen uudemman kirkkoarkkitehtuurin monumentaalisin esimerkki.

Kalevan alue sijaitsee Tampereen rautatieaseman ja Tammelan kaupungiosan itäpuolella, entisillä Tammelan vainioilla. Ydin on Kalevan puistotien ja Kaupinkadun välillä sijaitseva Liisankallio, jonka asemakaavan on laatinut arkkitehti Elis Kaalamo 1930-luvulla. Sotien jälkeen hyvin toteutuneessa asemakaavassa on painotettu avointa korttelirakennetta sekä luonnonvalon ja puistoalueiden merkitystä. Samat suunnitteluperiaatteet ovat ohjanneet myös pala palalta Liisankallion jatkeeksi sotien jälkeen kaavoitettujen Kalevan ja Kalevanrinteen kaupunginosien rakentamista.

Kalevan asuinrakentaminen koostuu lamelli- ja tornitaloista, jotka on rakennettu pääosin 1940-luvun lopulta 1960-luvun alkuun ulottuvalla ajanjaksolla. Kaupunginosan liikehuoneistot on sijoitettu pääosin Kaalamon asemakaavan avaamien uusien pääväylien, Sammonkadun ja Teiskontien leveiden puistokatujen sekä asuntoaluetta rajaavan Kalevan puistotien, varteen. Ensimmäisen rakennusvaiheen keskeisiin alueisiin kuuluvat lisäksi Kaskitien ja Ilmarinkadun varrelle rakennetut lamellitalot. Alkuvaiheen rakennusten suunnittelijoita olivat mm. arkkitehdit Jaakko Tähtinen, Bertel Strömmer, P. Salomaa, Harry W. Schreck ja Alvar Aalto.

Liisankalliolla oleva Kalevan kirkko seisoo veistoksellisen vapaasti. Sen ulkoseinät muodostuvat eri kokoisista kuperista ja koverista, vaaleankeltaisella tiilellä verhoilluista betonikouruista, joiden välisissä aukoissa on kapeat ylhäältä alas ulottuvat lähes seinän korkuiset ikkunanauhat. Tasakaton huipulla on pieni ristinmuotoinen kellotorni. Ulkoneva muuri johtaa pääovelle. Seurakuntakeskuksen tilat on sijoitettu kirkon eteläsivulla olevaan sivurakennukseen. Kellarikerroksessa on suuri seurakuntasali ja teknisiä tiloja. Kalevan kirkko kuuluu kansainvälisen DOCOMOMO-järjestön hyväksymään suomalaisen modernin arkkitehtuurin merkkiteosvalikoimaan.

Kalevan tornien kymmenen tornia on sijoitettu kolmen ryhmiin. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu kaksi matalaa liikerakennusta. Kalevankartanon asuin- ja liikerakennukset sijaitsevat korttelialueen reunoilla jättäen keskelleen pihan. Viiden korkean, rapatun pistetalon ohella kokonaisuuteen liittyy punatiilipintaisia, kapearunkoisia ja pitkiä lamellitaloja.

Sampolan rakennus on Kalevan kaupunginosan kärjessä, Kalevan kirkkoon päättyvän aukion laidalla. Tiloissa toimii koulu, työväenopisto ja pihan uudisrakennuksessa kirjasto. Sammonkadun varrella on kolme- ja neljäkerroksinen rakennusosa, joka jakaantuu kahdeksi eri siiveksi. Niiden väliin jää keskusaula, juhlasali ja pääsisäänkäynti. Koulutilat ovat päärakennuksen takana. Siipien väliin on jäänyt alunperin avoin piha, jonka paikalle on rakennettu kirjaston uudisrakennus 2003.

Historia

Tampereen väkiluku kasvoi voimakkaasti sotien jälkeen. Kaupungin asutus laajeni itään päin uusilla asuinalueina. Kalevana tunnetulle entiselle Tammelan vainioille rakentuikin 1940-1950-luvulla yksi kaupungin tiheimmin rakennettuja ja asuttuja alueita. Ensimmäisessä vaiheessa mittavin rakennusurakka toteutettiin Kalevan puistotien ja Liisankallion välisellä alueella, jonne nousi kymmeniä uuden rakennustyylin mukaisia torni- ja lamellitaloja.

Kalevan asemakaavojen pohjana toimi arkkitehti Brunilan 1922 laatima itäisten alueiden asemakaava. Tätä kaavaa ei koskaan vahvistettu, niinpä ennen sotia kaavoitettu alue päättyi Kalevan puistotiehen. Kaupinkatuun ulottuva Elis Kaalamon itäisten alueiden asemakaava vahvistettiin 1938. Kaupinkadusta itään olevat alueet kaavoitettiin myöhemmin useassa vaiheessa mm. Teiskontien korttelit 1953 ja Sammonkadun 1955. Tiheän asutuksen vastapainoksi alueelle muodostettiin merkittävä Liisan-Kiovan-Keskuspuiston muodostama puistoalue ja katuliikenteen keskeiset akselit Teiskontie ja Sammonkatu rakennettiin leveiksi puistokaduiksi.

Kalevan ydinalueen, Liisankallion, rakentaminen pääsi vauhtiin vasta sotien jälkeen. Tiiviiseen sijoitteluun sekä vuokra-asuntojen pieneen kokoon vaikutti asuntopula. Ensimmäisenä Kalevaan valmistuivat Kaskitien lamellitalot. Kalevan tornien rakentaminen alkoi 1949. Arkkitehti Harry W. Schreckin suunnittelemat rakennukset olivat tuolloin Tampereen puolikunnallisen asuntotuotannon suurin hanke. Myöhemmin yksi torni, nk. miljoonatorni, toteutettiin yksityisenä asunto-osakeyhtiönä. Rakennukset valmistuivat 1951-1953 ja 1956.

Liisankallion jälkeen kaavoitettiin varsinainen Kalevan alue sekä Kalevanrinne, joiden rakentaminen alkoi 1950-luvun jälkipuoliskolla. Nämä tiiviisti rakennetut asuinalueet suunniteltiin Liisankallion tavoin funktionalististen ihanteiden mukaan. Kalevankartanon suunnittelivat arkkitehdit Dag Englund ja Lauri Silvennoinen, jotka olivat tulleet Tampereen Sosiaalisen Asuntotuotannon järjestämässä arkkitehtuurikilpailussa kolmansiksi. Englundin ja Silvennoisen ehdotus toteutettiin 1956-1960 kilpailun voittaneiden arkkitehtien Viljo Revell ja Eero Eerikäinen hankkeen viivästyttyä. Kalevankartanon jälkeen Lauri Silvennoinen kehitti pistetalojen ja vaakasuuntaisten massojen teemaa Helsingin Pihlajamäen asuntoalueessa (1965).

1960-luvulla saatiin Liisankallion alue pääosin rakennettua; viimeisimpiä hankkeita olivat työväenopiston talo sekä Kalevan kirkko. Vuonna 1958 järjestetyn arkkitehtikilpailun Tampereen työväenopistolle tarkoitetusta Sampolan rakennuksesta voittivat arkkitehdit Timo Penttilä ja Kari Virta. Rakennus valmistui 1962. Arkkitehtien Reima Pietilä ja Raili Paatelainen piirtämä kirkko rakennettiin tiilestä ja liukuvalubetonista 1964-1968. Suunnitelma pohjautui 1959 voittaneeseen kilpailuehdotukseen, joka valittiin jatkokehittelyn pohjaksi 1960. Pietilä suunnitteli kirkkoon myös epäsymmetrisen urkufasadin ja alttariseinällä olevan puuveistoksen Särkynyt ruoko.

Ilmarinkadun varrelle rakennettiin 1949-1953 Tampella-yhtiön perustaman asunto-osakeyhtiön neljä tiilipintaista lamellitaloa. Nämä nk. Pekolan talot suunnitteli arkkitehti Alvar Aalto. Viidennen, 1955 valmistuneen samantyyppisen rakennuksen suunnitteli rakennusmestari Oskar Helminen. Vastapäinen lamellitalojen ryhmä rakennettiin alun perin Branderin kenkätehtaan henkilöstöasunnoiksi. Arkkitehti Jaakko Tähtisen suunnitteleman ja vuosina 1949-1953 rakennetun As. Oy Koskentien lamelli- ja pistetalot muodostavat yhtenäisen väljästi rakennetun kokonaisuuden. Puistomaista pihaa leimaavat suuret männyt.

English translation (from the Finnish)

The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com

Description

Tampere's Kaleva is one of the most cohesive and extensive districts in the city. It was built after the Second World War according to the planning principles of functionalism. Kalevan kirkko is the most monumental example of more recent church architecture in Finland.

The Kaleva area lies east of Tampere railway station and the Tammela district, on the former Tammela fields. Its core is Liisankallio, located between Kalevan puistotie and Kaupinkatu. The town plan for Liisankallio was drawn up by the architect Elis Kaalamo in the 1930s. The post-war plan, which was well implemented, emphasised open block structure as well as the importance of natural light and park areas. The same design principles have also guided the piece-by-piece construction of Kaleva and Kalevanrinne, the districts that were planned after the wars as extensions of Liisankallio.

The residential buildings of Kaleva consist of lamellitalo and tower block buildings, built mainly in the period from the late 1940s to the early 1960s. The commercial premises of the district are located mainly along the new main thoroughfares opened by the Kaalamo town plan, namely Sammonkatu and Teiskontie, which are wide park streets, as well as along Kalevan puistotie, which bounds the residential area. Lamellitalo buildings built along Kaskitie and Ilmarinkatu also belong to the central areas of the first building phase. Architects of the early buildings included Jaakko Tähtinen, Bertel Strömmer, P. Salomaa, Harry W. Schreck and Alvar Aalto, among others.

Kalevan kirkko stands freely on Liisankallio in a sculptural manner. Its exterior walls consist of convex and concave concrete channels of various sizes, clad in pale yellow brick. Between them are narrow window strips extending from top to bottom, almost the full height of the wall. On the top of the flat roof stands a small cross-shaped bell tower. A projecting wall leads to the main entrance. The premises of the parish centre are located in the annex on the south side of the church. The basement contains a large parish hall and technical rooms. Kalevan kirkko belongs to the selection of landmark works of Finnish modern architecture approved by the international DOCOMOMO organisation.

The ten Kalevan tornit towers are arranged in three groups. In addition, the complex includes two low commercial buildings. The residential and commercial buildings of Kalevankartano are located along the edges of the block, leaving a courtyard in the centre. Alongside five tall rendered point blocks, the complex includes long, narrow-plan lamellitalo buildings with red brick facades.

The Sampola building is at the head of the Kaleva district, on the side of the square that ends at Kalevan kirkko. The premises house a school, a workers' institute and, in the new building in the courtyard, a library. Along Sammonkatu there is a three- and four-storey section, which divides into two separate wings. Between them lie a central hall, a celebration hall and the main entrance. The school rooms are behind the main building. Between the wings there was originally an open courtyard, on the site of which the new library building was constructed in 2003.

History

The population of Tampere grew strongly after the wars. The city expanded eastwards with new residential areas. In the 1940s and 1950s, one of the most densely built and populated areas of the city was constructed on the former Tammela fields, known as Kaleva. In the first phase, the largest building project was carried out between Kalevan puistotie and Liisankallio, where dozens of tower blocks and lamellitalo buildings in the new architectural style were erected.

The basis for the Kaleva town plans was the town plan of the eastern areas drawn up by the architect Brunila in 1922. This plan was never confirmed, so the area planned before the wars ended at Kalevan puistotie. The town plan of the eastern areas by Elis Kaalamo, extending to Kaupinkatu, was confirmed in 1938. The areas east of Kaupinkatu were planned later in several phases, including the Teiskontie blocks in 1953 and the Sammonkatu blocks in 1955. As a counterweight to the dense housing, a significant park area formed by Liisan-Kiovan-Keskuspuisto was established, and the main traffic axes Teiskontie and Sammonkatu were built as wide park streets.

The construction of Liisankallio, the core area of Kaleva, only gathered pace after the wars. Housing shortage influenced the compact layout and the small size of rental apartments. The first buildings to be completed in Kaleva were the lamellitalo buildings on Kaskitie. Construction of the Kaleva towers began in 1949. The buildings designed by the architect Harry W. Schreck were at that time the largest project of semi-municipal housing production in Tampere. Later, one tower, the so-called miljoonatorni, was built as a private housing association. The buildings were completed in 1951-1953 and in 1956.

After Liisankallio, the actual Kaleva area and Kalevanrinne were planned, and their construction began in the second half of the 1950s. These densely built residential areas were designed according to functionalist ideals, as at Liisankallio. Kalevankartano was designed by the architects Dag Englund and Lauri Silvennoinen, who came third in an architectural competition organised by the Tampere Social Housing Production. The Englund and Silvennoinen proposal was implemented in 1956-1960 by Viljo Revell and Eero Eerikäinen, the architects who had won the competition, after the project was delayed. After Kalevankartano, Lauri Silvennoinen developed the theme of point blocks and horizontal masses in the Pihlajamäki housing area in Helsinki (1965).

In the 1960s, the Liisankallio area was mostly built; the latest projects included the workers' institute building and Kalevan kirkko. The Sampola building, intended for the Tampere workers' institute, was designed by the architects Timo Penttilä and Kari Virta, who won an architectural competition held in 1958. The building was completed in 1962. The church, designed by the architects Reima Pietilä and Raili Paatelainen, was built of brick and slip-formed concrete in 1964-1968. The design was based on the competition proposal that won in 1959 and was selected in 1960 as the basis for further development. Pietilä also designed for the church an asymmetrical organ façade and a wooden sculpture, Särkynyt ruoko, on the wall behind the altar.

Four brick-faced lamellitalo buildings were built along Ilmarinkatu in 1949-1953 by a housing association founded by the Tampella company. These so-called Pekola houses were designed by the architect Alvar Aalto. A fifth, similar building completed in 1955 was designed by master builder Oskar Helminen. The opposite group of lamellitalo buildings was originally built as staff housing for the Brander shoe factory. The lamellitalo and point blocks of As. Oy Koskentie, designed by the architect Jaakko Tähtinen and built in 1949-1953, form a unified, loosely built whole. The park-like courtyard is characterised by large pine trees.

Nearby in the register

Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.

Descriptions are shown with the written permission of the Finnish Heritage Agency and reproduced unchanged. Locations come from its open spatial data; pins are placed by TreeAlive. Finnish Heritage Agency (Museovirasto) · Spatial data: CC BY 4.0

All Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö in Pirkanmaa All Region Pirkanmaa records All Finland Heritage registers Historical markers (US)National Register of Historic Places (US)

See your own family's places on a living map