Pispalanrinne

Tampere, Pirkanmaa, Finland

The record

Type: Nationally significant built cultural environment (RKY)
Elements (as the agency lists them): työväen asuintalo
Character (as the agency lists it): kaupunki
Municipality: Tampere
Region: Pirkanmaa
Country: Finland
Coordinates: 61.50355, 23.70865
Pin: Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
RKY number: 1246

TodayHistorical map

Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.

Bibliothèque nationale de France (Gallica)

The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).

Historical maps covering this location

1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))

Get directions ↗

This area in the Finnish Heritage Agency's RKY inventory ↗

The Finnish Heritage Agency's description

Kuvaus

Pispalanrinteen poikkeuksellinen sijainti jyrkkärinteisellä harjulla kahden järven välissä on tehnyt siitä Suomen tunnetuimman 1800- ja 1900-lukujen taitteessa suurten kaupunkien ulkopuolelle, kaavoittamattomalle maalle ilman valvontaa rakentuneista työväen asuinalueista.

"Mökin sai tehdä ihan mielensä mukaisen: pitkittäin, poikittain, vinottain; hirrestä, laudasta, sahanpurusta, tiilestä, betonista; maalata vaikka raitaiseksi; jatkaa, korottaa, tehdä jiirejä, pykäliä, portaita, siltoja, kaaveleita. Ja eikö muka tehty? Kyllä! Ei kysytty rakennuspiirustusta, ei työsuunnitelmaa, kustannusarviota, arkkitehtia, mestari, teettäjää, ei muuta kuin siitä poikki ja seinään. Niin kuin linnut tietävät miten pesänsä rakentavat, niin tiesivät Pispalan miehet, miten syntyi Luojan palikkaleikki korkealle moreenipenkereelle. Kaltevaa kamaraansa uhmaten jokainen mökki ja mies pyrki vain julistamaan omaa olemisen riemuaan", kuvaa kirjailija Lauri Viita Pispalan rakentamista kirjassaan Moreeni.

Pispalan vanhimmat säilyneet asuinrakennukset muistuttavat maaseudun mökkikylien taloja, vuosisadan vaihteen rakennukset, paritalot ja suuremmat kasarmimaiset asuinrakennukset ovat noudattaneet pääpiirteissään järjestetyn kaupunkialueen korkeussääntöjä ja ajan yleistä rakennustapaa. Jyrkkään rinteeseen rakennetut portaat korvaavat osittain katuverkon. Tyypillisiä, hyvin säilyneitä yksittäisiä rakennuskohteita Pispalassa ovat mm. Lauri Viidan museo 1920-luvulta, Pispan koulu (Tiitola 1914 ja Strömmer 1941), Vuorenmaan valtakunta 1920-luvulta, Virtasen valtakunta 1920- ja 1930-luvun vaihteesta, Rajaportin saunan kortteli 1800- ja 1900-luvun vaihteesta sekä edelleen mm. Erämiehen-, Rimmin-, Pättärän-, Pispan- ja Mäkikadun sekä Pispalanharjun ympäristöt.

Pispalan maamerkiksi on muodostunut 1900-luvun alussa rakennettu teräsrakenteinen 55 metriä korkea haulitorni, jonka huipulla olevaan valimoon johtavat avokierreportaat. Pyhäjärven ja Näsijärven rannassa on uittotunneleihin liittyviä rakenteita.

Historia

Pispalan nimi periytyy katoliselta ajalta, jolloin harjulla ollutta Turun piispaa majoittanutta taloa kutsuttiin Pispalaksi. Keskiajalla Pispalanharjua pitkin kulki Pispan talon sivuitse maantie Turkuun. Tampereen ensimmäinen kaupungin rajojen ulkopuolelle noussut esikaupunki oli Tammerkosken itärannalla sijainnut Kyttälä. Pahennusta herättänyt alue liitettiin kaupunkiin 1877 ja sen saneeraus saatiin päätökseen 1890-luvun alkupuolella. Kyttälän ja teollisuuden kasvava väestö siirtyi jälleen kaupungin ulkopuolelle, josta oli saatavissa tilanomistajilta pieniä vuokratontteja. Yksi ja suurin näistä 1890-luvulla syntyneistä alueista oli Pohjois-Pirkkalaan kuulunut Pispalan harju.

1800-luvun puolenvälin jälkeen harjun kupeeseen syntyi teollisuutta ja jonkin verran työväen asutusta. Varhaisin asutus syntyi 1894 lähtien harjun etelärinteelle. 1800- ja 1900-lukujen vaihteessa Pispalassa oli toista tuhatta asukasta ja 1930-luvulle tultaessa peräti yli 7000. 1900-luvun alussa Tampereen kaupunki rakensi rajalleen Tahmelaan harjun vierinkivistä lähes metrin korkuisen aidan, jota kutsuttiin pulteriaidaksi. Aita menetti merkityksensä 1937, jolloin länsipuolen kyliä, myös Pispala, liitettiin kaupunkiin. Alueen ensimmäinen asemakaava valmistui 1945.

Pispalanharjulla oli 1800-luvun jälkipuolelta alkaen kaksi Näsijärvestä Pyhäjärveen johtavaa puutavaran kuljetusreittiä, ns. tukkitietä. Näiden käyttö loppui uittotunnelin valmistumiseen 1930. Kookkaampi betonielementeistä koottu nippu-uittotunneli, jota ei puutavaran maakuljetusten yleistymisen vuoksi koskaan käytetty, valmistui 1968.

English translation (from the Finnish)

The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com

Description

The exceptional location of Pispalanrinne, on a steep-sided esker between two lakes, has made it the best-known working-class residential area in Finland, built at the turn of the 19th and 20th centuries outside the large cities, on unplanned land and without supervision.

"A cottage could be built exactly as one pleased: lengthwise, crosswise, diagonally; of logs, boards, sawdust, brick, concrete; painted striped if one liked; extended, raised, with mitres, steps, stairs, bridges, gables. And was it not done? It was! No one asked for a building drawing, a work plan, a cost estimate, an architect, a master builder, a client, nothing but across and onto the wall. Just as the birds know how to build their nests, so the men of Pispala knew how the Creator's block game came to be on the high moraine embankment. Defying its sloping chamber, every cottage and every man strove only to proclaim his own joy of being", describes the writer Lauri Viita in his book Moreeni.

The oldest surviving residential buildings in Pispala resemble the houses of rural cottage villages. Buildings from the turn of the century, semi-detached houses and larger barrack-like residential buildings have in their main lines followed the height regulations of an organised urban area and the general building practice of the time. Steps built on the steep slope partly replace the street network. Typical, well-preserved individual buildings in Pispala include, among others, the Lauri Viita museum from the 1920s, Pispan koulu (Tiitola 1914 and Strömmer 1941), Vuorenmaan valtakunta from the 1920s, Virtasen valtakunta from the turn of the 1920s and 1930s, and the Rajaportin sauna block from the turn of the 19th and 20th centuries; the surroundings of Erämies, Rimmi, Pättäri, Pispa and Mäkikatu streets and of Pispalanharju are also notable.

The landmark of Pispala became the steel-framed, 55-metre-high sieve tower built at the beginning of the 20th century, with open spiral stairs leading to the foundry at its top. On the shores of Pyhäjärvi and Näsijärvi there are structures associated with timber-floating tunnels.

History

The name Pispala derives from the Catholic period, when the house on the esker that accommodated the bishop of Turku was called Pispala. In the Middle Ages the main road to Turku ran along the Pispanharju ridge, past the Pispa house. Tampere's first suburb to rise outside the city boundaries was Kyttälä, located on the east bank of Tammerkoski. The area, which caused scandal, was incorporated into the city in 1877, and its redevelopment was completed in the early 1890s. The growing population of Kyttälä and of industry moved once more outside the city, where small leasehold plots could be obtained from landowners. The largest of these areas established in the 1890s was the Pispala esker, which belonged to Pohjois-Pirkkala.

After the middle of the 19th century, industry and some working-class settlement arose on the flank of the esker. The earliest settlement began on the southern slope of the esker from 1894 onwards. At the turn of the 19th and 20th centuries Pispala had a population of over two thousand, and by the 1930s it had risen to more than 7,000. At the beginning of the 20th century the city of Tampere built along its boundary with Tahmela an almost one-metre-high fence of rounded stones from the esker, known as the pulteri fence. The fence lost its significance in 1937, when the western villages, including Pispala, were incorporated into the city. The first town plan of the area was completed in 1945.

From the latter half of the 19th century, there were two timber transport routes on Pispalanharju leading from Näsijärvi to Pyhäjärvi, known as tukkitie (log roads). Their use ended with the completion of the timber-floating tunnel in 1930. The larger bundle timber-floating tunnel, assembled from concrete elements, which was never used due to the growing prevalence of overland timber transport, was completed in 1968.

Nearby in the register

Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.

Descriptions are shown with the written permission of the Finnish Heritage Agency and reproduced unchanged. Locations come from its open spatial data; pins are placed by TreeAlive. Finnish Heritage Agency (Museovirasto) · Spatial data: CC BY 4.0

All Valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö in Pirkanmaa All Region Pirkanmaa records All Finland Heritage registers Historical markers (US)National Register of Historic Places (US)

See your own family's places on a living map