RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Pyynikinrinne
Tampere, Pirkanmaa, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- asuinkerrostalo, huvila, kaava-alue, katutila, koulu, sairaala, parantola, tori, urheilurakennus
- Character (as the agency lists it)
- kaupunki
- Municipality
- Tampere
- Region
- Pirkanmaa
- Country
- Finland
- Coordinates
- 61.49560, 23.74101
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 1245
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Riksarkivet, Swedish National ArchivesRiksarkivet, Swedish National ArchivesBibliothèque nationale de France (Gallica)
3 historical maps cover this location, the earliest the 1666 map "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
- 1775 · Lantmäteristyrelsen, Lantmäteristyrelsens leverans 1892, SE/RA/420571/02/2/0004:00001… (Riksarkivet, Swedish National Archives)
- 1781 · Finska rekognosceringsverket, Messuby socken, SE/KrA/0411/A/04/7/004/2 (1781) (Riksarkivet, Swedish National Archives)
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Pyynikinrinne on edustava 1900-luvun alkupuolella rakennettu kaupunginosa. Länsiosa on yhtenäinen Lars Sonckin 1903 laatimaan asemakaavaehdotukseen perustuva puutarhakaupunginosa, jonka rakentamisessa on edellytetty edustavaa ulkoarkkitehtuuria.
Pääosa Pyynikinrinteen rakennuskannasta on 1920-luvulta olevaa puurakentamista klassisin piirtein. Monet huvilamaisista taloista ovat kaupunginarkkitehti Bertel Strömmerin ja arkkitehti Birger Federleyn piirtämiä. Joukossa on myös sosiaalista asuntotuotantoa edustavia rakennuksia. Näyttävin osa taloista on Palomäenkadun länsipuolella olevia jugendvaikutteisia, kookkaita yhdenperheen huviloita terassoituine pihoineen. Palomäentien varrella ja Kisakentänkadulla on rivistö puisia aumakattoisia kaksikerroksisia asuintaloja. Alueen itäosassa on useita julkisia tiloja samalta aikakaudelta; Heinätori, Pyynikintori, vaakahuone, kouluja, urheilukenttä, sairaala ja ajalle tyypillinen korkeista kerrostaloista muodostuva umpikortteli. Erityisesti Pyynikintoria rajaavat suuret koulu- ja asuinrakennukset muodostavat edustavan torimiljöön.
Historia
Tampereen kaupungin kaunistuskomitea ehdotti 1900, että Pyynikin alueen suunnittelemisesta järjestettäisiin kilpailu. Arkkitehti Lars Sonck voitti kilpailun ja sai tehtäväkseen laatia VII kaupunginosan asemakaavan. Kaupungin rakennuskonttori viimeisteli kaavan, joka vahvistettiin 1907. Sen mukaisesti toteutettiin Pyynikinrinteen alueen etelä- ja lounaisosien kymmenkunta korkealuokkaista, puurakenteista yhden perheen taloa. Kaupunginosan asemakaavaa muutettiin 1919, missä yhteydessä Sonckin suunnitelmaa yksinkertaistettiin huomattavasti.
Uuden kaavan toteutus käynnistyi välittömästi sen vahvistuttua. Tontteja luovutettaessa edellytettiin, että Pyynikinrinteen talojen tuli olla edustavia ulkonäöltään. Alueen ensimmäiset talot rakennettiin arkkitehti Birger Federleyn piirustusten mukaan Palomäentien varrelle. Pääosa alueesta rakennettiin 1920-luvulla ja suurimman osan rakennuskannasta suunnitteli arkkitehti Bertel Strömmer. Strömmerin ja Birger Federleyn ohella muita suunnittelijoita olivat Arvo Eränen, Frans Jousi, Heikki Tiitola.
Yksittäisistä edustavista rakennuksista voidaan mainita 1923 valmistunut klassistishenkinen Pyynikinlinna (Jarl Eklund), renessanssihenkinen apteekkari Haapasen asuinrakennus vuodelta 1929 (Veikko Kallio) ja funktionalistishenkinen piispantalo vuodelta 1939 (Gunnar Wahlroos).
Further reading (as the agency lists it)
Asemakaavat. Asemakaavaosaston arkisto ja mittausosasto arkisto. Tampereen kaupunki.
Tampereen kaupungin VII kaupunginosan ja eteläisen VIII kaupunginosan sekä V kaupunginosan tonttien n.o 61-71 rakennusjärjestys. 9.12.1912.
Lisäys Tampereen kaupungin rakennusjärjestykseen rakennustavasta erinäisillä tonteilla kapunginosissa IV, V, VII, IX, XI, XIII ja XXI. 27.9.1917.
Kaunistuskomitean pöytäkirjat 1900-1919. Tampereen kaupunginarkisto. Tampereen kaupunki.
Tampereen kaupungin kunnalliskertomukset 1902-1928.
Väinö Voionmaa, Tampereen historia I. Tampere 1929.
Väinö Voionmaa, Tampereen historia III. Tampere 1932.
Eino Jutikkala, Tampereen historia III. Tampere 1979.
Tampereen kantakaupungin rakennuskulttuuri 1998. Tampereen kaupungin ympäristötoimi kaavoitusyksikkö 1998.
Annu Tulonen, Leena Lusa, Marita Palokoski, Pirkanmaan alueellinen kulttuuriympäristöohjelma. Pirkanmaan ympäristökeskus, alueelliset ympäristöjulkaisut 275 Tampere 2002.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
Pyynikinrinne is a representative district built in the first half of the 20th century. The western part is a uniform garden suburb based on the 1903 town plan proposal drawn up by Lars Sonck, and its construction was required to feature representative exterior architecture.
The majority of the building stock on Pyynikinrinne consists of timber buildings from the 1920s in classical style. Many of the villa-like houses were designed by town architect Bertel Strömmer and architect Birger Federley. Among them are also buildings representative of social housing production. The most striking buildings are large, single-family villas with Jugend influences and terraced gardens, located west of Palomäenkatu. Along Palomäentie and on Kisakentänkatu there is a row of two-storey timber residential houses with hipped roofs. In the eastern part of the area there are several public spaces from the same era: Heinätori, Pyynikintori, the weighing house, schools, a sports field, a hospital, and a perimeter block of tall apartment buildings typical of the period. In particular, the large school and residential buildings bordering Pyynikintori form a representative market square setting.
History
In 1900 the Tampere city beautification committee proposed holding a competition for the planning of the Pyynikki area. Architect Lars Sonck won the competition and was tasked with drawing up the town plan for district VII. The city building office finalised the plan, which was confirmed in 1907. In accordance with it, a dozen or so high-quality, timber-built detached houses were constructed in the southern and south-western parts of the Pyynikinrinne area. The town plan for the district was amended in 1919, at which point Sonck's plan was considerably simplified.
Construction in the new plan area began immediately after its confirmation. When plots were handed over, it was required that the houses on Pyynikinrinne be representative in appearance. The first houses in the area were built to the drawings of architect Birger Federley along Palomäentie. The main part of the area was built in the 1920s, and architect Bertel Strömmer designed most of the building stock. Alongside Strömmer and Birger Federley, other designers included Arvo Eränen, Frans Jousi and Heikki Tiitola.
Among the individual representative buildings, the following may be mentioned: Pyynikinlinna, completed in 1923 and classicist in spirit (Jarl Eklund); the residential building of pharmacist Haapanen, dating from 1929 and Renaissance-style (Veikko Kallio); and the bishop's house, dating from 1939 and functionalist in spirit (Gunnar Wahlroos).
Nearby in the register
- Pyynikin näkötorniValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
- HämeenpuistoValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
- Tampereen Hämeenkatu, Hämeensilta ja KeskustoriValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
- Tammerkosken teollisuusmaisemaValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.