RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Kirkniemen kartano (Gerknäs Gård)
Lohja (Lojo), Uusimaa, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kartano, koulu, merkkimieskoti, puisto, talousrakennus
- Character (as the agency lists it)
- agraarimaisema
- Municipality
- Lohja (Lojo)
- Region
- Uusimaa
- Country
- Finland
- Coordinates
- 60.17177, 23.92156
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 90
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Riksarkivet, Swedish National ArchivesBibliothèque nationale de France (Gallica)
2 historical maps cover this location, the earliest the 1666 map "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
- 1745 · Lantmäteristyrelsen, Lantmäteristyrelsens leverans 1850, SE/RA/420571/02/1/0300:00001… (Riksarkivet, Swedish National Archives)
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Kirkniemen kartano on yksi Suomen ylhäisaateliston kartanoista ja sen historialliset vaiheet liittyvät suurvalta-ajan mahtisukuihin ja toisaalta marsalkka Mannerheimin viimeisimpiin vaiheisiin. Edustava kartanokokonaisuus rakentuu pää- ja talousrakennuksista, puistosta sekä puutarhasta ja viljelyksistä.
Kirkniemen kartanomaisena sijaitsee Lohjanjärven ja Pikkujärven välisellä kannaksella. Kilometrin pituinen jalopuukuja johtaa kartanopihaan. Kartanopuiston keskiakseliin sekä puiston pohjoisrajaksi istutetut, Pikkujärven rantaan vievät puukujanteet jäsentävät puistoaluetta.
Puinen päärakennus on kaksikerroksinen ja aumakattoinen. Uusklassistinen päärakennus on vanhimpia tyylin edustajia Suomessa. Kartanon talouspiha, jossa on talli, navetta, työväen asuinrakennuksia ja paja, sijoittuu puiston länsipuolelle. Kartanon pohjoisen puoleisen pellon halki kulkevalla harjanteella suurten puiden katveessa on kartanon 1890-luvulla rakennuttama koulu.
Päärakennuksen ympärillä on laaja puisto, jossa oletetaan olevan osia 1500-luvulta. Maaherra Conradin aikana 1800-luvun alussa luotiin perusta nykyiselle geometriselle puutarhalle avaamalla puiston keskiakseli ja rakentamalla kiviterassit. Puutarhan nykyinen asu vesialtaineen, portaineen ja terasseineen on 1930-luvulta. Järjestelyt lienevät tuolloisen omistajan Uno Donnerin suunnittelemat.
Historia
Kirkniemen tila oli aatelisomistuksessa keskiajalla. Merkittävimpiä omistajia olivat Hästesko-, Tott-, Fleming- ja Adlercreuz-suvut. Rälssitila oli säterinä 1500-luvulta vuoteen 1695, jolloin se muodostettiin kaksinkertaiseksi säteriratsutilaksi.
Kirkniemen kaksikerroksista päärakennusta alettiin rakentaa 1790-luvulla Alexander Forbes af Lundin omistaessa kartanon. Vuosisadan vaihteeseen tultaessa kuitenkin vain muutama ensimmäisen kerroksen huone oli asuttavassa kunnossa. Vuonna 1812 kartano siirtyi maaherra Conradin omistukseen. Hänen aikanaan rakennustyöt saatettiin loppuun. Rakennusta korotettiin muutamalla, ullakkoikkunoiden edellyttämällä hirsikerralla. Ulkovuoraus, jossa sileät pinnat vuorottelevat rustikoinnin ja listoitusten kanssa, lienee myös Conradin ajalta. Vuonna 1916 kartanossa tehtiin perusteellinen sisäkorjaus, ikkunat uusittiin, vanhat uunit korvattiin jugendtyylisillä ja rakennettiin toisen kerroksen parvekkeet.
Kirkniemi kuului marsalkka Mannerheimille 1945-1951, jolloin toteutettiin muutoksia päärakennuksen huonejaossa ja uusittiin ulkovuorausta. Kartanon ulkoarkkitehtuurissa on huomiota herättävää yhtäläisyyttä Hakoisten kartanon samanikäisen päärakennuksen kanssa.
Beskrivning (på svenska)
The agency's own Swedish text. The English below is made from the Finnish.
Gerknäs gård är en av den finländska högadelns herrgårdar, och dess historiska skeden anknyter till stormaktstidens mäktiga ätter och å andra sidan till marskalk Mannerheims sista skeden. Den representativa godsmiljön består av karaktärs- och ekonomibyggnader, en park samt trädgård och odlingar.
Gerknäs herrgårdslandskap är beläget på ett näs mellan Lojo sjö och Lillsjön. En kilometerlång allé med ädla trädslag leder fram till herrgården. De till stranden av Lillsjön ledande häckarna som planterats längs herrgårdsparkens centralaxel samt som nordlig gräns för parken ger parkområdet dess struktur.
Karaktärsbyggnaden är i två våningar med valmtak. Den nyklassicistiska karaktärsbyggnaden hör till de äldsta representanterna för denna stil i Finland. Gårdens driftscentrum med stall, ladugård, arbetarbostäder och smedja, ligger väster om parken. Inne bland de stora träden på en ås som löper genom åkern norr om herrgården finns en skola som herrgården lät bygga på 1890-talet.
Karaktärsbyggnaden omges av en vidsträckt park som antas delvis härröra från 1500-talet. På landshövding G.W. Conradis tid i början av 1800-talet lades grunden till den nuvarande geometriska trädgården genom att parkens centralaxel öppnades och stenterrasserna byggdes. Trädgårdens nuvarande utseende med sina vattenbassänger, trappor och terrasser är från 1930-talet. Dispositionen torde ha planerats av den dåvarande ägaren Uno Donner.
Historia (på svenska)
Gerknäs gård var i adelns ägo på medeltiden. Till de viktigaste ägarna hörde ätterna Hästesko, Tott, Fleming och Adlercreutz. Frälsegodset var säteri från 1500-talet ända till 1695, när av det bildades ett dubbelt säterirusthåll.
Gerknäs karaktärsbyggnad i två våningar började byggas på 1790-talet när Alexander Forbes af Lund ägde herrgården. När man kommit till sekelskiftet var emellertid endast några få rum i första våningen i beboeligt skick. År 1812 övergick herrgården i landshövding G.W. Conradis ägo. Under hans tid slutfördes byggnadsarbetena. Byggnaden höjdes med några varv stockar som behövdes för vindsfönstren. Fasaden som har släta ytor omväxlande med rustik och listverk torde också vara från Conradis tid. År 1916 gjordes en grundlig invändig renovering, fönstren förnyades, de gamla ugnarna ersattes med nya i jugendstil och balkongerna i andra våningen byggdes till.
Gerknäs ägdes av marskalk Mannerheim 1945-1951, under vilken tid gjordes ändringar i huvudbyggnadens rumsdisposition och fasaden renoverades. I herrgårdens yttre arkitektur finns påfallande likheter med karaktärsbyggnaden på Haga gård i Janakkala från samma tid.
Further reading (as the agency lists it)
C.G. Christierson, Beskrifning öfver Gerknäs säteri intill 20nde seklet. Bidrag till Lojo sockenbeskrifning XII. Borgå 1906.
Anders Allardt, Gerknäs. Herrgårdar i Finland I. Helsingfors 1928.
Ragna Ahlbeck, Gods och herresäte i Finland. 1946.
Päivi Tahvanainen, Länsi-Uudenmaan kulttuurimaisemainventointi. Länsi-Uudenmaan seutukaavaliitto. Lohja 1990.
Veikko Kallio, Kirkniemi. Marsalkkojen kartano. Edita 1996.
Carl-Thomas von Christierson, "Gerknäs gård och dess ägare 1812-1928" i 100 år för Lojobygden, Lojoana 57. Ekenäs 2009.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
Kirkniemi manor is one of the manors of the Finnish high nobility, and its historical phases are linked to the powerful families of the Great Power era and, on the other hand, to the final phases of Marshal Mannerheim's life. The representative manor complex consists of main and outbuildings, a park, and a garden with cultivated fields.
Kirkniemi lies as a manor on the isthmus between Lohjanjärvi and Pikkujärvi. A one-kilometre-long avenue of noble trees leads to the manor courtyard. The central axis of the manor park, as well as the tree-lined avenues planted along the northern boundary of the park and leading to the shore of Pikkujärvi, structure the park area.
The wooden main building is two-storeyed with a gambrel roof. The Neoclassical main building is one of the oldest examples of the style in Finland. The manor's farmyard, which has a stable, cowshed, workers' residential buildings and a smithy, lies on the western side of the park. On a ridge running across the field on the northern side of the manor, in the shade of large trees, stands the school built by the manor in the 1890s.
Around the main building is an extensive park, which is assumed to contain parts dating from the 16th century. During the time of Governor Conrad in the early 19th century, the foundation for the present geometric garden was laid by opening the central axis of the park and building stone terraces. The garden's present form, with its water basin, steps and terraces, dates from the 1930s. The arrangements were probably designed by Uno Donner, the owner at that time.
History
Kirkniemi was owned by the nobility in the Middle Ages. The most important owners included the Hästesko, Tott, Fleming and Adlercreuz families. The noble estate was a säteri from the 16th century until 1695, when it was formed into a double säteri ratsu estate.
The two-storeyed main building of Kirkniemi began to be built in the 1790s, while Alexander Forbes af Lundin owned the manor. At the turn of the century, however, only a few rooms on the ground floor were in habitable condition. In 1812 the manor passed into the ownership of Governor Conrad. During his time the building work was completed. The building was raised by a single log course, required by the garret windows. The exterior cladding, in which smooth surfaces alternate with rustication and mouldings, probably also dates from Conrad's time. In 1916 a thorough interior renovation was carried out at the manor: the windows were renewed, the old stoves were replaced with Art Nouveau ones, and balconies were built on the second floor.
Kirkniemi belonged to Marshal Mannerheim from 1945 to 1951, when changes were made to the room layout of the main building and the exterior cladding was renewed. The exterior architecture of the manor shows a striking resemblance to the main building of Hakoinen manor, which is of the same age.
Nearby in the register
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.