RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Killinkosken tehdasyhdyskunta
Virrat, Pirkanmaa, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- muu teollisuusrakennus, työväen asuintalo
- Character (as the agency lists it)
- taajama
- Municipality
- Virrat
- Region
- Pirkanmaa
- Country
- Finland
- Coordinates
- 62.40431, 23.89172
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 5096
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Killinkosken tehdasyhdyskunta on hyvä esimerkki maaseudun pienistä teollisuustaajamista, joita perustettiin 1800-luvun loppupuolella vesistöjen varsille ja koskipaikkoihin. Vanhan nauhatehtaan rakennukset muodostavat hyvin säilyneen kokonaisuuden.
Killinkosken taajama on rakentunut 1898 perustetun nauhatehtaan ja 1911-1954 toimineen puuhiomon ympärille. Säilyneessä tehdaskokonaisuudessa on rakennusosia 1900-luvun alkupuolelta aina 1950-luvulle. Teollisuusrakennusten lisäksi tehtaan tuntumassa on säilynyt nauhatehtaan ja puuhiomon johtajien asuinrakennuksia.
Killinkosken teollisuustaajama on rakennettu Vuotteenjärven ja Metterinjärven väliselle kannakselle, jonka läpi virtasi pieni Kivipuro. Korkeuseroa järvillä on noin 23 metriä. Teollisuus ja asutus on keskittynyt pääasiassa taajaman pääväylän, Virrat-Ähtäri-tien eli Inkantien, varrelle. Maiseman keskeisiä elementtejä ovat puu- ja betonirakenteinen vanha nauhatehdas ja sen jatkajan Inka Oy:n teollisuuslaitokset Vuollejärven rannalla. Vanhaa nauhatehdasta on kunnostettu nauhateollisuusmuseoksi.
Historia
Killinkoski oli 1800-luvulla harvaanasuttua seutua. Vanhinta asutusta edusti 1560-luvulla perustettu Pylkkään talo. Talon jakaminen muodosti pienen Pylkkäänkylän Killinkosken pohjoispuolelle. Koskessa toimi ennen teollistumista kaksi myllyä.
Ensimmäinen tehdas oli 1886 aloittanut Petter Gustaf Holmin perustama Virtain Kehruu- ja kutomotehdas. Tehdas ei kuitenkaan menestynyt ja toiminta päättyi 1903. Paremmin menestyi Holmin nauhatehdas, joka oli Suomen ensimmäinen alallaan. Se aloitti toimintansa Holmin lyhytikäiseksi jääneessä makaronitehtaan rakennuksessa 1898.
Yrityksen pohja laajeni 1901, jolloin perustettiin Ab P.G. Holm Oy. Nauhatehdasta laajennettiin useaan otteeseen vuosien 1911 ja 1951 välillä. Ensimmäiset osat olivat pääosin hirsirakenteisia, 1922 siirryttiin betoniin. Ensimmäisessä laajennuksessa rakennettiin pystyhirsinen kutomo ja pannuhuone, jonka piippu valettiin liukuvaluna betonista. Ensimmäisen laajennuksen suunnittelijana oli yhtiön osakkaaksi tullut arkkitehti Josef Stenbäck. Yritysosotojen seuraksena nauhatehtaasta tuli 1930-luvulla suurin alan tehdas Pohjoismaissa. Kokonaan uusiin tiloihin Nauhatehdas (myöh. Lassila&Tikanojaan kuuluva Inka Oy) siirtyi 1963. Tiloja laajennettiin vielä 1980, jonka jälkeen toiminta päättyi vanhassa tehtaassa. Vanhin, 1800-luvulla rakennettu osa nauhatehtaan rakennuksista purettiin 1968. Vanha nauhatehdas on kunnostettu museoksi.
Killinkosken Tehdas Oy:n rakennuttama (myöh. J.W. Enqvist) puuhiomo aloitti toimintansa 1911. Hiomon yhteydessä toimi lisäksi saha, sähkövoimala ja sähkömylly. Tehtaan konekannan vanhenemisen, omistajan vaihtumisen, tulipalon ja padon murtumisen seurauksena toiminta päätettiin siirtää 1950-luvun alkupuolella Tampereelle Lielahden tehtaille. Toiminnan päättymisen jälkeen tehtaan rakennukset ja rakenteet purettiin. Rakennuskannasta on säilynyt uudemman nauhatehtaan pohjoispuolella oleva johtajien asuinalue.
Tehtaisiin liittyivät kiinteästi maatilat, työväen ja johtajien asuinalueet sekä puutarhat. Tehtaiden ympärille rakentunut Killinkoski oli Virtain ensimmäinen taajama ja työväki järjestäytyi siellä ensimmäisenä. Työväentalo rakennettiin 1908. Kirkkorakennuksen suunnitteli Josef Stenbäck ja se rakennettiin lahjoitusten ja tehtaiden tuella. Maailmasodan seurauksena rakentaminen viivästyi ja kirkko valmistui 1928. Killlinkosken sijainti suuren vesistön ja maantien varrella toivat keväällä 1916 venäläisen sotaväenosaston valli- ja patteritöihin kylään.
Further reading (as the agency lists it)
Kari Hokkanen, Vanhan Ruoveden historia III:1. Virrat 1860-luvulta 1970-luvulle. Virtain kaupunki ja seurakunta 1979.
Pertti Tamminen, Virtain Killinkosken tehdasyhdyskunta, Virtain kaupunki 1985.
Timo Isotalo, Killinkoski Virrat, Tehdasmiljöön inventointi ja yleissuunnitelma, Tampereen teknillinen korkeakoulu, 1987.
Kylän historiaa. http://www.killinkoski.fi/historia.html. 22.5.2007
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The Killinkoski factory community is a good example of the small rural industrial settlements that were established beside waterways and rapids in the late 19th century. The buildings of the old ribbon factory form a well-preserved ensemble.
The Killinkoski urban settlement grew around the ribbon factory founded in 1898 and the groundwood mill that operated from 1911 to 1954. The preserved factory complex includes building parts from the early 20th century up to the 1950s. In addition to the industrial buildings, residences of the ribbon factory and groundwood mill managers have been preserved near the factory.
The Killinkoski industrial settlement was built on the isthmus between Vuotteenjärvi and Metterinjärvi, through which a small stream, Kivipuro, flowed. The height difference between the lakes is about 23 metres. Industry and settlement are concentrated mainly along the main thoroughfare of the settlement, the Virrat-Ähtäri road, that is Inkantie. The central elements of the landscape are the old ribbon factory, built of wood and concrete, and the industrial plants of its successor, Inka Oy, on the shore of Vuollejärvi. The old ribbon factory has been restored as a ribbon industry museum.
History
Killinkoski was sparsely populated in the 19th century. The oldest settlement was represented by the Pylkkää farm, established in the 1560s. The division of the farm formed the small Pylkkäänkylä village north of Killinkoski. Before industrialisation, two mills operated at the rapids.
The first factory was the Virtain Kehruu- ja kutomotehdas, founded by Petter Gustaf Holm and started in 1886. However, the factory was not successful and its operations ended in 1903. Holm's ribbon factory, which was the first of its kind in Finland, was more successful. It began operations in 1898 in the building of Holm's short-lived macaroni factory.
The company's base expanded in 1901, when Ab P.G. Holm Oy was established. The ribbon factory was extended several times between 1911 and 1951. The first sections were mainly of log construction; in 1922 the company switched to concrete. The first extension included a vertical-log weaving shed and a boiler house, whose chimney was cast in concrete using the slip-form method. The architect Josef Stenbäck, who had become a shareholder in the company, was the designer of the first extension. As a result of company acquisitions, the ribbon factory became the largest factory of its branch in the Nordic countries in the 1930s. The Nauhatehdas (later part of Lassila&Tikanoja, Inka Oy) moved to entirely new premises in 1963. The premises were extended again in 1980, after which operations ended in the old factory. The oldest part of the ribbon factory buildings, built in the 19th century, was demolished in 1968. The old ribbon factory has been restored as a museum.
The groundwood mill built by Killinkosken Tehdas Oy (later J.W. Enqvist) began operations in 1911. In connection with the mill there was also a sawmill, a power plant and an electric mill. As a consequence of the ageing of the factory's machinery, a change of owner, a fire and the breaking of the dam, operations were decided to be moved to the Lielahti factories in Tampere in the early 1950s. After the end of operations, the factory buildings and structures were demolished. Of the building stock, the managers' residential area north of the newer ribbon factory has been preserved.
Farms, workers' and managers' residential areas, and gardens were closely linked to the factories. Killinkoski, which grew up around the factories, was Virtta's first urban settlement, and the workers organised there first. The workers' hall was built in 1908. The church building was designed by Josef Stenbäck and was built with donations and support from the factories. As a result of the World War, construction was delayed and the church was completed in 1928. Killinkoski's location beside a large waterway and a main road brought a Russian military unit to the village in spring 1916 for earthwork and battery construction.
Nearby in the register
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.