RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Kiskon kirkonkylä
Salo, Varsinais-Suomi, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- hautakappeli, hautausmaa, kellotapuli, kirkko, kylä, pappila, tie
- Character (as the agency lists it)
- kirkonkylä
- Municipality
- Salo
- Region
- Varsinais-Suomi
- Country
- Finland
- Coordinates
- 60.24647, 23.47763
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 4938
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Kiskon kirkonkylä on säilyttänyt pääpiirteissään perinteisen 1900-luvun alkupuolen asunsa ja sen sijainti Kirkkojärven rannalla on maisemallisesti edustava. Järvenrannan pellot yhdistävät sen Haapaniemen kulttuurimaisemaan.
Kylän keskuksena keskiaikaisella paikallaan lehtevän kirkkotarhan ympäröimänä oleva puinen pitkäkirkko vuodelta 1810 ja lounaissuomalaisen rakentajamestari Antti Piimäsen 1754-1758 rakentama kellotapuli ovat kirkonkylän vanhimmat rakennukset. Tapuli sijaitsee kallion nyppylällä kirkon ja kirkolta pappilaan johtavan vanhan tien länsipuolella. Keskellä kirkonkylää sijaitsevan kirkkoherranpappilan päärakennus on vuodelta 1876.
Järjestyksessään seurakunnan neljänteen kirkkoon liittyy keskiaikainen kivisakaristo. Kirkkomaalla on kolme yksityistä kivistä hautakappelia, joista Haapaniemen kartanon hautakappeli on vanhin, tiettävästi 1600-luvulta. Kirkon läheisyydessä on harmaakivestä 1851 muurattu pitäjänmakasiini, joka toimii kotiseutumuseona.
Kyläraitin varrella on kirkonkylän yhteisöllisiä rakennuksia sekä entisiä kaupan rakennuksia. Kaksikerroksinen kansakoulu on vuodelta 1890 ja Kiskon Säästöpankin rakennus vuodelta 1904. Puurakenteinen jugendtyylinen pankki on toiminut myös kunnantalona. Koulu- ja pankkirakennukset ovat nykyisin asuinkäytössä. Tien varrella on myös 1800-luvulla ja 1900-luvun alussa muodostunutta tilattoman väestön asuinrakentamista. Härkä, joka on yksi kylän kolmesta kantatalosta ja jonka päärakennnus on 1800-luvulta, sijaitsee vanhalla kylätontilla kirkon koillispuolella. 1980-luvulla rakennettu seurakuntatalo sijaitsee toisen kantatilan paikalla.
Historia
Kiskon nykyiselle kirkonpaikalle rakennettiin Pohjan emäseurakunnan alainen kappelikirkko 1300-luvulla. Kappeliseurakunta itsenäistyi 1600-luvulla.
Kiskon kylän kantatilat Härkä, Vikari ja Immoinen mainittiin 1570-luvun maakirjassa. Pappilan kantatila muodosti hallinnollisesti oman yksinäistalonsa, vaikka se sijaitsi keskellä kylää. Myös kirkko kuului Pappilan kylään.
Kiskon 1741 valmistunut kirkko paloi salamaniskun sytyttämänä 1807 ja nykyinen valmistui rakennusmestari Johan Sundstenin suunnitelmin 1810. Kirkko uudistettiin nykyiseen asuunsa 1883 arkkitehti C.J. von Heidekenin suunnitelman mukaan.
Kirkonkylän keskukseksi muodostui myöhemmin Toija ja kirkonkylän liikkeet ja palvelut siirtyivät sinne 1900-luvun lopulla.
Further reading (as the agency lists it)
Kiskon kirkot. Suomen kirkot 5. Suomen Muinaismuistoyhdistys 1968.
Juhani Vainio, Asutusrakenteen kehitys Varsinais-Suomessa. Varsinais-Suomen seutukaavaliitto. 1984.
Seija Väärä, Kiskon ja Suomusjärven historia historiallisen ajan alusta kunnallishallinnon uudistamiseen 1347-1865. Anja Sarvas - Seija Väärä, Kiskon ja Suomusjärven historia I. Jyväskylä 1998.
Suomusjärven kulttuuriympäristö ja arvot. Salon seudun rakennettu kulttuuriympäristö ja maisema. Sarakum 2000-2004 projektiraportti. Turun maakuntamuseo, Varsinais-Suomen liitto, Salon seudun kunnat, Lounais-Suomen ympäristökeskus. 2005.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The Kisko church village has largely retained its traditional early 20th-century appearance, and its location on the shore of Kirkkojärvi is scenically representative. The fields along the lakeshore link it to the Haapaniemi cultural landscape.
At the centre of the village, surrounded by a churchyard that has been leafy since medieval times, stand the wooden long church dating from 1810 and the bell tower built in 1754-1758 by the south-west Finnish master builder Antti Piimänen; these are the oldest buildings in the church village. The bell tower stands on a rocky knoll, on the west side of the church and of the old road leading from the church to the parsonage. The main building of the vicarage, located in the middle of the church village, dates from 1876.
The fourth church of the parish, in sequence, is linked to a medieval stone sacristy. The churchyard has three private stone burial chapels, of which the Haapaniemi manor burial chapel is the oldest, supposedly from the 17th century. Near the church is a parish storehouse built of grey stone in 1851, which serves as a local history museum.
Along the village street are the community buildings of the church village as well as former shop buildings. The two-storey public school dates from 1890, and the Kiskon Säästöpankki building from 1904. The wooden Jugendstil bank has also served as the municipal hall. The school and bank buildings are now used as housing. Along the road there is also residential building for the landless population that developed in the 19th century and early 20th century. Härkä, one of the village's three original farms, whose main building dates from the 19th century, is located on the old village site north-east of the church. The parish hall built in the 1980s stands on the site of the second original farm.
History
A chapel church under the Pohja mother parish was built on the present church site of Kisko in the 14th century. The chapel parish became independent in the 17th century.
The original farms of Kisko village, Härkä, Vikari and Immoinen, were mentioned in the land register of the 1570s. The original farm of Pappila formed its own single farm administratively, although it was located in the middle of the village. The church also belonged to Pappila village.
The Kisko church completed in 1741 burned after being set alight by a lightning strike in 1807, and the present church was completed in 1810 to the plans of master builder Johan Sundsten. The church was renovated to its present appearance in 1883 to the design of architect C.J. von Heideken.
Toija later became the centre of the church village, and the village's shops and services moved there at the end of the 20th century.
Nearby in the register
- Haapaniemen linnanraunioValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö1 mi
- Mommolan kartanoValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö2 mi
- Orijärven kaivosyhdyskuntaValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö2 mi
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.