RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Viralan kartano
Janakkala, Kanta-Häme, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kartano, muu teollisuusrakennus, pihapiiri, puisto
- Character (as the agency lists it)
- agraarimaisema
- Municipality
- Janakkala
- Region
- Kanta-Häme
- Country
- Finland
- Coordinates
- 60.90002, 24.54822
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 4917
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Virala edustaa pientä agraarimaisemassa säilynyttä kartano- ja teollisuusmiljöötä 1800-luvun loppupuolelta. Viralan historiassa näkyy hyvin rautatierakentamisen vaikutus kartanoihin liittyvään tuotantotoimintaan 1800-luvun loppupuolella.
Kartano sijaitsee Viralajärven pohjoisrannalla. Kartanon asuin- ja talousrakennusten lisäksi kartanomiljööseen kuuluu tuotantokäyttöön rakennettuja tiilirakennuksia, kuten viinanpolttimon rakennuksia 1800-luvun lopulta. Päärakennuksen uusrenessanssia edustava ulkoasu on 1890-luvulta, rakennukseen liittyvä puisto on 1880-luvulta. Asuin- ja talousrakennukset ovat pääosin 1800-luvulta. Teollisuusrakennuksia on 1800-luvun loppupuolelta ja 1900-luvun alkupuolelta.
Historia
Kartanoa edeltäneestä Viralan kylästä ensimmäiset maininnat ovat 1430-luvulta. Viralan talot läänitettiin 1585 Harvialan kartanolle. Ostorälssiä kylän taloista tuli 1624. Hakoisten kartano tuli kylän talojen omistajaksi 1806 ja varsinainen Viralan kartano muodostettiin kylän taloista 1860-luvulla. Omistajaksi tuli Hans G. Boije. Kartanon talouskeskus rakennettiin ryhmäkylän paikalle.
Suomen ensimmäisen Helsinki-Hämeenlinna -rautatien ja Turengin aseman valmistuminen 1862 loi uusia mahdollisuuksia alueen elinkeinoihin. Viinanpolttimon Viralaan perustivat kartanon omistaja Hans Gustaf Boije, Kytäjän kartanon Constantin Linder ja protokollasihteeri C.A. Ehrnrooth 1872. Järven rannalle rakennettiin tiilestä höyryvoimalla käyvä tehdas. Viralassa oli vettä ja polttopuuta riittävästi. Varsinaista raaka-ainetta, maissia, saatiin rautatietä pitkin Etelä-Venäjältä. Hiivatehdas perustettiin 1885. Viinatehtaan energiantarpeeseen Viralajärven länsipäässä olevaan Viralan koskeen rakennettiin 1907 sähkövoimalaitos. Paikalla toimi myös kartanon saha 1882-1930.
Viralassa valmistettu raakaviina jalostettiin Helsingissä tarkoitusta varten perustetussa Nääsin Viinatehdas osakeyhtiössä. Boijen kuoleman jälkeen yhtiö osti Viralan polttimon ja kartanon. Raaka-aineeksi tuli myöhemmin peruna. Kieltolaki katkaisi viinan valmistuksen 1919, mutta toiminta jatkui 1932. Toisen maailmansodan aikaisen elintarvikepulan johdosta viinanvalmistus perunasta lakkasi koko maassa, ja polttimon toiminta lopetettiin 1942. Korvaavaksi toiminnaksi tulivat voiteluaineiden korvikkeet. Sotien jälkeen tiloissa kasvatettiin herkkusieniä ja valmistettiin pesuaineita. Nykyisin Viralan kartano harjoittaa fasaanien kasvattamista.
Further reading (as the agency lists it)
Veikko Kerkkonen, Janakkalan historia. 1976.
Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto 2003.
Teija Ahola, Rakennusinventointi – Janakkala. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 92/2005. Hämeen ympäristökeskus, Janakkalan kunta 2005.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
Virala represents a small manor and industrial landscape from the late 19th century that has survived within an agrarian setting. The history of Virala clearly shows the impact of railway construction on the production activities associated with manors in the late 19th century.
The manor is located on the northern shore of Viralajärvi. In addition to the residential and outbuildings of the manor, the manor environment includes brick production buildings, such as distillery buildings from the end of the 19th century. The main building's neo-Renaissance exterior dates from the 1890s, and the park associated with the building dates from the 1880s. The residential and outbuildings are mainly from the 19th century. Industrial buildings date from the late 19th century and the early 20th century.
History
The first mentions of the village of Virala, which preceded the manor, date from the 1430s. The farms of Virala were granted in fief to Harviala manor in 1585. Ostorälssi over the village's farms came in 1624. Hakoiset manor became the owner of the village's farms in 1806, and the actual Virala manor was formed from the village's farms in the 1860s. The owner became Hans G. Boije. The manor's farm centre was built on the site of the cluster village.
The completion of Finland's first railway, the Helsinki-Hämeenlinna line, and of Turenki station in 1862 created new opportunities for the area's livelihoods. The distillery in Virala was founded in 1872 by the manor's owner Hans Gustaf Boije, Constantin Linder of Kytäjä manor and protocol secretary C.A. Ehrnrooth. A brick factory powered by steam was built on the lakeshore. There was sufficient water and firewood in Virala. The actual raw material, maize, was brought by rail from South Russia. A yeast factory was founded in 1885. To meet the energy needs of the distillery, an electric power station was built in 1907 at the Virala rapids at the western end of Viralajärvi. The manor's sawmill also operated on the site from 1882 to 1930.
The raw spirit produced in Virala was refined in Helsinki at Nääsin Viinatehdas osakeyhtiö, a company founded for that purpose. After Boije's death, the company bought the Virala distillery and manor. Later, potatoes became the raw material. The Prohibition law interrupted spirit production in 1919, but operations resumed in 1932. Because of the food shortage during the Second World War, spirit production from potatoes ceased throughout the country, and operations at the distillery were ended in 1942. Lubricant substitutes became the replacement activity. After the war, gourmet mushrooms were cultivated and detergents were produced on the premises. Today Virala manor breeds pheasants.
Nearby in the register
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.