RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Immilän, Kumian ja Seestan myllyt
Lahti, Päijät-Häme, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- mylly, mylly, työväen asuintalo
- Character (as the agency lists it)
- metsämaisema
- Municipality
- Lahti
- Region
- Päijät-Häme
- Country
- Finland
- Coordinates
- 60.98350, 25.95189
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 4901
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Nastolan Salpausselän pohjoispuolisen alueen lukuisien järvien koskiin on keskittynyt 1500-luvulta alkaen merkittäviä myllymiljöitä, joiden nykyinen rakennuskanta muodostaa eheitä ja ajallisesti sekä toiminnallisesti kerroksellisia kokonaisuuksia luonnonkauniilla paikoilla. Koskipaikkojen myllyt edustavat varhaisen teollisuuden rakennuksia, joiden lähiympäristöihin ovat liittyneet myös mylläreiden asuinrakennukset.
Immilän mylly sijaitsee Ruuhijärvestä Sylvöjärveen laskevan Immilänjoen alajuoksulla. Paikalla toimineiden myllyjen ja sahojen vaikutuksesta kosken ympärille on rakentunut kylämäinen asutus. Myllyistä on säilynyt Immilän piirin 1901 valmistunut myllyrakennus. Tontilla on lisäksi kaksi kaksi myllärin asuntoa ja sepän asunto.
Kumian myllyt sijaitsevat Salajärven rannalla paikassa, jossa laskujoki halkaisee Salajärven ja Isokukkasen välisen kapean kannaksen. Kumian myllyn vanhempi, hirsinen myllyrakennus on 1890-luvulta ja korkea vehnämyllyrakennus 1930-luvulta. Tallin ja muuntajarakennuksen lisäksi kokonaisuuteen liittyy tien varrella oleva kivinen asuinrakennus.
Seestan 1830-luvulla rakennettu vesimylly sijaitsee Kivijärvestä Salajärveen laskevan Seestanjoen Sepänkoskessa. Hirsiseen myllyrakennukseen liittyy lähellä sijaitseva entinen myllärin asuinrakennus.
Historia
Nastolan asutus keskittyi jo kivi- ja rautakaudella Salpausselän pohjoispuoliselle järvialueelle. Keskiajalla muodostunut kyläasutus keskittyi muutamaan järvien rannoille rakennettuun monitaloiseen kylään. Uuden ajan alkupuolella, 1560-luvulla, Nastolan kirkonkylässä oli 9 taloa, Immilässä 14 ja Uusikylässä 8.
Immilän koski on ikivanha myllypaikka, jossa on ollut Immilän ja Uudenkylän yhteismyllyjä 1600-luvulta alkaen. Kosken ääreen rakennettiin myös Uudenkylän rusthollin ja Arrajoen kartanon myllyt 1600-luvulla. Arrajoen kartanon saha aloitti sahaustoiminnan koskella 1700-luvun loppupuolella. Immilän myllymäelle asettui asumaan mylläreitä 1820-luvulta lähtien. Myöhemmin koskelle siirtyi useita käsityöläisiä, jolloin paikalle kasvoi pienimuotoinen myllykylä. Vielä 1950-luvun alussa koskessa toimi kolme myllyä, sähkölaitos ja kaksi sahaa. Myllypaikan myllyjen ja sahojen toiminta päättyi 1950- ja 1960-luvulla, jonka jälkeen rakennuskantaa ja uittorännejä on purettu.
Nastolan kirkonkylän ja Kumian kylän tilalliset rakensivat jalkamyllyn Kumian kosken rannalle viimeistään 1500-luvulla. Ruuhimäkeläiset rakensivat myöhemmin, 1600-luvun lopulla, vastarannalle kylän oman kotitarvemyllyn. Kumian 1889 rakennetuttu mylly toimi aluksi vesirattaalla, joka korvattiin 1919 tehokkaammalla vesiturbiinilla.
Kumian vehnämylly suunniteltiin Itä-Hämeen maanviljelysseurassa 1933. Myöhemmin vastaavia korkeita vehnämyllyjä rakennettiin enemmänkin sähkö- tai höyrymyllyinä. Myllystä tuli Nastolan ja lähipitäjien suosituin ja se vaikutti olennaisesti vehnän viljelyn yleistymiseen seudulla. Kauppaneuvos S. Pajarinen rakennutti 1939-1941 kivisen asuinrakennuksen, jossa oli hänen asuntonsa lisäksi mylläreiden asuntoja. Myllyn yhteydessä toimi ryynimylly ja pärehöylä. Myllytoiminta päättyi 1964.
Seestan 1600-luvulla perustetun kartanon vesimylly toimi Sepänkoskessa aina 1940-luvulle saakka. Myllärin asuntona oli kartanon torppa. Vanhan ratasmyllyn tilalle voimanlähteeksi tuli 1900-luvun alkupuolella turbiini.
Further reading (as the agency lists it)
Anneli Mäkelä, Nastolan historia I. Nastolan kunta 1979.
Matti Oijala, Immilän Myllymäki, Immilän ja Arrajoen asutushistoriaa. Nastola 1999.
Teija Ahola, Rakennusinventointi – Nastola. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 101/2005. Hämeen ympäristökeskus, Nastolan kunta 2005.
Henrik Wager, Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö. Päijät-Hämeen liitto 2006.
Hämeen vesimyllyt ja -voimalaitokset. Hämeen ympäristökeskuksen internetsivut: www.ymparisto.fi
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
Since the 16th century, significant mill settings have concentrated on the rapids of the numerous lakes north of Salpausselkä, whose present building stock forms intact complexes that are layered both in time and in function, in places of natural beauty. The mills at the rapids represent buildings of early industry, and their immediate surroundings also include the residential buildings of the millers.
Immilä mill is located on the lower reaches of the Immilänjoki river, which flows from Ruuhijärvi into Sylvöjärvi. Owing to the mills and sawmills that operated on the site, a village-like settlement has developed around the rapids. Of the mills, the mill building completed in 1901 in the Immilä district has survived. In addition, the plot has two two miller's dwellings and a smith's dwelling.
The Kumia mills are located on the shore of Salajärvi, at a point where the outflow river cuts through the narrow isthmus between Salajärvi and Isokukkanen. The older, log mill building of the Kumia mill dates from the 1890s, and the tall wheat mill building from the 1930s. In addition to the stable and the transformer building, the complex includes a stone residential building by the road.
The Seesta water mill, built in the 1830s, is located at Sepänkoski on the Seestanjoki river, which flows from Kivijärvi into Salajärvi. The log mill building is accompanied by a former miller's residence located nearby.
History
Settlement in Nastola was already concentrated in the Stone and Iron Ages in the lake area north of the Salpausselkä. Village settlement that developed in the Middle Ages was concentrated in a few multi-farm villages built on the shores of lakes. In the early modern period, in the 1560s, there were 9 farms in the Nastola church village, 14 in Immilä and 8 in Uusikylä.
The Immilän koski is an ancient milling site, where there have been joint mills of Immilä and Uudenkylä from the 17th century onwards. Mills for the Uudenkylä rustholli and the Arrajoki manor were also built beside the rapids in the 17th century. The sawmill of Arrajoki manor began sawing operations at the rapids in the latter half of the 18th century. Millers began to settle on the Immilän myllymäki from the 1820s onwards. Later, several craftsmen moved to the rapids, whereupon a small mill village grew up on the site. As late as the early 1950s, three mills, an electricity works and two sawmills operated at the rapids. Operation of the mills and sawmills at the milling site ended in the 1950s and 1960s, after which the building stock and timber-floating chutes have been demolished.
Farm holders of the Nastola church village and Kumia village built a foot mill on the bank of the Kumian koski no later than the 16th century. The people of Ruuhimäki later built, at the end of the 17th century, a village mill of their own for domestic use on the opposite bank. The Kumia mill, built in 1889, initially operated with a water wheel, which was replaced in 1919 by a more efficient water turbine.
The Kumia wheat mill was planned at the Itä-Häme Agricultural Society in 1933. Later, similar tall wheat mills were built more often as electric or steam mills. The mill became the most popular in Nastola and neighbouring parishes, and it had a significant influence on the spread of wheat cultivation in the region. Kauppaneuvos S. Pajarinen had a stone residential building constructed in 1939-1941, which, in addition to his own apartment, contained apartments for millers. In connection with the mill there was a ryynimylly and a pärehöylä. Milling operations ended in 1964.
The watermill of Seesta manor, founded in the 17th century, operated at Sepänkoski until the 1940s. The miller's residence was the manor's croft. In the early part of the 20th century, a turbine became the power source in place of the old wheel mill.
Nearby in the register
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.