RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Kurjalan kartano
Hollola, Päijät-Häme, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kartano, muinaisjäännös, pihapiiri, puisto, talousrakennus
- Character (as the agency lists it)
- agraarimaisema
- Municipality
- Hollola
- Region
- Päijät-Häme
- Country
- Finland
- Coordinates
- 61.04369, 25.13265
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 4899
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Hämeenkosken Pääjärven ympäristö on osa Hämeen keskiaikaisen asutuksen ydinaluetta, jonka merkitystä kuvastavat keskiaikainen Kurjalan rälssikartano ja kivikirkon raunio.
Pääjärven etelärannalle rakennettu Kurjalan kartanon tilakeskus sijaitsee laajan peltoaukean keskellä olevalla mäellä. Kartanon pihaan johtaa maisemallisesti näkyvä vaahterakuja peltojen halki.
Kartanon päärakennus on rakennettu 1700-luvulla ja laajennettu kaksikerroksisella osalla 1880-luvulla. Kokonaisuuteen kuuluu lisäksi sivurakennus ja talousrakennuksia 1800-luvulta, mm. viljamakasiini ja paja. Tilakeskuksessa on jäänteitä vanhasta puistosta ja puutarhasta. Samaan maisemakokonaisuuteen kuuluvat Kurjalan pohjoispuolella olevalla peltomäellä sijaitsevat Käikälän entisen ratsutilan rakennukset.
Kurjalasta kirkonkylään johtavan tien ja vanhan keskiaikaisen maantien risteyksessä sijainneesta Pyhälle Laurille nimetystä kivikirkosta on säilynyt kirkon kahdeksankulmainen kivijalka, joka edustaa Suomessa harvinaista pohjakaavaratkaisua. Kirkonraunion vieressä on uhrilähteenä pidetty Tervalähde.
Historia
Hämeenkosken Pääjärven ympäristössä oli asutusta jo rautakaudella. Keskiajalla, Ylisen Viipurintien varrelle rakennettiin kivikirkko ja perustettiin Kurjalan rälssi- ja asumakartano. Koski oli itsenäinen seurakunta 1400-luvun alkupuolelta aina 1540-luvulle, minkä jälkeen se liitettiin kappeliseurakunnaksi läheiseen Lammin seurakuntaan.
Kivikirkko rakennettiin Tervalähteenä tunnetun uhrilähteen viereen 1400- ja 1500-luvun vaihteessa. Kirkko oli pohjaltaan kahdeksankulmainen. Vastaava kirkkotyyppi rakennettiin Hämeen Härkätien varrelle Renkoon. Ilmeisesti maapohjan heikkouden vuoksi Kosken kirkko jäi pois käytöstä 1600-luvulla ja uusi kirkko rakennettiin ylemmäksi harjanteelle. Hämeenkosken kirkkoraunio löytyi Hjalmar Appelgrenin 1890-luvulla tekemässä kenttäinventoinnissa.
Pääjärven eteläpuolella sijaitseva Kurjala mainitaan nimenä ensimmäisen kerran 1400-luvulla. Kurjalan kartano mainitaan rälssisäterinä 1516, ja sitä pidetään yhtenä Hämeen vanhimmista. Kartanon pohjoispuolella olevassa Käikälän kylässä oli 1560-luvulla kuusi taloa. Kurjalan kartanon suuri puutarha perustettiin 1600-luvulla.
Kurjalan kartanon päärakennuksen runko rakennettiin ilmeisesti 1731. Pohjakaavana oli keskeissalijärjestelmä. Rakennusta jatkettiin 1884 arkkitehti Magnus Schjerfbeckin suunnittelemalla kaksikerroksisella poikkiosalla. Näyttävä, uusgotiikkaa edustava lasikuisti rakennettiin 1850-luvulla.
Further reading (as the agency lists it)
Suomen kartanot ja suurtilat III. Toim. Eino Jutikkala ja Gabriel Nikander. Helsinki 1943.
Koskinen, Maija, Koski Hl. Rakennusinventointi 1992-1993. Lahden kaupunginmuseo 1992.
Teija Ahola, Rakennusinventointi - Hämeenkoski. Hämeen ympäristökeskuksen moniste 109/2006. Hämeen ympäristökeskus, Hämeenkosken kunta 2006.
Henrik Wager, Päijät-Hämeen rakennettu kulttuuriympäristö, Päijät-Hämeen liitto 2006.
Koskinen, Ulla, Soturiaatelin aika Suomessa. Arvid Tawastin perheen elämä 1500-luvulla.
Into, 2022.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The area around Pääjärvi in Hämeenkoski forms part of the core area of medieval settlement in Tavastia, the significance of which is reflected in the medieval Kurjala rälssi manor and the ruins of a stone church.
The farm centre of Kurjala Manor, built on the southern shore of Pääjärvi, is situated on a hill in the middle of a wide field clearing. A visually prominent maple avenue leads through the fields to the manor yard.
The main building of the manor was built in the 18th century and extended with a two-storey section in the 1880s. The ensemble also includes an outbuilding and farm buildings from the 19th century, including a grain storehouse and a smithy. Remnants of the old park and garden survive in the farm centre. The buildings of the former ratsutila of Käikälä, located on a field hill north of Kurjala, also belong to the same landscape ensemble.
Of the stone church named after Pyhä Lauri, which stood at the junction of the road leading from Kurjala to the church village and the old medieval road, the church's octagonal stone foundation has survived; it represents a floor plan rare in Finland. Next to the church ruin is the Tervalähde, a spring that was regarded as a sacrificial spring.
History
Settlement already existed in the Hämeenkoski area around Pääjärvi in the Iron Age. In the Middle Ages, a stone church was built along Ylinen Viipurintie and the Kurjala rälssi and asumakartano manor was established. Koski was an independent parish from the first half of the 15th century until the 1540s, after which it was joined to Lammi parish as a chapel parish.
The stone church was built beside a sacrificial spring known as Tervalähde at the turn of the 15th and 16th centuries. The church had an octagonal ground plan. A church of the same type was built at Renko, along the Hämeen Härkätie. Apparently because of the weakness of the ground, Koski church went out of use in the 17th century and a new church was built higher up on the ridge. The Hämeenkoski church ruin was found during a field survey made by Hjalmar Appelgren in the 1890s.
Kurjala, located south of Pääjärvi, is first mentioned by name in the 15th century. Kurjala manor is mentioned as a rälssi säteri in 1516, and it is considered one of the oldest in Tavastia. In the 1560s there were six farms in the village of Käikälä, north of the manor. The large garden of Kurjala manor was established in the 17th century.
The framework of the main building of Kurjala manor was apparently built in 1731. The ground plan was a central hall plan. The building was extended in 1884 with a two-storey cross wing designed by architect Magnus Schjerfbeck. The impressive glazed veranda, representing Neo-Gothic style, was built in the 1850s.
Nearby in the register
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.