RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Kissakosken kanava ja tehdasalue
Hirvensalmi, Etelä-Savo, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- huvila, kanava, koulu, puunjalostustehdas, työväen asuintalo, voimalaitos
- Character (as the agency lists it)
- metsämaisema
- Municipality
- Hirvensalmi
- Region
- Etelä-Savo
- Country
- Finland
- Coordinates
- 61.62480, 26.75516
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 4436
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Kissakosken kanava on vanhimpia 1800-luvun alussa virinneen Suomen koskenperkaus- ja kanavoimishankkeen tuloksista ja se liittyy 1900-luvun alun puunjalostusteollisuuden vaiheisiin.
Kissakosken teollinen ympäristö rakentuu 1850-luvulla valmistuneen Kissakosken kanavan ympärille. Metsäiseen ympäristöön 1900-luvun alussa syntyneestä laajasta teollisuusyhdyskunnasta on jäljellä punatiilinen Kissakosken paperitehtaan tuotantorakennus 1920-luvulta, 1932 rakennettu voimalaitos sekä tehtaaseen liittyvät arkkitehti Waldemar Aspelinin suunnittelemat johtajiston ja työväen asuinrakennukset sekä 1916 valmistunut kansakoulu.
Historia
Mäntyharjun reitin Kissakosken kanava toteutettiin maassamme 1800-luvun alussa käynnistyneiden koskenperkaus- ja kanavoimishankkeiden tuloksena 1831-1851.
1800-luvun alkupuolella perustettu Koskenperkausjohtokunta jatkoi jo Ruotsin vallan aikana aloitettuja koskien raivauksia. Pyrkimyksenä oli parantaa kulkuyhteyksiä, estää tulvia ja lisätä muokattavaa peltoalaa järvenlaskuilla. Puulaveden laskemismahdollisuuksia tutkittiin 1819. Hirvensalmen kirkonkylän länsipuolella oleva Kissakosken kaivanto Liekunesta pieneen metsälampeen avattiin 1831-1842. Vuosina 1853-1854 kanavaa syvennettiin, jonka jälkeen Puulan vesipinta laski lähes kaksi metriä. Puulaveden vedet laskivat tämän jälkeen Mäntyharjun kautta Kymijokeen aikaisemman Päijänteen sijasta.
Muutos synnytti rannoille vesijättömaita, jotka eivät odotuksista huolimatta kuitenkaan soveltuneet viljelyskäyttöön. Lisäksi tulvat lisääntyivät alajuoksulla. Vesijättömaa tarjosi kuitenkin pohjan, jossa tervaleppä voi itää ja kasvaa suotuisissa olosuhteissa. Tervaleppäesiintymiä on Puulan ympäristössä. (Ks. Hirvensalmen kirkonkylä ja tervaleppäranta.)
Teollisuus tuli Kissakoskelle 1907, jolloin perustettiin Oy Kissakoski Ab ja rakennettiin puuhiomo ja paperitehdas. Hiokkeesta valmistettiin valkeata ja värillistä paperia etupäässä Venäjän markkinoille. Puurakenteinen tehdas paloi 1920, minkä jälkeen paperituotanto lakkasi. Puuhiokkeen valmistus jatkui ja uusi paperitehdas rakennettiin tiilestä. Teollisuuslaitos siirtyi 1922 Kymiyhtiön omistukseen, jolloin tuotantosuunnaksi tuli pelkästään puuhioke. Kissakosken puuhioketta toimitettiin Kuusankosken tehtaille. Kanavan varrelle perustettiin 1926 sähkövoimalaitos. Hiomon toiminta lakkasi 1939.
Kanavapadon yhteyteen rakennettiin uusi voimalaitos 2010-luvulla.
Further reading (as the agency lists it)
E.G. Palmén, Äldre och nyare sjöfällningen och sjöfällningsförsök i vårt land. Fennia 20. Kuopio 1903.
Victor Hoving, Kymmene Aktiebolag 1872-1947. Helsingfors 1947.
Etelä-Savon rakennusperintö. Kulttuurihistoriallisesti merkittävät kohteet. Etelä-Savon seutukaavaliitto, julkaisu 14, 1984.
Turkka Myllykylä, Suomen kanavien historia. Merenkulkuhallituksen julkaisu 1991.
Jyri Kokkonen, Toivo Rautanen, Mikkelin vesi- ja ympäristöpiirin alueen vanhat vesilaitokset. Vesi- ja ympäristöhallitus 1995.
Sanna Kekkonen, Puulaa pitkin, Suonnetta soutaen. Ihmisiä ja ilmiöitä Hirsvensalmelta. Hirvensalmen kunta 2003.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The Kissakoski canal is one of the oldest results of Finland's rapids-clearing and canal-building project, which arose in the early 19th century, and it is linked to the phases of the early 20th-century wood-processing industry.
The industrial environment of Kissakoski is built around the Kissakoski canal, completed in the 1850s. What remains of the extensive industrial community that arose in the early 20th century in a forested setting are the red-brick production building of the Kissakoski paper mill from the 1920s, the power station built in 1932, and the residential buildings for management and workers linked to the mill, designed by architect Waldemar Aspelin, as well as the elementary school completed in 1916.
History
The Kissakoski canal on the Mäntyharju route was built in our country as a result of the rapids-clearing and canal-building projects launched in the early 19th century, in 1831-1851.
The Koskenperkausjohtokunta, established in the first half of the 19th century, continued the clearing of rapids that had already been started during Swedish rule. The aim was to improve transport links, prevent floods and increase the area of arable land through lake drainage. The possibilities of draining Puulavesi were studied in 1819. The Kissakoski cutting, located west of the church village of Hirvensalmi, from Liekune to a small forest pond, was opened in 1831-1842. In 1853-1854 the canal was deepened, after which the water level of Puula fell by almost two metres. After this, the waters of Puulavesi drained via Mäntyharju into the Kymijoki river instead of the earlier Päijänne.
The change created shoreline areas exposed by the falling water, which, despite expectations, were nonetheless not suitable for cultivation. In addition, floods increased on the lower reaches. However, the exposed shoreland provided a base where tervaleppä can germinate and grow in favourable conditions. There are tervaleppä stands in the vicinity of Puula. (See the Hirvensalmi church village and tervaleppäranta.)
Industry came to Kissakoski in 1907, when Oy Kissakoski Ab was founded and a groundwood mill and paper mill were built. White and coloured paper was made from pulp, mainly for the Russian market. The timber-built mill burned in 1920, after which paper production ceased. Production of groundwood pulp continued, and a new paper mill was built of brick. The industrial plant passed into the ownership of Kymiyhtiö in 1922, when its production became solely groundwood pulp. Groundwood pulp from Kissakoski was supplied to the mills at Kuusankoski. An electric power station was founded alongside the canal in 1926. The groundwood mill's operations ceased in 1939.
A new power station was built in connection with the canal dam in the 2010s.
Nearby in the register
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.