RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Hirvensalmen kirkonmäki ja tervaleppäranta
Hirvensalmi, Etelä-Savo, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- hautausmaa, kellotapuli, kirkko, pappila, puisto
- Character (as the agency lists it)
- kirkonkylä
- Municipality
- Hirvensalmi
- Region
- Etelä-Savo
- Country
- Finland
- Coordinates
- 61.63833, 26.78206
- Pin
- Placed by TreeAlive on the edge of the largest area the agency maps, nearest its centre
- RKY number
- 1941
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Hirvensalmen kirkonkylän rantavyöhyke on hyvä esimerkki sisävesistöjemme varsille kehittyneiden kirkonkylien rakenteesta. Rannan tervaleppämetsä liittyy 1800-luvun alun järvienlaskun historiallisiin ympäristövaikutuksiin.
Kirkonkylä sijaitsee vesistöön pistävällä kapealla niemellä, jonka kärjessä ovat kirkko 1915, kellotapuli 1782, kirkkoherranpappila, entinen lääkärintalo, viljamakasiini 1842 ja hautausmaa. Liekune-järven rannan luonnon harvinainen tervaleppäkasvusto leviää poikkeuksellisena puistona kirkonkylän ja järven väliselle kaistaleelle. Pääosin luonnontilainen metsikkö muodostaa harvinaisen puistomaisen sisääntuloväylän kirkonkylään ja matalahkolle kirkonmäelle. Metsikön reunassa tervaleppämetsikkö on rajana pienvenesatamalle ja sen rakenteille.
Historia
Hirvensalmella pysyvä asutus ajoittuu 1400-luvun lopulle. Mikkelin emäseurakuntaan kuuluneesta Hirvensalmesta tuli oma kappeliseurakuntansa 1600-luvun keskivaiheilla. Seurakunta itsenäistyi 1851. Nykyinen kirkko valmistui 1915 ja sen suunnitteli Josef Stenbäck.
Kissakosken kanavan rakentaminen 1831-1851 laski Liekoveden ja Puulan vesipintaa noin kaksi metriä. Muutos synnytti rannoille vesijättömaita, jossa tervaleppä voi itää ja kasvaa suotuisissa olosuhteissa. Tervaleppäesiintymiä on muuallakin Puulan ympäristössä. Nykyisin tervaleppäkujan puut ovat noin 100-vuotiaita ja yli 30 metriä korkeita. (Ks. Kissakosken kanava ja tehdasalue.)
Further reading (as the agency lists it)
Hirvensalmen kirja. JYY:n kotiseutusarja N:o 16. Hirvensalmen kunta ja seurakunta 1979.
Turkka Myllykylä, Suomen kanavien historia, Merenkulkuhallituksen julkaisu, Keuruu 1991.
Sanna Kekkonen, Puulaa pitkin, Suonnetta soutaen. Ihmisiä ja ilmiöitä Hirvensalmelta. Hirvensalmen kunta 2003.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The shoreline of the Hirvensalmi church village is a good example of the structure of church villages that developed along the banks of our inland waterways. The black alder forest on the shore is linked to the historical environmental effects of the lowering of lake levels in the early 19th century.
The church village lies on a narrow promontory projecting into the water, at whose tip are the church (1915), the bell tower (1782), the parsonage, the former doctor's residence, the grain storehouse (1842) and the cemetery. The rare natural growth of black alder on the shore of Liekune lake spreads as an exceptional park across the strip between the church village and the lake. The largely natural grove forms an uncommon park-like approach to the church village and to the low church hill. On the edge of the grove, the black alder stand forms the boundary of the small-boat harbour and its structures.
History
Permanent settlement in Hirvensalmi dates to the late 15th century. Hirvensalmi, which had belonged to the mother parish of Mikkeli, became a chapel parish of its own in the mid-17th century. The parish became independent in 1851. The present church was completed in 1915 and was designed by Josef Stenbäck.
The construction of the Kissakoski canal in 1831-1851 lowered the water level of Liekovesi and Puula by about two metres. The change created land exposed by the receding water on the shores, where black alder can sprout and grow in favourable conditions. Black alder occurrences are found elsewhere in the Puula area too. Today the trees of the tervaleppäkuja are about 100 years old and over 30 metres tall. (See Kissakoski canal and factory area.)
Nearby in the register
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.