RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Hiitolanjoen voimalat
Rautjärvi, Etelä-Karjala, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- voimalaitos
- Character (as the agency lists it)
- agraarimaisema, taajama
- Municipality
- Rautjärvi
- Region
- Etelä-Karjala
- Country
- Finland
- Coordinates
- 61.41164, 29.40271
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 4423
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Hiitolanjoen voimalat liittyvät Saimaan vesistöalueen puunjalostusteollisuuden historiaan. Voimalaitosten merkitystä lisää niiden alkuperäinen laitteisto.
Hiitolanjoki on 53 km pitkä Simpelejärvestä Laatokkaan laskeva joki, josta 8 km virtaa Suomen puolella. Suomen puolella olevat neljä koskea, Juvakankoski, Ritakoski, Lahnasenkoski ja Kangaskoski, on valjastettu sähköntuotantoon. Rajantakaisessa Hiitolanjoessa on ollut voimalaitoksia Kalliokoskessa (1919) ja Syrjäkoskessa (1924).
Simpeleen tehtaitten Hiitolanjoen yläjuoksulle sijoittuneen tuotantoalueen yhteydessä on edelleen toiminnassa Juvankosken voimalaitos (1948). Kolmikerroksiseen rakennukseen on sijoittunut myös muita toimintoja, alunperin tehtaan keskusvarasto ja korjaamo.
Ritakosken vesivoimalaitos on Ylä-Ritakosken myllyn paikalle 1920 valmistunut selkeälinjainen, klassistisia piirteitä ilmentävä, tiilinen koneasemarakennus. Vanha tekninen laitteisto on osittain säilynyt.
Lahnasenkoski on Hiitolanjoen vesivoimaloista vanhin (1911). Siellä on myös yksi harvoista ja tiettävästi vanhin säilyneistä puurakenteisista konehuoneista Suomessa. Vanha tekninen laitteisto on säilynyt käyttämättömänä uusien rinnalla.
Kangaskosken voimala (1925) on samalla paikalla aiemmin toimineen Kangaskosken puuhiomon ja paperitehtaan (1901-1920) paikalla. Tehtaasta on jäljellä vain kivijalkoja. Kangaskosken voimalassa otettiin ensimmäisenä käyttöön Suomessa valmistettu Kaplan-tyyppinen turbiini (Tampella Oy, 1924). Kangaskoski onkin yksi parhaiten 1920-luvun asunsa säilyttäneitä voimalaitoksia maassamme. Merkittävää on, että alkuperäinen koneisto on yhä toiminnassa.
Historia
Hiitolanjoki on ollut muinainen vesireitti, kalastusjoki, kuljetus- ja uittoväylä sekä myllyjen, sahojen, puunjalostus- ja paperitehtaiden sekä vesivoimaloiden voimanlähde.
Hiitolanjoen Juvankoskelle perusti parikkalalainen liikemies Matti Roiha 1890-luvun loppuvuosina paperitehtaan. Jyrkässä vesiputouksessa on ollut myllyjä ja survimia 1700-luvulta alkaen. Matti Roihan hankkeesta ehti 1898 -1901 toteutua tiilinen tehdasrakennus, orastava yhdyskunta ja vesisaha ennen perustetun Paperitehdas Osakeyhtiö Atlaksen vararikkoa. Toimintaa jatkoi vuodesta 1906 Ab Simpele.
Ab Simpele osti läheisen Kangaskosken paperitehtaan 1920. Kauaskantoisempi askel oli Simpeleen, Myllykosken ja Jämsänkosken tehtaiden yhdistyminen samana vuonna Yhtyneet Paperitehtaat Osakeyhtiöksi. Järjestelyn pontimena oli turvata kahden ensimmäisen tehtaan sellun saanti. Myöhemmin yhtymään fuusioitui Valkeakosken paperitehdas.
Hiitolanjoen teollisuushistorian elävöittämiseksi on vireillä Hiitolanjoen museo- ja kulttuuripolkuhanke.
Further reading (as the agency lists it)
Ingwald Sourander, Simpele pappersbruk 1896-1920, Kangaskoski pappersbruk 1901-1925. 1951.
Matti Autio ja Toivo Nordberg, Vuosisata paperiteollisuutta. I. Valkeakosken, Simpeleen, Myllykosken ja Jämsänkosken paperiteollisuuden vaiheet Yhtyneet Paperitehtaat osakeyhtiön perustamiseen saakka. Valkeakoski 1972.
Toivo Nordberg, Vuosisata paperiteollisuutta. II. Yhtyneet Paperitehtaat osakeyhtiö 1920-1951. Valkeakoski 1980.
Ukko Könni, Ukko ja Toivo Nordberg, Simpeleen tehtaiden kahdeksan vuosikymmentä 1906 - 1986. Yhtyneet Paperitehtaat Oy 1986.
Turkka Myllykylä, Suomen kulttuurihistoriallisesti arvokkaat sähköä tuottavat vesivoimalaitokset. Inventointi. 1995-1999. Museovirasto, Fortum Oyj (IVO Oy).
Timo Kantonen, Metsäliitto-yhtymän toimipaikkojen rakennushistoriallinen inventointi. Museovirasto 2000.
Mirja Nylander, Hiitolanjoen teollisuushistoriallinen museoalue- ja maisemapolkuhanke. "Kuinka vesivoima on synnyttänyt kulttuuriympäristön". Esiselvitysraportti. 2.3.2003.
Hiitolanjoki-yhdistys ry:n ja Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy:n internet-sivut: http://www.hiitolanjoki.fi/ (9.8.2007)
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The Hiitolanjoki power stations are connected with the history of the forest-industry in the Saimaa water system. The original machinery adds to the significance of the power stations.
The Hiitolanjoki is a 53 km long river flowing from Lake Simpele into Lake Ladoga, of which 8 km flows on the Finnish side. The four rapids on the Finnish side, Juvakankoski, Ritakoski, Lahnasenkoski and Kangaskoski, have been harnessed for electricity production. On the other side of the border, the Hiitolanjoki has had power stations at Kalliokoski (1919) and Syrjäkoski (1924).
In connection with the production area of the Simpele factories, located on the upper reaches of the Hiitolanjoki, the Juvankoski power station (1948) is still in operation. Other functions have also been placed in the three-storey building, originally the factory's central storehouse and repair workshop.
The Ritakoski hydroelectric power station is a clear-lined, classicist-style brick koneasemarakennus completed in 1920 on the site of the former Ylä-Ritakoski mill. Part of the old technical equipment has survived.
Lahnasenkoski is the oldest of the Hiitolanjoki hydroelectric power stations (1911). It also contains one of the few, and reputedly the oldest surviving, wooden-framed machine rooms in Finland. The old technical equipment has survived, unused, alongside the new.
The Kangaskoski power station (1925) stands on the same site as the Kangaskoski groundwood mill and paper mill (1901-1920) that previously operated there. Only the stone foundations of the mill remain. At the Kangaskoski power station, a Kaplan-type turbine manufactured in Finland (Tampella Oy, 1924) was first put into use. Kangaskoski is therefore one of the power stations in our country that has best preserved its 1920s appearance. Significantly, the original machinery is still in operation.
History
The Hiitolanjoki has been an ancient waterway, a fishing river, a transport and log-floating route, and a source of power for mills, sawmills, wood-processing and paper mills, and hydroelectric power plants.
In the late 1890s, Matti Roiha, a businessman from Parikkala, established a paper mill at Juvankoski on the Hiitolanjoki. There have been mills and survimia at the steep waterfall from the 18th century onward. Of Matti Roiha's project, a brick factory building, an emerging settlement and a water sawmill managed to be realised in 1898-1901, before the bankruptcy of Paperitehdas Osakeyhtiö Atlas, which had been founded earlier. Operations were continued from 1906 by Ab Simpele.
Ab Simpele bought the nearby paper mill at Kangaskoski in 1920. A more far-reaching step was the merger in the same year of the Simpele, Myllykoski and Jämsänkoski mills into Yhtyneet Paperitehtaat Osakeyhtiö. The impetus for the arrangement was to secure the pulp supply of the first two mills. The Valkeakoski paper mill was later merged into the company.
A museum and cultural trail project for the Hiitolanjoki is under way, to bring the industrial history of the Hiitolanjoki to life.
Nearby in the register
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.