RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Joensuun rautatieasema ja sen ympäristö
Joensuu, Pohjois-Karjala, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- liikenteenrakennus, työväen asuintalo
- Character (as the agency lists it)
- kaupunki
- Municipality
- Joensuu
- Region
- Pohjois-Karjala
- Country
- Finland
- Coordinates
- 62.59909, 29.77593
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 4188
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Joensuun aseman vanhimmat rakennukset ovat niitä harvoja, joita Karjalan radasta on vielä Suomen puolella. Laajan asemapihan edustavimpia rakennuksia ovat asemarakennuksen ohella asemapäällikön asuintalo ja vanha veturitalli sekä pitkä, monilta asemilta kadonnut tavaramakasiinirivi. Alueen eteläreunalla on asuinalue aivan ratapihan laidalla.
Asema-alue sijaitsee kaupungin keskustan tuntumassa Pielisjoen itäpuolella, minne on muodostunut myös teollisuualueita radan tuntumaan.
Historia
Joensuu oli ehdolla Karjalan radan pääteasemaksi keskusteltaessa kolmen tärkeän pääradan Oulun, Savon ja Karjalan radan linjauksista. Höyrylaivaliikenne ja peratut vesiuomat (Saimaan kanava) eivät pystyneet takaamaan ympärivuotista liikennettä, sillä vesireittejä ei pystytty käyttämään talvikuukausina. Rata Joensuusta Värtsilään rakennettiin heti Savonradan jälkeen vuosina 1892-1894.
Asema sijoitettiin joensuulaisten ehdottaman Pielisjoen länsirannan sijasta sen itärannalle. Rakennuksiin käytettiin Savonradan piirustuksia eli samoja kuin Oulun radalla. Karjalan radan alkuperäisistä 18 asemasta on kaksi Suomen nykyisten rajojen sisällä. Sodan jälkeen jäi Suomen puolelle vain Joensuun ja Niiralan välinen osuus.
Pohjoinen rata Joensuusta Nurmekseen rakennettiin 1907-1909. Joensuusta kasvoi risteysasema eri puolille maakuntaa ulottuvien teollisuusratojen vuoksi: Joensuu-Outokumpu -rata valmistui 1928 lähes yksinomaan Outokummun kaivoksen vuoksi. Poikkiratayhteys Pieksämäelle Varkauden kautta syntyi 1939 ja rata Ilomantsiin 1957. Tärkeä yhteys etelään eli Onkamon-Parikkalan rataosuus valmistui vasta 1960-luvulla.
Rautatieläisiä asui asema-alueella noin 70. Suuri osa VR:n henkilökunnasta asettui myöhemmin asumaan aseman lähellä sijaitsevaan Niinivaaran kaupunginosaan.
Further reading (as the agency lists it)
Sirkka Valanto, Suomen rautatieasemat vuosina 1857-1920. Museovirasto, rakennushistorian osasto. Julkaisu 11/1982.
Kalevi Ahonen, Joensuun kaupunki 1848-1920. Joensuu 1985.
Kalevi Ahonen, Joensuun kaupunki 1921-1953. III. Koulujen kaupunki. Joensuu 1986.
Sopimus valtakunnallisesti merkittävien asema-alueiden suojelusta (YM, päätös 9.12.1998 diarionro 2/562/96).
Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt. Pohjois-Karjalan liitto. Julkaisu 83. Joensuu 2004.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The oldest buildings of Joensuu station are among the few from the Karelian line that are still on the Finnish side. Among the most representative buildings of the extensive station yard, besides the station building, are the station master's house and the old engine shed, as well as a long row of goods storehouses, which has disappeared from many stations. On the southern edge of the area is a residential area right at the edge of the railway yard.
The station area lies near the city centre on the east side of Pielisjoki, where industrial areas have also formed alongside the line.
History
Joensuu was a candidate to be the terminus of the Karelian line when the routes of three important main lines, the Oulu, Savo and Karelian lines, were discussed. Steamship traffic and the dredged waterways (Saimaa Canal) could not guarantee year-round traffic, since the water routes could not be used in the winter months. The line from Joensuu to Värtsilä was built immediately after the Savo line, in 1892-1894.
The station was placed on the eastern bank of Pielisjoki instead of the western bank proposed by the residents of Joensuu. The buildings used the drawings of the Savo line, that is, the same as those of the Oulu line. Of the original 18 stations of the Karelian line, two are within Finland's present borders. After the war, only the section between Joensuu and Niirala remained on the Finnish side.
The northern line from Joensuu to Nurmes was built in 1907-1909. Joensuu grew into a junction station because of industrial lines extending to different parts of the province: the Joensuu-Outokumpu line was completed in 1928 almost exclusively for the Outokumpu mine. A cross-line connection to Pieksämäki via Varkaus was created in 1939, and the line to Ilomantsi in 1957. An important connection to the south, the Onkamo-Parikkala section, was completed only in the 1960s.
About 70 railway workers lived in the station area. A large part of VR's staff later settled in the Niinivaara district, located near the station.
Nearby in the register
- Joensuun rantapuistovyöhykeValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
- Joensuun luterilainen ja ortodoksinen kirkkoValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.