RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Joensuun rantapuistovyöhyke
Joensuu, Pohjois-Karjala, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kaava-alue, kanava, muu hallintorakennus, puisto, satama, tori, tulli- ja pakkahuone
- Character (as the agency lists it)
- kaupunki
- Municipality
- Joensuu
- Region
- Pohjois-Karjala
- Country
- Finland
- Coordinates
- 62.60515, 29.77457
- Pin
- Placed by TreeAlive on the edge of the largest area the agency maps, nearest its centre
- RKY number
- 1111
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Joensuun rantapuistovyöhyke Pielisjoen rannassa muodostaa kaupungin historiallisten rakennusten ja puistojen vyöhykkeen, jossa julkisten rakennusten sijoittelu perustuu empirekaavaan.
Rantapuistovyöhyke sijoittuu pohjois-eteläsuuntaisena ruutukaava-alueen ja Pielisjoen väliselle kaistaleelle. Kaupungin matkustajasatama on puistoalueen etelälaidassa. Pielisjoen kanavointihankkeeseen kuulunut ensimmäinen kanava Joensuun sulku vuodelta 1877 rajaa puistoa ja on oleellinen osa kaupunkikuvaa. (Ks. myös erillinen teemakohde Pielisjoen kanavat.)
Puistovyöhykkeellä on joukko julkisia rakennuksia. Eteläpäässä on tullikamari ja arkadikatoksella varustettu pakkahuone. Joensuun kaupungintalo sijaitsee puistossa ruutukaavan toriakselin päätteenä. Kaupungintalon edessä on Vapauden puisto, jonka länsipuolelta avautuu kauppatori ja alunperin poikki koko ruutukaava-alueen ulottuva Siltakadun ja Koskikadun välinen avoin korttelisto, joka 1890-luvulta lähtien on muodostunut koulujen korttelistoksi. Kauppatoria reunustavat asuin- ja liiketalot Teräskulma, Yhdyslinna ja Pankkitalo sekä liiketalo Valtakulma.
Kaupungintalo on rakennettu arkkitehti Eliel Saarisen 1911 tekemien suunnitelmien mukaan. Nelikerroksinen kaupungintalo on rakennettu punatiilestä ja sen pääjulkisivua dominoivat kahden keskimmäisen kerroksen kaari-ikkuna-aiheet, pilasterien veistoshahmot sekä Helsingin rautatieaseman arkkitehtuurista tuttu torni. Neliömäisen sisäpihan ympärille rakennettuihin tiloihin sijoitettiin alkuaan kaupungin kanslioiden ja virastojen lisäksi kaupunginkirjasto ja teatteri ravintoloineen. Porrastilojen ja salien interiöörien kiinteä sisustus seuraa jugend-arkkitehtuurin muoto- ja koristekieltä.
Rantapuistoa sivuavan Rantakadun varrella on säilynyt vanhaa puutalokantaa, joista vanhimmat ovat kaupungin syntyvaiheesta 1800-luvun puolivälistä.
Kokonaisuuteen voidaan laskea myös koskien välisellä saarella sijaitseva, Pielisjoen linnana tunnettu entinen kruununmakasiini. Pielisjoen rakennettuun maisemaan kuuluu joen länsiranta aina Siihtalan luotsiasemalle saakka. Joen itärannalla on kaupunkikuvallisesti merkittävä ryhmä kaupan keskusliikkeiden varastorakennuksia sekä entinen Schaumanin tehtaan alue, jossa on mm. arkkitehti Alvar Aallon 1928 suunnittelema isännöitsijän asuinrakennus ja arkkitehtitoimisto Harmia & Bäckmanin Virkailijatalo vuodelta 1950.
Historia
Joensuun kaupunki perustettiin Pielisjoen suun liepeille 1839. Kaupungin ensimmäisen, 1848 vahvistetun C.W. Gyldénin empireasemakaavan mukaisesti ruutukaava-alueen ja Pielisjoen länsilaidan välinen vyöhyke kaavoitettiin puistoksi. Uudessa asemakaavassa 1867 määriteltiin julkisten rakennusten ja puistoistutusten vyöhyke.
Puistovyöhyke istutettiin 1850-luvulla ja uusittiin 1880-luvulla. Ensimmäisiin julkisiin rakennuksiin lukeutuu 1848-1852 rakennettu kruununmakasiini. Kaupungintalo valmistui 1912-1914 arkkitehti Eliel Saarisen suunnitelmin aiemmin pakkahuoneelle varatulle tontille. Pakkahuone ja tullikamari sijoitettiin etelämmäksi nykyiseen matkustajasatamaan. Rantapuisto muodosti vielä 1950-luvulla yhtenäisen rautatiesillalle ulottuvan vyöhykkeen.
Further reading (as the agency lists it)
Henrik Lilius, Joensuu, erään suomalaisen puukaupungin vaiheita. Pohjois-Karjalan museo 1972.
Joensuun kaupungintalo 70 vuotta. Näyttelykatalogi 1984.
Kirsti Kovanen ja Leena Saraste, Arkkitehtuuri Itä-Suomessa. Meijän miljöö. Jyväskylä 1987.
Marika Hausen, Saarinen Suomessa. Toim. Marika Hausen et al. Eliel Saarinen. Suomen aika. Keuruu 1990.
Outi Suoranta, Joensuun kaupungintalon rakennushistoriallinen tutkimus ja inventointi. 1995.
Ritva Oravuo, Promenadeja ja puistosoittoja. Joensuun historialliset puistot 1848-1948. Joensuu 1998.
Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt. Pohjois-Karjalan liitto. Julkaisu 83. Joensuu 2004.
Outi Suoranta, Kulttuuriympäristöselvitys. Joensuun seudun yleiskaava 2020. Joensuun Seudun maankäyttötyöryhmä, Joensuu. 2005.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The Joensuu riverside park zone on the bank of the Pielisjoki forms a zone of historic buildings and parks in the town, where the siting of public buildings is based on an Empire plan.
The riverside park zone runs north to south in the strip of land between the grid-plan area and the Pielisjoki. The town's passenger harbour is at the southern end of the park area. The first canal of the Pielisjoki canalisation project, the Joensuu sulku of 1877, bounds the park and is an essential part of the townscape. (See also the separate thematic entry Pielisjoki canals.)
The park zone contains a number of public buildings. At the southern end are the customs office and the packhouse, which has an arcaded canopy. Joensuu town hall stands in the park, at the end of the square axis of the grid plan. In front of the town hall is Vapauden puisto, and to its west opens the market square and the open block layout between Siltakatu and Koskikatu, which originally extended across the whole grid-plan area and which, from the 1890s onwards, has formed a block of schools. The market square is bordered by the residential and commercial buildings Teräskulma, Yhdyslinna and Pankkitalo, and by the commercial building Valtakulma.
Joensuu town hall was built to designs by architect Eliel Saarinen made in 1911. The four-storey town hall is built of red brick, and its main façade is dominated by arched window motifs on the two middle storeys, sculpted figures on the pilasters, and a tower familiar from the architecture of Helsinki railway station. The premises built around a square inner courtyard originally housed the city's offices and agencies, as well as the city library and a theatre with its restaurants. The fixed interior decoration of the staircases and halls follows the formal and decorative language of Jugend architecture.
Along Rantakatu, which borders the riverside park, older wooden building stock has survived, the oldest of which date from the town's early days, the mid-19th century.
The ensemble may also include the former crown storehouse on the island between the rapids, known as the Pielisjoki Castle. The built landscape of the Pielisjoki includes the west bank of the river as far as the Siihtala pilot station. On the east bank of the river is a group of warehouse buildings belonging to the central firms of the trading houses, significant to the townscape, as well as the former Schauman factory area, which includes the manager's residential building designed by Alvar Aalto in 1928 and the Virkailijatalo of 1950 by the architectural office Harmia & Bäckman.
History
Joensuu was founded at the mouth of the Pielisjoki in 1839. Under the city's first plan, the empire town plan by C.W. Gyldén confirmed in 1848, the zone between the grid-plan area and the western bank of the Pielisjoki was laid out as a park. The new town plan of 1867 defined a zone for public buildings and park plantings.
The park zone was planted in the 1850s and renewed in the 1880s. Among the first public buildings was the crown storehouse, built 1848-1852. The town hall was completed in 1912-1914 to designs by architect Eliel Saarinen, on a plot previously reserved for the pakkahuone. The pakkahuone and customs house were placed further south, at the present passenger harbour. Still in the 1950s, Rantapuisto formed a continuous zone extending to the railway bridge.
Nearby in the register
- Joensuun rautatieasema ja sen ympäristöValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
- Joensuun luterilainen ja ortodoksinen kirkkoValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristöunder 1 mi
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.