RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Ihalemmen, Leiniälän, Nihattulan, Pelkolan ja Sattulan kyläasutus
Hattula, Kanta-Häme, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kartano, koulu, kylä, muinaisjäännös, talonpoikaistalo
- Character (as the agency lists it)
- agraarimaisema
- Municipality
- Hattula
- Region
- Kanta-Häme
- Country
- Finland
- Coordinates
- 61.05355, 24.29138
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 4105
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Hattulan Nihattulan, Sattulan, Pelkolan, Leiniälän ja Ihalemmen maarekisterikylät lukuisine kiinteine muinaisjäännöksineen kuvastavat poikkeuksellisen laajana kokonaisuutena asutuksen jatkuvuutta Hämeessä esihistorialliselta ajalta nykypäiviin.
Lehijärven ympäristön vanhoista kyläkeskuksista monissa on säilynyt perinteinen tiivis muoto keskiaikaisperäisen, mahdollisesti jopa vanhemman kylätontin paikalla. Järven etelärannan kylät, Nihattula ja Sattula, sijaitsevat historiallisen Hiidentien varrella. Myös kyläkeskuksista aikoinaan 1700- ja 1800-luvuilla siirretyt talot muodostavat perinteiseen, rakentamisajalleen tyypilliseen tapaan rakennettuja kokonaisuuksia. Uudisrakentamista on kylissä toteutettu viime vuosikymmeninä varsin vähän. Rautakauden kalmistot ovat osa aktiivista laidunmaisemaa.
Kylistä Armijärven rannalla sijaitsevassa Nihattulassa ja Lehijärven lounaisrannalla sijaitsevassa Sattulassa on säilynyt tiivis kylärakenne erityisen hyvin. Ihalemmen kylän asutus on levinnyt rantapelloilla oleville mäenharjanteille. Vanha kylätontti sijaitsi Ihaniemen talon paikalla. Kylään liittyvä asutus on lisäksi levinnyt pohjoiseen Marttaristintien varrelle. Vauraasta maanviljelyseudusta kertovat kantatilojen ja mäkitupien lisäksi 1860-luvulla rakennettu Pelkolan kartanon päärakennus. Julkista rakentamista edustavat Pelkolan ja Nihattulan koulut.
Historia
Viljelyn merkit Lehijärven ympärillä ovat peräisin viimeistään 500-700 -luvuilta. Raimaanmäeltä löydetty polttokenttäkalmisto ja alueen kahdeksan uhrikiveä osoittavat pysyvän asuinkulttuurin juontavan ainakin viikinkiajalta.
Lehijärvi oli keskiajalla Hattulan tytärpitäjä ja kappeli kuten Kalvola ja Tyrväntökin. Lehijärven puinen kappeli sijaitsi Torttolanmäen länsipuolella. Lehijärven kappeliseurakunta sulautui Hattulan emäseurakuntaan 1600-luvun lopulla, mutta itsenäisenä hallintopitäjänä Lehijärvi pysyi aina 1830-luvulle.
Kirjallisissa lähteissä Lehijärven kylistä esimerkiksi Sattula mainitaan jo 1411. Keskiajan ja uuden ajan taitteessa Nihattulan, Sattulan, Pelkolan, Leiniälän ja Ihalemmen kylät olivat jo poikkeuksellisen suuria, niissä oli taloja seitsemästä neljääntoista.
Pienemmän Armijärven rannalla olevan Nihattulan rakennuskantaan vaikutti läheinen Parolan leirialue, venäläisten upseerien perheet viettivät kesälomiaan kylässä, jonne rakennettiin myös huviloita. Leirin vaikutuksesta Emil Aaltonen perusti kenkätehtaan kylään 1900-luvun alkupuolella.
Further reading (as the agency lists it)
Eero Mäntylä, Hattulan historia. Hämeenlinna 1976.
Lauri Putkonen ja Marja Ivars. Kyliä ja kortteleita. Hämeenlinnan ja Hattulan rakennuskulttuuriselvitys. Hattulan kunta. Hämeenlinnan kaupunki. Hämeenlinna 2003.
Rakennettu Häme. Maakunnallisesti arvokas rakennusperintö. Hämeen liitto 2003.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The land register villages of Hattula, Nihattula, Sattula, Pelkola, Leiniälä and Ihalemmi, with their numerous immovable ancient monuments, reflect, as an exceptionally extensive whole, the continuity of settlement in Tavastia from prehistoric times to the present day.
Of the old village centres around Lehijärvi, many have retained the traditional compact form, on the site of a medieval village plot, possibly even of an older village plot. The villages on the southern shore of the lake, Nihattula and Sattula, are located along the historical Hiidentie road. Houses moved from village centres in the 18th and 19th centuries also form ensembles built in the traditional manner typical of their period of construction. New construction has been carried out in the villages in recent decades to a very small extent. Iron Age cemeteries are part of an active pasture landscape.
Of the villages, Nihattula, on the shore of Armijärvi, and Sattula, on the south-western shore of Lehijärvi, have retained a compact village structure particularly well. The settlement of Ihalemmi village has spread onto the hill ridges lying above the shoreline fields. The old village plot was located on the site of the Ihaniemi house. Settlement associated with the village has also spread north along Marttaristintie. In addition to the kantatilat and mäkitupat, the main building of Pelkola manor, built in the 1860s, testifies to a prosperous farming district. Public buildings are represented by the schools of Pelkola and Nihattula.
History
Traces of cultivation around Lehijärvi date back at the latest to the 500s-700s. A cremation cemetery found at Raimaanmäki and the area's eight sacrificial stones show that permanent settlement dates back at least to the Viking Age.
In the Middle Ages Lehijärvi was a daughter parish and chapel of Hattula, as were Kalvola and Tyrväntö. The wooden chapel of Lehijärvi stood on the west side of Torttolanmäki. The Lehijärvi chapel parish was merged into the mother parish of Hattula at the end of the 17th century, but as an independent administrative parish Lehijärvi remained until the 1830s.
In written sources, Sattula, for example, is already mentioned in 1411 among the villages of Lehijärvi. At the turn of the Middle Ages and the early modern period, the villages of Nihattula, Sattula, Pelkola, Leiniälä and Ihalemmi were already exceptionally large, with between seven and fourteen houses each.
The building stock of Nihattula, on the shore of the smaller Armijärvi, was influenced by the nearby Parola camp area. The families of Russian officers spent their summer holidays in the village, and villas were also built there. Under the influence of the camp, Emil Aaltonen founded a shoe factory in the village in the early 20th century.
Nearby in the register
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.