RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Kokemäenkartanon historiallinen maisema
Kokemäki, Satakunta, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- kartano, kylä, kylä, linnoitus, muinaisjäännös, pienasumus, talonpoikaistalo
- Character (as the agency lists it)
- agraarimaisema
- Municipality
- Kokemäki
- Region
- Satakunta
- Country
- Finland
- Coordinates
- 61.27043, 22.32081
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 3992
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Kokemäenkartanon historiallisessa maisemassa on poikkeuksellista ajallista syvyyttä. Alue on ollut asuttu jo esihistoriallisella ajalla, ja keskiajalla siellä on sijainnut Satakunnan hallinnollinen keskus, johon ovat kuuluneet sekä Kokemäenkartano että Kokemäenjoen Isoluodon ja Forsbyn Linnaluodon saarissa sijainneet linnat.
Kartanoalueella, jonka rakennuskanta on uusiutunut, sijaitsee edeltäjiään pienimuotoisempi päärakennus 1880-luvulta. Kartanolle johtaa pitkä puukujanne halki peltoaukean. Puolustusvarustuksista ei ole juurikaan säilynyt näkyviä rakenteita.
Pohjoisrannalla Villiö-Orjapaaden alue muodostaa laajan peltomaiseman, jonka laidalla kohoaa pitkänomainen Orjapaaden kalliomuodostelma. Kallion laidassa, pitkän peltoja halkovan puukujanteen päässä, sijaitsevat Simulan ja Väylän maatilat kookkaine rakennuksineen. Kallion kuvetta seuraavan kylätien varrella ja kallion rinteessä on tiheänä nauhana entisiä maattoman väen mökkejä ja mäkitupa-asutusta. Orjapaadenkalliot on asuttu jo esihistoriallisella ajalla, mistä on kalliolla muistona uhrilähde sekä pronssikautinen hautaröykkiö.
Simulan päärakennuksen runko on 1830-luvulta, ikkunat ja lasiveranta 1800-luvun loppupuolelta. Pihapiirin keskeiset talousrakennukset ovat 1800-luvulta. Tilalle johtaa maantieltä koivukuja.
Historia
Esihistoriallisen ja historiallisen ajan asutus levisi Satakunnassa Kokemäenjokilaaksoa pitkin. Viimeistään 1300-luvun alkupuolella muodostetun Satakunnan läänin hallinnollisena keskuksena toimi vuoteen 1367 saakka Kokemäen Forsbyn Linnaluodolla sijainnut linna. Sen seuraajana oli viimeistään 1370-luvun alusta lähtien Kokemäenkartano. Kokemäenkartanon kohdalla joessa oleva Isoluoto on ilmeisesti 1395 mainittu Åborg-niminen linna.
Forsbyn keskiaikainen linnan paikka on ollut Kokemäenjoen keskellä olevalla saarella. Linnaluodon laella on ollut pohjakaavaltaan suorakulmainen, noin 40 x 40 metriä laaja linna. Linnaluoto on lounais-, luoteis- ja kaakkoispuolelta varsin jyrkkäreunainen ja ainoastaan koillisessa joen pääuoman puolella on ollut matalamman sivun suojaksi rakennettu vallihauta. Kaivannosta nostettu maa on koottu linnanpihan laidalle.
Hjalmar Appelgren-Kivalon Linnaluodolla 1886 suorittamien pienimuotoisten kaivausten lisäksi linnan jäänteitä on tutkittu 1970-luvun lopulla. Talteen otetut löydöt ovat linnan kronologian määrittämisen kannalta ongelmallisia. Ainoastaan keramiikka voidaan ajoittaa jonkinlaisella tarkkuudella. Viiden palan joukossa on kuitenkin rautakautistyyppistä keramiikkaa, ajanjaksoon 1250–1350 sijoittuvaa punasavikeramiikkaa ja aikaisintaan 1300-luvulta peräisin olevaa kivisavikeramiikkaa.
Kokemäenkartano oli läänitettynä suurmiehille, mm. Turun piispoille, ja myöhemmin se oli kuninkaankartanona ja ratsutilana. Kokemäenkartanon rannan pienellä kallioluodolla oli vankihuoneena pidetty kivitorni eli kistu, jonka rauniot purettiin 1834. Keskiaikainen huovintie kulki Turun seudulta Kokemäen kautta Kokemäenjoen suulle.
Kokemäenkartanon lähellä oli myös Teljän merkittävä varhaiskeskiaikainen kauppapaikka ja useita kyliä. Maankohoamisen seurauksena Kokemäenjoen purjehduskelpoisuus heikkeni ja taloudellinen painopiste siirtyi lähemmäksi Kokemäenjoen suuta. Kokemäenkartanon linnalääni jaettiin 1545 Ylä-Satakunnan ja Ala-Satakunnan voutikuntiin.
Simulan tila sijaitsi alkuaan aivan Kokemäenjoen varrella, mutta siirrettiin Orjapaaden kallioiden kupeeseen 1800-luvun alkuvuosina.
Further reading (as the agency lists it)
Eino Jutikkala ja Garbriel Nikander (toim.), Suomen kartanot ja suurtilat II. Helsinki 1941.
Suomen asutus 1560-luvulla, kyläluettelot ja kartasto. Helsingin yliopiston historian laitoksen julkaisuja N:o 4. Helsinki 1973.
Lauri Putkonen, Kulttuurihistorialliset kohteet Satakunnassa. Satakunnan seutukaavaliitto 1979.
Maiseman muisti. Valtakunnallisesti merkittävät muinaisjäännökset. Museovirasto 2001.
Lauri Putkonen, Satakunnan rakennusperintö. Satakuntaliitto. Painamaton inventointi 2005.
Tapio Salminen, Joki ja sen väki. Kokemäen ja Harjavallan historia jääkaudesta 1860-luvulle. 2007.
Niina Uusi-Seppä, Kartano kuvassa ja maisemassa. Kokemäenkartano kuvissa ja kartoissa 1690 – 1990 –luvuilla. Pro gradu, Turun yliopisto, Kulttuurituotannon ja maisemantutkimuksen laitos, 2008.
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The historical landscape of Kokemäenkartano has exceptional depth in time. The area has been inhabited since prehistoric times, and in the Middle Ages the administrative centre of Satakunta was located there, comprising Kokemäenkartano as well as the castles on the islands of Isoluoto and Forsby Linnaluoto in the Kokemäenjoki.
In the manor area, whose building stock has been renewed, stands a main building from the 1880s that is smaller than its predecessors. A long tree-lined avenue leads to the manor across an open field. Few visible structures of its fortifications have survived.
On the northern shore, the Villiö-Orjapaasi area forms a broad field landscape, at whose edge rises the elongated rock formation Orjapaasi. At the edge of the rock, at the end of a long tree-lined avenue cutting across the fields, lie the farms of Simula and Väylä with their large buildings. Along the village road that follows the curve of the rock, and on the slope of the rock, there is a dense strip of former cottages and mäkitupa smallholdings of landless people. Orjapaasi rock has been inhabited since prehistoric times, as evidenced on the rock by a sacrificial spring and a Bronze Age burial cairn.
The main building of Simula has a frame from the 1830s, while its windows and glazed veranda date from the late 19th century. The central outbuildings of the farmyard date from the 19th century. A birch avenue leads to the farm from the main road.
History
Prehistoric and historical settlement spread in Satakunta along the Kokemäenjoki valley. By the early 14th century at the latest, the Satakunta county had been established, and until 1367 its administrative centre was the castle on Linnaluoto in Forsby, Kokemäki. From the early 1370s at the latest, its successor was Kokemäenkartano. At Kokemäenkartano, the Isoluoto island in the river is apparently the castle named Åborg, mentioned in 1395.
The medieval castle site at Forsby has been on an island in the middle of the Kokemäenjoki. On top of Linnaluoto stood a castle, rectangular in plan and about 40 x 40 metres in extent. Linnaluoto has steep edges on its southwest, northwest and southeast sides. Only on the northeast side, facing the main channel of the Kokemäenjoki, was a defensive ditch built to protect the lower side. The earth dug from the ditch was piled along the edge of the castle courtyard.
Apart from the small-scale excavations carried out on Linnaluoto by Hjalmar Appelgren-Kivalo in 1886, the castle remains were investigated at the end of the 1970s. The finds recovered are problematic for determining the chronology of the castle. Only the pottery can be dated with some degree of precision. Among the five pieces, however, there is pottery of Iron Age type, red earthenware dating to 1250–1350, and stoneware dating from the 14th century at the earliest.
Kokemäenkartano was granted as a fief to prominent men, including the bishops of Turku, and later it was a royal manor and a ratsutila. On a small rocky islet off the shore of Kokemäenkartano stood a stone tower, also known as a kistu, which was used as a prison. Its ruins were demolished in 1834. The medieval huovintie road ran from the Turku region via Kokemäki to the mouth of the Kokemäenjoki.
Near Kokemäenkartano was also Teljä, a significant early medieval trading place, and several villages. As a result of land uplift, the navigability of the Kokemäenjoki deteriorated, and the economic centre of gravity moved closer to the mouth of the Kokemäenjoki. In 1545, the Kokemäenkartano castle fief was divided into the Ylä-Satakunta and Ala-Satakunta bailiwicks.
The Simula farm was originally located right along the Kokemäenjoki, but was moved to the foot of the Orjapaate rocks in the early years of the 19th century.
Nearby in the register
- Peipohjan rautatieasema-alueValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö1 mi
- Kokemäen kirkonseutuValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö1 mi
- Pyhän Henrikin saarnahuone ja sen historiallinen ympäristöValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö2 mi
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.