RKY: nationally significant built cultural environments · Finland
Hämeenkyrön vanha keskusta
Hämeenkyrö, Pirkanmaa, Finland
The record
- Type
- Nationally significant built cultural environment (RKY)
- Elements (as the agency lists them)
- hautausmaa, kirkko, kylä, merkkimieskoti, muu hallintorakennus, pappila, tie
- Character (as the agency lists it)
- kirkonkylä
- Municipality
- Hämeenkyrö
- Region
- Pirkanmaa
- Country
- Finland
- Coordinates
- 61.63444, 23.19336
- Pin
- Placed by TreeAlive at the centre of the largest area the agency maps
- RKY number
- 285
Slide toward Today to fade the historical sheet and see the modern map underneath.
Bibliothèque nationale de France (Gallica)
The 1666 map covering this location: "Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus" (Bibliothèque nationale de France (Gallica)).
Historical maps covering this location
- 1666 · Finlande Septentr.le, et Merid.le, Nylande, et Tavasthus (Bibliothèque nationale de France (Gallica))
The Finnish Heritage Agency's description
Kuvaus
Hämeenkyrön kirkonkylä kirkkoineen, pappiloineen, kansakouluineen, pankkeineen ja apteekkeineen sekä kunnan viranhaltijoille rakennettuine asuintaloineen kuvastaa hyvin suomalaisten kirkonkylien 1900-luvun alkupuolen kehitysvaihetta. Hämeenkyrön pappilalla on erityistä henkilöhistoriallista merkitystä valtiomies ja suomalaisuusmies Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen nuoruudenkotina.
Hämeenkyrön kirkonkylän vanha ydinkeskusta sijoittuu Kirkkojärven ja siihen laskevan Pappilanjoen pohjoisrannalle avoimen viljelymaiseman ympäröimälle mäelle. Mäkeä kiertävä kirkonkylän raitti, Yrjö-Koskisentie, on osa keskiaikaista Hämeenkankaantietä.
Kyläraitin kaarteessa on myöhäisempiren kaudelta oleva kirkkoherranpappila, joka toimii nykyisin seurakuntatilana. Pappila on senaattori ja fennomaanipoliitikko Yrjö Sakari Yrjö-Koskisen nuoruudenkoti. Vuosina 1780-82 rakennettu päätytornillinen kirkko sijaitsee mäellä pappilan yläpuolella ja vanhin hautausmaa nykyisen kirkon ympärillä. Kirkkojärven rannalla sijaitsevalla hautausmaalla oleva 1895 rakennettu kappeli on lähellä nykyistä edeltäneen kirkon paikkaa.
Kirkonkylän raitin varrella on säilynyt yhtenäinen rivistö kirkonkylän virkamiessäätyläisten vanhoja rakennuksia; mm. kunnanlääkärille ja kunnan eläinlääkärille 1920-luvulla rakennetut asuintalot, entinen apteekki sekä vanha kansakoulu ja pankkitalo, jotka ovat peräisin kirkonkylän 1900-luvun alussa tapahtuneesta kehitysvaiheesta. Rakennusrivin päätteenä on peltomaisemaan liittyvän Tuokkolan ratsutilan klasissistinen, pylväskuistin koristama, päärakennus puistoineen.
Pappilanjoen etelärannalla on Uskelan kylätontin alue ja kirkonkylän vanhin 1875 rakennettu kansakoulu. Vanhat kauppa-, leipomo- ja matkustajakotirakennukset sekä joukko asuinrakennuksia ovat säilyneet. Entinen matkustajakoti on toiminut käräjätupana.
Hämeenkyrön vanha keskusta sijaitsee osittain "Sasin - Mahnalanselän kulttuurimaisemat" -nimisellä valtakunnallisesti arvokkaalla maisema-alueella.
Historia
Hämeenkyrön kirkko rakennettiin 1780-1782 Tukholman yli-intendentin virastossa laadittujen suunnitelmien mukaan. Kirkon paikaksi valittiin pappilasta lohkaistu alue pappilan luoteispuolella. Kirkkoa ympäröivä hautausmaa perustettiin 1870-luvulla. Kruununmakasiini rakennettiin 1820 ja kirkkoherranpappila 1849. Valtiomies ja historiantutkija Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen vietti nuoruutensa Hämeenkyrön pappilassa ja julkaisi 1851 ensimmäisen suomenkielisen pitäjänkertomuksen Hämeenkyrön pitäjästä.
Kunnallisen itsehallinnon myötä Hämeenkyröön perustettiin kunnanlääkärin ja -eläinlääkärin virat 1900-luvun ensi vuosina. Kunnanhallinnon rakennuksia varten ostettiin seurakunnalta laaja maa-ala 1940-luvulla. Maaseudun keskusrakennustoimiston piirustuksilla rakennettu kunnantalo ja asuinrakennus valmistuivat 1950-luvun alussa.
Further reading (as the agency lists it)
Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen, Kertomus Hämeenkyrön pitäjästä. Hämeenkyrön kunta ja seurakunta 1951.
Pentti Jokinen, Hämeenkyrön kirkko 1770-luvulta lähtien. Pro gradu -työ, Suomen ja Skandinavian historia. Helsingin yliopisto 1984.
Terhi Nallinmaa-Luoto, Hämeenkyrön historia II. Hämeenkyrön kunta, Hämeenkyrön seurakunta 1990.
Hämeenkyrön kansallismaiseman hoitosuunnitelma. Hämeenkyrön kunta 1997.
Anu Soikkeli, Vanhat pappilat, menneisyyden tulevaisuus. Oulun yliopisto 2000.
Terhi Nallinmaa-Luoto ja Marja Agge, Hämeenkyrön historia III. Hämeenkyrön kunta 2003.
Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet 2021
https://www.ymparisto.fi/fi/luonto-vesistot-ja-meri/maisemat/arvokkaat-maisema-alueet
English translation (from the Finnish)
The text above is the record as published by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto), in Finnish. The English below is a machine translation made by TreeAlive, not by the Finnish Heritage Agency (Museovirasto); it has not been checked by a person. Where the two differ, the original is the record. Report a translation error: privacy@treealive.com
Description
The church village of Hämeenkyrö, with its church, parsonage, folk school, bank and pharmacy, and the residential houses built for municipal officials, illustrates well the development stage of Finnish church villages in the early part of the 20th century. The Hämeenkyrö parsonage has particular biographical significance as the childhood home of statesman and fennoman politician Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen.
The old centre of the Hämeenkyrö church village is situated on a hill on the northern shore of Kirkkojärvi and the Pappilanjoki river flowing into it, surrounded by open cultivated landscape. The village street encircling the hill, Yrjö-Koskisentie, is part of the medieval Hämeenkangas road.
At a bend in the village street stands the parsonage of the head pastor from the late Empire period, which now serves as a parish facility. The parsonage is the childhood home of senator and fennoman politician Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen. The church, built in 1780-82 with a gable tower, stands on the hill above the parsonage, and the oldest cemetery surrounds the present church. The chapel built in 1895 in the cemetery on the shore of Kirkkojärvi is close to the site of the earlier church.
Along the village street a continuous row of old buildings of the church village's civil servant gentry has been preserved, including the residential houses built in the 1920s for the municipal doctor and the municipal veterinarian, the former pharmacy, and the old folk school and bank building, which date from the development stage of the church village at the beginning of the 20th century. The row of buildings ends with the Classicist main building of the Tuokkola ratsutila, decorated with a columned veranda, and its park, which is linked to the open field landscape.
On the southern shore of the Pappilanjoki river lies the Uskela village plot area and the oldest folk school in the church village, built in 1875. The old shop, bakery and guesthouse buildings and a number of residential buildings have survived. The former guesthouse has served as a käräjätupa.
The old centre of Hämeenkyrö is partly located within the nationally significant landscape area called "Sasin - Mahnalanselän kulttuurimaisemat".
History
Hämeenkyrön kirkko rakennettiin 1780-1782 Tukholman yli-intendentin virastossa laadittujen suunnitelmien mukaan. Kirkon paikaksi valittiin pappilasta lohkaistu alue pappilan luoteispuolella. Kirkkoa ympäröivä hautausmaa perustettiin 1870-luvulla. Kruununmakasiini rakennettiin 1820 ja kirkkoherranpappila 1849. Valtiomies ja historiantutkija Yrjö Sakari Yrjö-Koskinen vietti nuoruutensa Hämeenkyrön pappilassa ja julkaisi 1851 ensimmäisen suomenkielisen pitäjänkertomuksen Hämeenkyrön pitäjästä.
Kunnallisen itsehallinnon myötä Hämeenkyröön perustettiin kunnanlääkärin ja -eläinlääkärin virat 1900-luvun ensi vuosina. Kunnanhallinnon rakennuksia varten ostettiin seurakunnalta laaja maa-ala 1940-luvulla. Maaseudun keskusrakennustoimiston piirustuksilla rakennettu kunnantalo ja asuinrakennus valmistuivat 1950-luvun alussa.
Nearby in the register
- Kyröskosken tehdasyhdyskuntaValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö2 mi
- Herttualan kyläValtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö3 mi
Other entries of the same register within about three miles of this one, by straight line.